Posts Tagged ‘Kreikka’

2020. Syyskuu. Karjalaisen julkaisema uutinen Keskon pääjohtaja Mikko Helanderin lausunnoista Suomen tiestä.

tiistai, syyskuu 1st, 2020

Edellisessä blogipuheenvuorossani tuli julkaistua Keskon sivuilta pääjohtajan tarkennus ja selitys, mitä hän oli lausunut Karjalaisen selostamassa tilaisuudessa
Tässä nyt alkuperäinen kirjoitus, josta voi tarkistaa mitä pääjohtajan väitetään sanoneen ja mitä hän itse muistaa sanoneensa ja tarkoittaneensa. Puheesta ei ole tekstiversiota mutta nauhoite tietenkin löytyy Karjalaisen toimituksessa.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 01.09.2020 22:52.

Karjalainen
LAINAUS

MAAKUNTA 28.8.2020 13:59
Keskon pääjohtaja Mikko Helander Joensuussa: ”Suomi on Kreikan ja Pohjois-Korean tiellä”

Heikki Arppi Marko Puumalainen
Mikko Helander on luotsannut 80-vuotiaan Keskon Pohjoismaiden johtavaksi vähittäiskaupaksi yli 13 miljardin euron myynnillään.Mikko Helander on luotsannut 80-vuotiaan Keskon Pohjoismaiden johtavaksi vähittäiskaupaksi yli 13 miljardin euron myynnillään.

Helanderin mukaan Suomessa on menossa yhteiskunnallinen sosialismikokeilu. Oikeistohallitukset ja elinkeinoelämäkin voivat katsoa hänen mukaansa peiliin.

Harvoin kuulee yritysjohtajilta niin suoraa puhetta kuin UPM:n toimitusjohtajalta Jussi Pesoselta ja Keskon pääjohtajalta Mikko Helanderilta tällä viikolla. Vuorineuvos Helander puhui perjantaina Pohjois-Karjalan kauppakamarin kokouksen yhteydessä ja oli todella huolestunut maamme nykymenosta.

– Sosialismi on viety Suomessa pidemmälle kuin missään muualla maailmassa Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta. Vasemmistolainen talouspolitiikka on ollut maan tapa myös nykyistä hallitusta edeltäneiden oikeistohallitusten aikana ja samalla olemme etääntyneet hyvin toimivan demokratiankin turvaavasta toimivasta markkinataloudesta.

Helanderin, 60, mukaan Suomi ei pienenä kansana voi pyrkiä nykyisenlaiseen yhteiskunnalliseen kokeiluun vaarantamatta hyvinvointiyhteiskuntaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
– Tässä ilmapiirissä ei ole suosittua puolustaa markkinataloutta, joten se pitäisi kansantajuistaa. Markkinataloudella kun on heikkoutensa, mutta se pystyy maailman muuttuessa itse korjaamaan itseään.

– Ilmaisen rahan politiikassa voidaan velan otolla piilottaa tehottomat ja vanhat rakenteet, jotka ovat turvaverkkoina jäytäneet Suomea 1960-luvulta alkaen.

Mainos
– Ammattiyhdistysliike rahoitti vasemman laidan puolueita viime vaaleissa usealla miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti elinkeinoelämämme on liiaksi vetäytynyt yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Yritysjohtajista tuntuu arveluttavalta vastaava vaalituki, kritisoi Helander myös ”omiaan”.

Vuorineuvos-HelanderKarjalainen20200829Keskon pääjohtaja Mikko Helander ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Vuojärvi (oik.) saivat perjantaina innostuneen kuulijajoukon.

(City-Marketin mainos)

Eniten kyytiä sai julkisen sektorin paisuttaminen velkarahalla.

– Olemme tehneet tässä Euroopan ennätyksen. Suomen koko bruttokansantuotteeseen verrattuna julkisen sektorin suhde on 60 prosenttia. Julkinen talous on alijäämäinen jopa vuoteen 2030 asti. Muutoskyvyttömyys johtaa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen, investointien heikkoon vetovoimaan ja palveluiden kipeisiin leikkauksiin.

– Kasvu maksaa velan ja ainoastaan työtä tekemällä Suomi pärjää tulevaisuudessa. Työllisyysasteen nosto julkisen sektorin pöhöttämisellä ei meitä pelasta.

Suomi on ottanut koronasta selviytymiseen paljon lisää velkaa. Samaan aikaan meilläkin on hallituspuolueistakin kuulunut väitteitä, ettei velkaa tarvitse koskaan maksaa pois vaan velkaantumisen voi aina korvata uudella velalla.

– Ei kukaan voi kuvitella, että matalien korkojen aika kestää ikuisuuden. Kun ne joskus lähtevät nousuun, yksi prosenttiyksikkö tietää meille 1,5 miljardin euron lisämenoa.

Vuonna 2007 Suomella oli valtion ja kuntien velkaa 30 prosenttia bruttokansantuotteesta ja samaa kasvuvauhtia vuonna 2035 ylittyy sadan prosentin raja.

– Kun velka kasvaa yli sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta, olemme viimeistään silloin Kreikan tiellä. Tuleville sukupolville kerrotaan meidän virheidemme takia ulkopuolelta, mitä on tehtävä.

– Väestömme ikääntyy paljon nopeammin kuin Ruotsin. Huoltosuhde on paljon huonompi. Työllisyysasteessa olemme kauheasti muita Pohjoismaita perässä. Ruotsin bruttokansantuote on kasvanut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen 20 prosenttia, meillä kolme prosenttia. Naapurimaamme onkin pystynyt isoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja vastuullisen talouspolitiikkaan.

Suomessa varsinkin keskiluokan verotus on jo korkea, eli sekään ei voi tuoda valtiolle lisätuloja. Raha on siis otettava hyvinvointivaltion rahoittamisesta, jolloin elintaso laskee vääjämättä nykyisen Itä-Euroopan tasolle.

Helanderista tehokkaita elvytyskeinoja olisi pienituloisiakin hyödyttävä arvonlisäveron alentaminen, sekä työllisyyttä parantava kotititalousvähennyksen nostaminen.

Mikko Helander
Syntyisin Kuopiosta, 60-vuotias vuorineuvos ja diplomi-insinööri.

Kesko Oyj:n pääjohtaja vuodesta 2015. Elinkeinoelämän keskusliiton varapuheenjohtaja. Jäsen muun muassa Keskuskauppakamarin, Kaupan liiton ja Stora Enson hallituksissa, Elinkeinoelämän valtuuskunnassa.

Aiemmin muun muassa Metsä Board Oyj:n ja Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtajana.

Juttua muokattu 1.9. kello 13.23: Suomen valtionvelan määrää. Vuoden 2007 luku oli 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, ei 30 miljardia.

Juttua muokattu 1.9. kello 14.33: Korjattu sitaatissa ollut väite siitä, että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta olisi 60 prosenttia. Todellisuudessa kyse on julkisen sektorin suhteesta bruttokansantuotteeseen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi

LAINAUS LOPPUU

Kommentit

LAINAUS

5 Comments
Sort by
Add a comment…

Niina Tammi
Hieman ristiriitaista puhetta. Kotitalousvähennys on yksi yritystuki muiden joukossa, sitä paitsi sen nostaminen lisää entisestään julkisia menoja. Ks. www.kirveellatoita.vuodatus.net
Like · Reply · Mark as spam · 2h

Harri Eerola
Siinä oli asiaa, olemme tuhon tiellä, olleet jo 2000:tta luvun alusta asti ja syvemmälle mennään
Like · Reply · Mark as spam · 6 · 6h

Jussi A Laine
Suoraa puhetta. Talous on Kreikan tiellä ja sananvapausvaino Pohjois-Korean tiellä, minkä mm. Räsänen voi vahvistaa istuttuaan tuntikausia Polpon kuulusteluissa.
Like · Reply · Mark as spam · 9 · 7h

Jari J Marjanen
”Sananvapausvaino Pohjois-Korean tiellä”, joopa joo. ”Suomi säilytti kakkossijansa maailman sananvapausindeksissä. Ykkösenä jatkaa Norja, kolmosena on Ruotsi ja nelossija meni Tanskalle. – Listaa kokoaa kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö,”
Röyhkeässäkin köyhät kyykkyyn -oikeistopropagandassa ei kannattaisi sentään julistaa noin helposti kumottavissa olevia valheita kuin Laine edellä.

.
Like · Reply · Mark as spam · 1 · 2h

Päivi Yli-Kauhaluoma Nurmi
Onpa ala-arvoista puhetta! Suomalaisen yhteiskunnan kasvatilta, korkeasti koulutetulta henkilöltä ei olisi tätä odottanut. Asiaan olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta totean vain, että onneksi kuluttajana minulla on mahdollisuus äänestää jaloillani, ja sen teen! Ohjaan oman ja perheeni kulutuksen jatkossa Keskon kaupoista muualle.
Like · Reply · Mark as spam · 12 · 7h

Jonne Hakala
Et osannut argumentoida itse asiaa lainkaan.
On aivan sama mihin kulutuksesi ohjaat.
Like · Reply · Mark as spam · 8 · 4h

Heimo Lehtimäki
Totuus satuttaa.
Luisumme itä-euroopan tasolle ja alemmaksikin koska heillä on vielä kansallisuustunnetta jäljellä, meillä sellainen on pöyristyttävää vihapuhetta.
Like · Reply · Mark as spam · 5 · 3h

Matti Vesa Volanen
Koti-, yhteisö- ja julkistalouden (care economy) tehtävänä on nyt – tavoitellessamme YK:n Agenda2030 ja 17 kehitystavoitteen toteuttamista – asettaa suunta ja ehdot funktionaaliselle tavara- ja palvelutuotannolle (consum economy).

https://blogit.kansanuutiset.fi/…/kansallisen…/…

Like · Reply · Mark as spam · 1 · 14h
LAINAUS LOPPUU

2020. Syyskuu. Keskon pääjohtaja Mikko Helanderin tarkennus puheisiinsa ja kaksi kommenttia siihen.

tiistai, syyskuu 1st, 2020

Keskon omilta sivuilta

LAINAUS

K:LAISEN SILMIN
K-ryhmäläisten havaintoja, kokemuksia ja pohdintoja työelämästä ja maailmasta ympärillämme. Vaihtuvat kirjoittajat ovat K-ryhmän työntekijöitä eri toimialoilta.

Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan aktiivista ja rehellistä keskustelua
MIKKO HELANDER | 01.09.2020
Ei liene liioittelua todeta, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Suomi on tähän mennessä pärjännyt globaalin koronakriisin hoitamisessa verraten hyvin, mutta uhka ei ole ohi. Pandemia on keskuudessamme, ja kriisistä noustaan hitaasti, vain vastuulliseen yhteistyöhön nojaten. K-ryhmä on alusta asti tuntenut ja kantanut suurta vastuuta suomalaisten arjen turvaamisesta, ja nyt jälleenrakennuksen kynnyksellä tunnemme vastuumme myös osana suomalaista elinkeinoelämää. Osa vastuunkantoa on keskusteluun osallistuminen.

Puhuin laajasti Suomen kansantalouden tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä 28. elokuuta Pohjois-Karjalan Kauppakamarin kokouksessa. Näkökulmani oli paitsi K-ryhmän pääjohtajan, myös Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajan. Halusin esittää huoleni paisuvan valtionvelan riskeistä, ja puhua markkinatalouden puolesta. Vaikka nykyisessä keskusteluilmapiirissä ei ole suosittua puolustaa markkinataloutta – jolla toki on heikkoutensa – uskon, että se pystyy maailman muuttuessa itse korjaamaan itseään.

Samalla puheenvuoroni oli tarkoitettu herätykseksi meille elinkeinoelämän kentällä. Olemme vetäytyneet liiaksi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja keskustelusta. Päätöksenteossa kuullaan nyt muita tahoja – elinkeinoelämän tärkeä ääni on nostettava takaisin mukaan keskusteluun. Markkinataloudesta tulisi puhua ymmärrettävästi ja suoraan sanoen puolustaa sitä. Tämä vaatii meiltä elinkeinoelämän toimijoilta rohkeutta avata suumme, vaikka julkisiin kannanottoihin aina sisältyykin väärintulkinnan riski.

Näin kävi Pohjois-Karjalan Kauppakamarin puheeni yhteydessä. Sanomalehti Karjalaisen raportti kutsutilaisuudesta ei kaikilta osin vastannut sanojani. Puheestani nostettu otsikko ei vastannut viestiäni. Puhuessani koronapandemian laukaisemasta valtiojohtoisuudesta, ilmaisen rahan politiikasta, Suomen julkisen sektorin koosta, valtiontalouden alijäämäisyydestä ja velan kasvusta, kärjistin viestiäni – ilmeisen epäonnistuneesti – nostamalla esille Pohjois-Korean suuren julkisen sektorin. Harkitsemattomasta heitosta muodostui raportoinnin perusteella poleemisempi viesti kuin mihin puheellani pyrin. Koko esitykseni taustalla oli aito huoli Suomen tulevaisuudesta.

Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa kansainvälisesti verraten korkea. Julkinen talous saattaa olla alijäämäinen vuoteen 2030 asti. Lisäksi Suomen kansantaloutta rasittavat väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys. Kestämätön velkaantuminen piilottaa alleen tehottomat rakenteet. Jos näitä ongelmia ei suostuta näkemään, muutoskyvyttömyys johtaa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen, investointien kuihtumiseen ja palveluiden kipeisiin leikkauksiin. Huoli Suomen tulevaisuudesta on myös huolta hyvinvointiyhteiskunnasta.

Vakaan valtiontalouden tulisi olla kaiken politiikan lähtökohta myös tulevaisuudessa. Ja vakaan tulevaisuuden Suomen rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia; poliittisten päätöksentekijöiden rinnalla elinkeinoelämää, palkansaajia, akateemista kenttää. Koko kansalaisyhteiskuntaa ja kaikkia sen toimijoita. Meidän ei tule pelätä keskustelua eikä vastuunkantoa, ei ikäviä totuuksia eikä visaistenkaan ongelmien kohtaamista.

Mikko Helander
Keskon pääjohtaja

2 Comments
Sort by
Add a comment…

Harri Heikkilä
Minusta olisi parempi olla hiljaa, jos ei kykene mihinkään rakentavampaan kuin trump-tasoisiin solvauksiin ja paikkansa pitämättömien tietojen levittämiseen (mm. Julkisen sektorin koko).

Eivät ihmiset halua näin yksisilmäistä poliittista kohkaamista kaupaltaan. Suomi on selvinnyt Koronasta muita paremmin ja yhteiskunta on kv-mittateilla onnistuneimpien joukossa. Vähän isänmaallisuutta nyt tahraamisen ja mölinän sijaan, kriisin keskellä.

Tästä lähti nyt aika monta Plussa-korttia leikkuriin, uskon.
Like · Reply · Mark as spam · 56m

Jani Rikhard
Turha kiemurrella siinä. Kyllä ”markkinatalouden puolustajat” ja elinkeinoelämän edustajat ovat herätelleet itseään ja pyrkineet aikaansaamaan julkista keskustelua oikein kiitettävällä tahdilla, ja viesti on ollut aina sama: Huutamista ja öyhöttämistä Pohjois-Koreasta ja Kreikasta ja milloin mistäkin. Melko usein muistetaan ja jaksetaan mainita myös Neuvostoliitto ja Stalin, mutta ihmeellisessä itsehillinnän puuskassa taisit sentään jättää sen tekemättä?

Mitäpä herra EK:n hallituksen varapuheenjohtaja luulee: Kuinka paljon tuollainen vähäjärkinen mölinä edesauttaa sitä, että me kuluttajat ja asiakkaat viitsisimme kuunnella elinkeinoelämää ja niitä jotka ovat puolustavinaan markkinataloutta tuollaisella ”argumentaatiolla”? Ainakin minua pienituloista, joka on viimeisten 20 vuoden ajan keskittänyt ostoksensa Keskon liikkeisiin, vituttaa oikein railakkaasti. Mutta no, ainakin olen kuullut viestin ja ymmärtänyt sen. Samoin olen lukenut tämän uhriutumiskitinän valehteluineen siitä, että olet muka huolissasi ”palveluiden kipeistä leikkauksista”. Niin jotta on kuultu ja luettu, ja se mihin toimenpiteisiin sen johdosta tykönäni ryhdyn, jää nähtäväksi. Se riippuu vähän sinustakin, herra Helander, ja siitä saatko pitää pestisi.

Lopuksi ilmainen neuvo, ei tarvitse maksaa kuusi- eikä edes viisinumeroista konsulttipalkkiota: Jos pääjohtajat eivät halua että media repii otsikoita siitä että he ovat puhuneet Pohjois-Koreasta, kannattaa olla puhumatta Pohjois-Koreasta. Tämä on niin yksinkertaista, että vähän hitaammankin markkinatalouden puolustajan luulisi ymmärtävän.
Like · Reply · Mark as spam · 1 · 3h

LAINAUS LOPPUU

https://www.kesko.fi/media/blogit/koolaisen-silmin/2020/tulevaisuuden-rakentamiseen-tarvitaan-aktiivista-ja-rehellista-keskustelua/

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 01.09.2020 16:56.
Laukaassa loman venyttää ja tänäänkin Peurungassa uimassa ja hiukan vesijumpassakin käyden.

2020. Maaliskuu. IL-FAKE. Pääkirjoitus. Iltalehti. Uutiset. ”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.

keskiviikko, maaliskuu 11th, 2020

 

Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Ja sitten saa aikaan fake-otsikon: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii!

– IL-FAKE. Pääkirjoitus. Iltalehti. Uutiset.

”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.

Iltalehti. Pääkirjoitus.
Maanantai 09.03.2020

Netissä:
Iltalehti. Uutiset.
”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.
Sunnuntai 08.03.2020 klo 18:25

Sisäministeri Ohisalon ja pääministeri Marinin pitäisi tunnustaa kovan maailman realiteetit, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki.

Pääkirjoitus kokonaisuudessaan tässä lopuksi, mutta sitä ennen kommentti. Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn.

”Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota turvapaikkahakemuksia vastaan.”

”Koskenniemen … mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”.”

”Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä. Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta?”

”Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.”

Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Ja sitten saa aikaan fake-otsikon: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii!

Iltalehden pääkirjoitus kokonaisuudessaan:

Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii

sunnuntai 08.03.2020 klo 18:25

Sisäministeri Ohisalon ja pääministeri Marinin pitäisi tunnustaa kovan maailman realiteetit, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki.

Pääministeri Sanna Marin (sd) jatkoi sunnuntaina Suomen linjan hämmentämistä Kreikan siirtolaiskriisin aivan kuten sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) jo teki menneellä viikolla.

Marinin ja erityisesti Ohisalon viesti näyttää olevan, että Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota turvapaikkahakemuksia vastaan. Ohisalo on tässä astetta Marinia tiukempi.

Sekä Marin että Ohisalo ennakoivat, että Kreikan toiminta tullaan vielä punnitsemaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kovaa puhetta, eikä Kreikka tarvitse tällaista ”tukea”, kun se kamppailee siirtolaiskriisin keskellä.

Marin ja erityisesti Ohisalo nostavat vahvasti koko ajan esiin kansainvälisten pakolaisvelvoitteiden noudattamisen. Se on silmiin pistävää sen takia, että Kreikalla on käsissään akuutti kriisi, mutta ei se ole sanonut olevansa irtautumassa pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta.

Vihreiden puheenjohtajan Ohisalon ja SDP:n keulahahmon Marinin puheet näyttäytyvätkin enemmän sisäpoliittisena puheena. Suomi on valtiona hyväksynyt ja tukee Kreikan toimintaa, mutta omille äänestäjille pitää selittää tilannetta ikään kuin Suomi olisi tukemassa Kreikkaa vain puolella sydämellä.

Kreikan rajavalvonnan tueksi lähetettävien suomalaisten rajavartijoiden tuleva toiminta näyttää kovin ristiriitaiselta. Jos noudatetaan Marinin ja Ohisalon linjauksia, suomalaiset rajavartijat ”eivät mene Kreikkaan rikkomaan lakia”. Tämä tarkoittaa, että he ohjaavat mahdolliset turvapaikanhakijat kreikkalaisten luo, jotka sitten tässä katsantokannassa ”rikkovat lakia”, eli eivät ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

Kansainvälisen juridiikankin näkökulmasta Suomen pääministerin ja sisäministerin kannat herättävät kysymyksiä.

Tammikuussa 2017 kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Helsingin Sanomissa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mahdollisia aikeita jäädyttää pakolaisten vastaanottaminen väliaikaisesti Yhdysvaltoihin.

Koskenniemen mukaan Trumpin aikomus ”tuskin rikkoisi mitään kansainvälistä lakia tai sopimusta”. Hänen mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”.

Olennaista professori Koskenniemen arviossa on, että mikään sopimus ei voi estää valtiota päättämästä itse, kenen se antaa oleskella maaperällään. Edes pakolaisten oikeudet eivät siis aja kansallisen turvallisuuden edelle.

Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä.

Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta?

Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Realiteetit kovassa maailmassa pitäisi Ohisalon ja Marininkin tunnustaa, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta.

Juha Ristamäki

Kuvateksti: Sisäministeri Maria Ohisalo (oikealla) ja pääministeri Sanna Marin (keskellä) ovat pyrkineet selventämään Suomen kantaa Kreikan pakolaiskriisiin. ANNA JOUSILAHTI

Iltalehti. Pääkirjoitus. Maanantai 09.03.2020

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus
/a/5372f88f-99c9-4a8c-bb6b-ad8761207405

Iltalehti kahvipöydällä kahvikupin ja päivän herkun kanssa, yht. 2 euroa. Kirkkonummi City-Market seuraavana päivänä 10.03.2020 n. 11:15- Pertti Manninen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 11.03.2020 18:15.

Kirjoitus julkaistu muutamaa tuntia aikaisemmin Nettisanomissa.

www.nettisanomat.com

 

Sixten Korkman Ylelle: ”Suomella on vakuuksien vuoksi erittäin vahva neuvotteluasema, jos tulevaisuudessa tulee tilanne, ettei Kreikka selviydy veloistaan …”

maanantai, kesäkuu 3rd, 2013

 YLe:

Korkman: Soinin vakuuspuheet panettelua

Professori Sixten Korkman pitää perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin puheita Kreikka-sopimuksesta epäluulon lietsomisena.

 

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkmanin mielestä perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin käynnistämä keskustelu Kreikka-sopimuksesta on epäluulon lietsontaa.

– Minusta tuntuu, että hän arvioi, että tässä tilanteessa on sellainen ilmapiiri tällä hetkellä, että voidaan lietsoa kansalaisten keskuudessa epäluuloa poliitikkoja ja hallitusta vastaan, Korkman arvioi Yle Uutisille.

Korkman puolustaa Soinin arvostelemia valtiovarainministeriön virkamiehiä. Korkmanin mukaan Soini antoi Helsingin Sanomista ostamassaan ilmoituksessa ymmärtää, että virkamiehet ovat joko tyhmiä tai rikollisia. Korkman on itsekin VM:n entinen virkamies.

Korkman mainitsee erityisesti valtiosihteeri Martti Hetemäen, jonka hän kehuu olevan poikkeuksellisen pätevä ja älykäs virkamies.

– Minusta Suomen valtiovarainministeriöllä on korkeatasoiset virkamiehet. Tämän kaltainen panettelu on minusta jossain määrin ala-arvoista. Meillä on riittävästi ongelmia ilman, että asetamme nämä ihmiset kyseenalaisiksi, Korkman sanoo.

Hänen mielestään Suomella on vakuuksien vuoksi erittäin vahva neuvotteluasema, jos tulevaisuudessa tulee tilanne, ettei Kreikka selviydy veloistaan ja käydään keskustelua maan velkajärjestelystä. Korkman on luottavainen sen suhteen, että Suomi saisi tällöin vakuusjärjestelyssä talletetut rahat itselleen.

http://yle.fi/uutiset/korkman_soinin_vakuuspuheet_panettelua/6671593

Korkman: Soinin vakuuspuheet panettelua

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat, Pertti Manninen. Maanantai 2013-06-03 22:17.

 

Takuuksien mahalasku eli Kalle Isokallio kertoo. LAINAUS KOLUMNISTA.

keskiviikko, heinäkuu 25th, 2012

Takuuksien mahalasku eli Kalle Isokallio kertoo. LAINAUS KOLUMNISTA.

Ei tässä ole pystynyt mitään kirjoittamaan, kun Urpilaisen ja Kataisen touhu on ollut niin paksua.

Onneksi kaikilta ei ole mennyt pupu pöksyyn ja niinpä lainaan Kalle Isokallion kolumnin Iltalehdestä tiistailta 24.07.2012.

LAINAUS

”PIIKKI POIKKI

Kirjoittanut Kalle Isokallio

Euron kriisi on tase- ja kassavirtakriisi joka koskee julkista sektoria, pankkeja ja yksityisiä kansalaisia. Tasekriisi siinä mielessä, että velkarahalla on ostettu kohteita, joiden arvo on pudonnut. Kassavirtakriisi siinä mielessä, että velallisilla ei ole riittävää kassavirtaa jolla selviäisivät velkojensa koroista ja lyhennyksistä.

Siksi ongelmamaiden piikki on pantava poikki, koska sillä ei ratkaista mitään. Se, että velkoja vaihtuu amerikkalaisesta pankista Suomen Valtioksi, ei velkoja pienennä. Niillä rahoilla, jotka me annamme velalliset maksavat vain pois entisiä velkojaan. Kreikka on tasan yhtä velkainen, kuin se oli ennen kuin hallituksemme päätti lainata sille rahaa ja velkaantuu koko ajan lisää.

Saksan parlamentin alahuone hyväksyi Espanjalaisten pankkien tukemisen 29 miljardilla äänin 473-97. Ei mikään ihme, sillä saksalaisilla pankeilla on Espanjassa riskiä huomattavasti tuota summaa enemmän. Saksalaisten kannalta on siis halvempi ratkaisu rahoittaa yhteisvastuullisesti Espanjaa, kuin ottaa vastaan omien pankkiensa tappiot. Suomen kannalta tilanne on päinvastainen. Suomalaisilla rahoituslaitoksilla on huomattavasti pienemmät riskit Espanjassa kuin mitä me joudumme maksamaan. Ei ihme, että meille hihitetään selkämme takana Brysselissä ja hohotetaan Berliinissä.

Pääministeri kertoo meille ääni väpättäen, että Suomi pelastaa yksi kerrallaan Välimeren maita, ja että se on veronmaksajien etu. Ei ole. Ne rahat, jotka lähetämme Espanjaan ovat siellä noin sekunnin, ennen niillä lyhennetään muun muassa Espanjalle aikoinaan rahaa lainanneiden amerikkalaisten pankkien saatavia.

Valtiovarainministeri selittää, ilmeisesti pääministerin käskystä, että jos ei tueta niin tapahtuu kamalia. Kuinka kamalia, siitä mainitaan esimerkkinä Lehman Brothers pankin kaatuminen, joka heidän sanomisiensa mukaan aiheutti Suomelle 40 miljardin verotulojen menetyksen. No kun ei aiheuttanut. Kansainvälinen tase- ja kassavirtakriisi kaatoi tuon pankin. Eli sen kaatuminen oli seuraus, ei syy. Verotulojen menetys, miten paljon niitä nyt sitten todellisuudessa menetettiinkään, johtuu siis maailmanlaajuisesta lamasta, ei yhden pankin kaatumisesta.

Tase- ja samanaikaista kassavirtakriisiä ei voida hoitaa velkoja leikkaamatta. Sen tietää jokainen ensimmäisen vuoden kauppakorkean opiskelijakin. Jos kassavirta ei riitä velkojen hoitoon, se ei siihen sen kummemmin riitä velkojaa vaihtamalla.

Edes setelirahoitus ei tuo pikaista helpotusta, sillä lisääntyvällä rahalla maksettaisiin vain pois velkoja, eikä se piristäisi kysyntää. Eikä setelirahoitus siksi edes kiihdyttäisi inflaatiota.

Siihen, että hallituksemme ei uskalla tehdä oikeaa ratkaisua, eli vaatia velkaantuneiden maiden velkojen puolittamista, on syynsä. Sen syyn nimi on Timo Soini. Päähallituspuolueilla ei ole selkärankaa todeta, että Soini on ollut oikeassa. Sen takia ne noudattavat Suomelle vahingollista politiikkaa.

Pääministeri Katainen, ottakaa lento Brysseliin ja kertokaa siellä, että tästä lähtien ei tipu euroakaan.”

LAINAUS LOPPUU. Kalle Isokallio. Piikki poikki. Iltalehti-kolumni tiistaina 24.07.2012.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2012-07-25 klo 22:09