Posts Tagged ‘Viikkosanomat’

2021. Tammikuu. Pääministeri Sanna Marin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020 kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

Viikkosanomat 1.1.2021

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto  31.12.2020 3.00

PUHE

Millainen kulunut vuosi on ollut? Vaikea, opettavainen ja pysäyttävä ainakin.

 Koronavuosi on ollut yhteinen ponnistus ja silti se on ollut jokaiselle myös omanlaisensa. Osa on menettänyt läheisen, osa on menettänyt työnsä ja moni on joutunut luopumaan asioista, jotka ovat tuttuja ja tärkeitä. Vuosi on ollut toisille vaikeampi kuin joillekin muille. Se on silti ollut pysäyttävä meille kaikille.

Olemme joutuneet tekemään vuoden aikana päätöksiä, joita emme olisi halunneet tehdä. Olemme joutuneet sulkemaan kouluja ja kirjastoja, rajoittamaan liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeyttämään harrastustoimintaa sekä puuttumaan moniin muihin arjen asioihin. Päätöksiä ei ole tehty kevein mielin vaan siksi, että ne ovat olleet välttämättömiä ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Samalla olemme pyrkineet vähentämään toimien aiheuttamia vaurioita ohjaamalla tukea ihmisille, yrityksille ja kunnille.

Suomi on onnistunut koronatilanteen hallinnassa terveydellisesti ja taloudellisesti monia muita maita paremmin. Rokotukset on aloitettu ja näemme jälleen valoa edessäpäin. Vaikka kuljemme parempia aikoja kohti, on meillä yhä oltava malttia toimia vastuullisesti ja noudatettava viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia. Pandemia ei ole ohi, ja väestön kattavan rokotesuojan saamisessa menee vielä aikaa. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan työskenneltävä etäyhteyksien kautta, vältettävä kokoontumisia, huolehdittava hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, käytettävä maskia ja oireisena hakeuduttava välittömästi koronatestiin. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että yhteiskunta on turvallinen kaikille ja että selviämme kriisistä yhdessä.

Malttia tarvitaan myös koronan jälkeen. Kun rakennamme yhteiskuntiamme ja talouksiamme pandemian jälkeisessä ajassa, emme voi tyytyä vanhoihin tapoihimme ja toimintaamme. Meidän on rakennettava tulevaisuuttamme kestävämmällä tavalla ja hakien tasapainoa ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Meidän on luovuttava osasta vanhoista tavoistamme, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Samalla voimme luoda uutta yritystoimintaa, työtä ja hyvinvointia.

Suomi laatii parhaillaan omaa elpymissuunnitelmaansa osana Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pyrimme edistämään niin nopeavaikutteista elpymistä kuin pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelman painopistealueet ovat 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen sekä 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Euroopan talouden elpyminen pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä on Suomelle kriittisen tärkeä kysymys. Me emme voi ratkaista pandemiaa yksin, vaan sen selättämiseksi tarvitaan yhteistä onnistumista. Yhtä lailla talouden nostamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kansallisten toimien lisäksi. Katse on suunnattava omasta nenänkärjestä pidemmälle. Euroopan toipuminen on meidän etumme.

Vaikka vuotta 2020 on hallinnut koronakriisi, olemme samalla vieneet hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, aktiivimalli on purettu, oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla koulutusasteilla, oppivelvollisuuden laajentamisesta on päätetty ja toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi, hoitajamitoitus on säädetty lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on annettu eduskunnalle, perhevapaauudistuksen päälinjat on sovittu, tie-, raide- ja väyläinfrastruktuuriin on tehty mittavia panostuksia, energiaverotuksen uudistuksesta on päätetty, työllisyyden pohjoismainen malli etenee ja ensimmäinen osa rakenteellisista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on tehty.

Vuonna 2021 meidän on jatkettava toimia, joilla uudistamme yhteiskuntaamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Toimia tehdään tavalla, joka pitää kaikki ihmiset ja alueet mukana muutoksessa. Kun rakennamme uutta, on hyvä myös arvostaa sitä, mikä toimii. Suomalainen yhteiskunta on jälleen osoittanut vahvuutensa vaikeuksien kohdatessa. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, luotettavat viranomaiset ja vakaa demokratia, osaavat opettajat, hyvät digitaaliset valmiudet, kyky sopeutua nopeasti yllättäviin tilanteisiin sekä keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa, joka on auttanut meitä selviytymään kriisin keskellä. Suomalaisissa on sisua ja sitkeyttä.

Vaikka tämä vuosikymmen alkoi tavalla, jota emme osanneet vielä viime vuonna ennakoida, voimme yhä tehdä tästä ratkaisujen vuosikymmenen. Se vaatii meiltä rohkeutta, yhteistyötä ja kykyä sietää epävarmuutta. Samoja asioita, joita koronavuosi on meiltä kaikilta vaatinut.

Rauhallista, turvallista ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Sanna Marin
pääministeri

.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. 1.1.2021 23:14.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia.

Kommentti lisäys. Iltalehti julkaisi tervehdykseen liittyvän artikkelin eilen ja siihen on nyt tähän mennessä tullut 1.2 k kommentteja!

Tässä ensimmäinen.

Screenshot_20210101-232328

2021. Tammikuu. Tasavallan predidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

1.1.2021.

Viikkosanomat julkaisee presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen kokonaisuudessaan.

KANSALAISET. 

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Korona on kohdellut meistä jokaista hyvin eri tavoin: yksiä peruuttamattoman raskaasti; toisia siedettävämmin, vain normaalia arkielämää vaikeuttaen.

Kokemus on kuitenkin yhteinen. Vaille vaikutuksia ei ole jäänyt kukaan.

Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.

Koettelemus kun ei ole ohi. Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla.

Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.

* * *

VUODEN 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

Pandemia on muuttanut meitä. Oleminen vaihtui hetkessä toiseksi. Oli hämmentävää havaita haavoittuvuus – kuinka kaukana ihmiskunta onkaan kaikkivoipaisuudesta. Kukin on kohdaltaan päätynyt vakaviin mietteisiin, mittaamaan itseään ja kestävyyttään oudon keskellä. Yksinäisyyskin on monelle tullut valitettavan tutuksi. Jaettu ankara kokemus toisaalta myös tiivistää. Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.

Mutta ei muutoksessa yksin pandemiasta kyse ole. Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona. Samalla uudet murrosteknologiat, tekoälystä kvanttilaskentaan, lyövät itseään vauhdilla läpi.

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

* * *

HISTORIASTA muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.

Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?

Itsenäisyyspäivän yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Kenraali puhui viisaasti ”yhteistunnon” merkityksestä. ”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?” hän kysyi.

Tuohon yhteistuntoon, tai osallisuuteen, tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta. Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.

Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden ”oikeasuhtaisuus”, sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

* * *

VIIME aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?

Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Turvallisuuden tunnetta on myös horjutettu uusin, digitaalisin keinoin. Olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot, sana ”tietomurto” antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset ovat turvallisuutta uhkaavia, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä kohtaan, hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.

On sanottu, että viranomaiset virkavastuulla huolehtivat turvallisuudesta. He varmasti tekevätkin voitavansa, kukin kohdaltaan säädetyissä puitteissa. Näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla. Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.

* * *

JÄI itsenäisyyspäivästä mieleen toinenkin kohtaaminen. Itähelsinkiläisten Biolasten esityksen pääviestinä oli ”ota pallosta kii”. Heidän huolenaan oli, hyvin perustellusti, ilmastonmuutos. Sama huoli näkyy vahvasti lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta saamissani viesteissä. Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.

Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Opittavaa riittää muussakin elämässä. Kaikkivoipia ihmiset eivät ole, mutta moneen pystymme. Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä. Siihen pandemia on meitä johdatellut. Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

—-

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 1.1.2021 22:50.

Lähde: HS.

Kommenttilisäys 1.1.2021 23:48.

Iltalehden presidentin puhetta käsitellään artikkeliin on tähän mennessä tullut 487 kommenttia, siis reilusti alle puolet siitä, mitä pääministeri Sanna Marinin päivää aikaisemmin julkaistuun uudenvuoden tervehdykseen. Vielä lukema voi tietenkin nousta!

Tässä ensimmäinen kommentti molemmille. Pääministerille ja presidentille!

Screenshot_20210101-232328 Screenshot_20210101-234455hyvin

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista.

keskiviikko, marraskuu 25th, 2020

2020. Marraskuu. Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta.

Tähän mennessä, maanantai 25.11.2020 18:50, vain Ylen juttu ja kirkkonummelaisen verkkolehden Viisykkönen juttu löytyy google-haulla.

Juttujen katkelmia:

YLE:

LAiNAUS

Suomen rikkain mies Antti Herlin välttyi syytteiltä kiinteistökauppatutkinnassa – poliisi epäili avunannosta törkeään kavallukseen

Pääepäilty tapauksessa on entinen pankkiiri Mika Lehto, joka kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Talous

Antti Herlin.

 

Koneen suuromistaja Antti Herlin vastasi poliisikuulusteluissa useimpiin kysymyksiin joko “en tiedä” tai “en muista”. Arkistokuva vuodelta 2015.Roni Rekomaa / Lehtikuva

 

Helsingin poliisi epäili Antti Herliniä talousrikoksesta, mutta syyttäjä ei nostanut syytettä Suomen rikkainta miestä kohtaan.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan tapauksen pääepäilty, entinen pankkiiri Mika Lehto, saa syytteen törkeästä kavalluksesta.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Mika Lehdon saamasta syytteestä jo syyskuun alussa(siirryt toiseen palveluun).

MOT:n tavoittama Lehto toteaa, ettei ole saanut syytettä vielä virallisesti tiedoksi.

Herlin: Täyttä yhteistyötä poliisin kanssa

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä esitutkinnassa myös Koneen hallituksen sihteeriä ja Herlinin luottohenkilönä pidettyä Jukka Ala-Melloa. Syyttäjä ei nostanut syytettä myöskään Ala-Melloa vastaan.

Todistajana tapauksessa kuultiin Koneen juristia Johannes Frändeä. Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua, vaan ainoastaan lyhyen lausunnon sähköpostitse.

– Ala-Mello, Herlin, Frände sekä Security Trading Oy:n [Antti Herlinin sijoitusyhtiö] muut edustajat ovat tehneet täyttä yhteistyötä poliisin kanssa asiassa ja muun muassa toimittaneet poliisille kaiken poliisin pyytämän aineiston.

– Perusteellisen tutkinnan jälkeen syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä Ala-Melloa, Herliniä ja/tai Security Trading Oy:n muita edustajia vastaan. Security Trading Oy tai sen edustajat eivät ole asiassa syyllistyneet mihinkään rikokseen, Fränden lähettämässä sähköpostissa todetaan.

Poliisi kiinnostui kiinteistökaupoista

Poliisin esitutkinta liittyy Kirkkonummella 2016 tehtyihin yritys- ja kiinteistökauppoihin.

LAiNAUS LOPPUU

Viisykkönen:

LAINAUS

(0) kommenttia

Yle: Antti Herlin välttyi syytteeltä rikosjutussa, johon liittyi iso maakauppa Etelä-Kirkkonummella

Antti Herlin on ostanut aktiivisesti maa-ja metsatalousmaita erityisesti Etelä-Kirkkonummella, jossa hän asuu.

Kirkkonummella asuva hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herlin on Ylen mukaan välttynyt syytteeltä monimutkaisessa talousrikosjutussa, jota poliisi on tutkinut nelisen vuotta.

Poliisi aloitti esitutkinnan Kirkkonummella tehtyihin kiinteistö- ja yrityskauppoihin liittyen. Herlin oli yksi epäillyistä henkilöistä.

Kiinteistökaupassa Herlinille siirtyi noin 80 hehtaaria maata merenrannalla ja vesialueita.

Kiinteistön omisti neljä osakasta, joista kolme kertoi, etteivät saaneet kauppasummasta mitään.

> Antti Herlinin maakaupoista tutkintapyyntö poliisille – entisen kartanon maat vaihtoivat omistajaa Kirkkonummella (Viisykkönen 22.9.2017)

LAiNAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 25.11.2029 19:13.

Lue myös kirjoitukseni vuodelta 2017 muutettuani takaisin Kirkkonummelle.

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: 

2017

—-

2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan.

perjantai, marraskuu 20th, 2020

Kun en ole kiireiltäni paremmin ehtinyt perehtymään, kuvia on kyllä rakentamisen vaiheista jonkun verran, viimeiset eilen torstaina 19.11.2020, myös sisältä läpijuostessani maski päässä, julkaisen verkkolehti Viisykkösessä julkaistun artikkelin ja siihen liittyvät lukijoiden kommentit.

Aluksi kuitenkin blogistani teksti muun jutun yhteydestä avajaispäivältä perjantailta 9.10.2020, siis Aleksis Kiven päivän aatolta.

”Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.

Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään  niinkuin entinen nyt kuparien  peittämä julkisivu.

Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat. Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.

Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä.

Ei suomenkielessä  ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.

Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.

Edellä oleva siis kirjaston avajaispäivänä 9.10.2020

Nyt sitten verkkolehti Viisykkösen artikkeli:

LAINAUS

(17) kommenttia
Kirjaston hinta on nyt laskettu sentilleen – kustannukset nousivat alkuperäisestä noin 130 prosenttia

Uusi kirjasto avattiin lokakuun alkupuolella noin 14 kuukautta myöhässä alkuperäisestä rakennusaikataulusta.

Kirkkonummen uuden pääkirjaston rakentamiskustannukset on selvitetty ja listattu desimaalin tarkkuudella. Samalla on selvitetty, miksi projektissa kävi niin kuin kävi.

Monivaiheisessa ja monivuotisessa projektissa kustannukset karkasivat pahasti käsistä.

Ylimääräisiä kustannuksia tuli muun muassa pääurakoitsijan konkurssista, mutta myös alkuperäisissä kustannusarvioissa oli paljon heittoa.

Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on tarkalleen 21 190 387,32 euroa, ilmenee projektin loppuselvityksistä.

Summa ei ole kuitenkaan aivan koko totuus. Siitä puuttuu noin 800 000 euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat konkurssista.

Niitä ovat esimeriksi suojaus-, siivous- ja asianajajakuluja, joita ei tilinpäätöskäytäntöjen mukaan voi kirjata rakennuskustannuksiksi. Loppusummassa ei myöskään ole kaikkia kalustamisen kuluja.

Koko summa ei tule Kirkkonummen kunnan ”piikkiin”. Kunnalle on tulossa varmuudella rahaa rakennusaikaisesta vakuudesta, kirjastohankkeen valtionapua ja joitakin pienempiä saatavia vielä noin 3,1 miljoonaa euroa.

Konkurssipesältäkin voidaan saada jotain, mutta sen mahdollisuus on todennäköisesti hyvin pieni.

Joten kunnalle rakennushanke maksaa noin 18,1 miljoonaa euroa.

Kun kirjastohankkeeseen päätettiin ryhtyä kuutisen vuotta sitten, rakentamisen kustannusarvio oli noin 9,2 miljoonaa euroa.

Nyt siis päädyttiin lopulta runsaaseen 21 miljoonaan euroon, joten ylitystä tuli noin 130 prosenttia.

Loppuraportissa on hyvin tarkkaakin kustannusselvitystä. Kun SRV jatkoi hanketta projektiurakkana konkurssin jälkeen, kaikki laskut maksoi kunta.

Raportin liitteenä on noin 30 sivua erilaisia kuluja yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi roskasäkkejä on ostettu työmaalle ainakin kerran 14,69 eurolla. Kuitti on siis tallessa.

Koska projekti ei mennyt kuten piti, kunnan sisällä on tehty pitkä selvitys syistä ja asioista, joista voidaan ottaa opiksi.

Raportit ovat tulossa palvelutuotannon lautakunnan käsittelyyn 25.11.

> Kirjastohanke on ollut harvinaisen mutkikas − näin asia eteni yli 6 vuotta urakoitsijan konkurssiin (15.3.2019)

(17) kommenttia
LAINAUS LOPPUU
Ja sitten Viisykkösen lukijoiden kommentit:
LAINAUS
Kommentit (17)

Kommentit (17)

 

Kuka tätä kaikkea on kontrooloinut, kun näin käyttöönoton jälkeen loppusummaa reknaillaan?
Onko kaikki kulut hyväksytetty ohjeiden mukaan? Kuka on sallinut kaiken tämän ylityksen?
Ihmettelen kovasti

 

Voin käsi sydämmellä sanoa,jos ite ryssis firmassa noin pahasti,niin olis kengänkuva takamuksessa.Ei auttais mitkään selitykset.
Et sillee.

 

Kaunis on kirjasto. Joka sentin arvoinen. Valitettavasti kirjasto ei nykyisin ole hiljainen tila enää missään, vaan yhteinen olohuone.
Positive

 

Heikolla osaamisella saatiin siis aikaiseksi törkeän kallis, ruma, meluisa ja sokkeloinen tivoli. Kirjastohan siitä piti tulla? Tällaisten vastuuttomien päättäjien pitää lähteä!
Kyllästynyt sikailuun

 

Normaalissa yrityksessä aika huoneesta pihalle otettaisi ks. tapauksessa kellosta ja päälle pamahtaisi vahingonkorvaus vaatimus. Kirkkonummella tämänkaltainen huolimattomuus ja välinpitämättömyys on kuitenkin hyväksytty tapa, joka näkyy niin investoinneissa kun niiden ylläpidossakin. Tämän vuoksi päätöksentekijöiden ja valvontaan osallistuneiden naamakuvat pitäisi aina julkaista näiden uutisfiidien yhteydessä. Valtaan kuuluu aina vastuu – etenkin kun käytetään veronmaksajien rahoja huolimattomasti. Kirkkonummi on tässä suhteessa erikoinen tapaus – kukaan ei puutu eikä ketään tunnu kiinnostavan kun kuntalaisten seteleitä silputaan ikkkunasta yhä kiihtyvällä tahdilla.
Uskomatonta touhua

 

Joo eniten minuakin nyppii nuo remuavat pennut! Ei ihme, että näitä kauhuteinejä tulee, kun kaikki tehdään penskojen ehdoilla :(
Joku paikka täytyy olla rauhallinen tai sitten vanhempien saatava jälkikasvu kuriin!!
Ei näin..

 

Viime vuosina melkein kaikki kunnan tilaamat urakoiden hinnat on ylittyneet koskien rakentamista, tietöitä, asematunnelin korjausta jne.jne.
Minkäköhän on koulukeskuksen , hyvinvointikeskuksen ja kevyen liikenteen tien urakoiden ylitysprosentit.? Ja me maksetaan taitamattomien virkamiesten möhläykset plus virkamiehistä ei kukaan ota vastuuta ylityksistä. Raivostuttavaa…
Veronmaksaja

 

Nyt kyllä herää kysymys minkälainen koulutus on näillä päättäjillä jotka tämän projektin ovat hyväksyneet. 130% ei todellakaan ole pieni heitto!!Mutta hei! Tuskin he sitä alkavat suremaan, eihän nuo tuhlaa omia rahojaan.Ja mitä itse rakennukseen tulee… Ruma kuin mikä. Tuo mieleen peltisen ruumisarkun. Pilaa kauniin kivikirkon ympäristön. Ja mitä ihmeen tekemistä meluavilla pikkulapsilla on kirjastossa? Eikö niille riitä leikkipuistot meluttavaksi paikoiksi? Niitähän on nyt rakennettu isolla innolla pitkin puistoja. Ei kirjasto ole mikään päiväkoti, se on kirjasto ja siellä ollaan hiljaa. Moni tulee sinne lukemaan tentteihin. Lue siinä nyt sitten kun kakarat meluavat kurkku suorana.
Homehtumista ja kosteusvaurioita odotellessa

 

Yksityisessä yrityksessä joku saisi kenkää tämän luokan ylityksesstä. Voisi ehkä olla korvausvelvollinen, jopa.
sivusta

 

Näistä asioista yleensä päättävät ihmiset jotka katsovat papereita.paperilla asiat näyttävät hyvältä ja varmaan tässäkin tapauksessa ”paras” voitti.mutta oikeassa maailmassa asiat ei suju välttämättä näin.he jotka tutkivat papereita heidän pitäisi tutustua mitä samanlaiset hankkeet ovat ennen maksaneet ja vertailla kustannuksia niihin.
Höpöhöpöjälleen

 

Mihinköhän on loput roskat jemmattu?Etsivä löytää.
Paavi

 

Tarjous kuntalaisille.Tulen rakentamaan pienet tai suuremmat kohteet,vain 120%ylityksellä.
Parempi diili.

 

Kysyn vaan että kannattaako käydä koulua jos menee 130% metsään.
Voi voi.

 

Tämän kuparikuution hinta oli siis yhteensä noin 22 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa noin 550€ per kuntalainen. Olisitte vaikka ostaneet kaikille 200€ lahjakortit Suomalaiseen kirjakauppaan, niin oltaisiin saatu osa rahoista järkevämpiin kohteisiin.
Pihi kuntalainen

 

Hyvin laskettu, hienoa jonkun osaavan vielä numerot tosin niiden lukemisessa ja asettelussa oikeaan järjestykseen toivoisi olevan vielä petrattavaa…..kirjoitustaidoista ei taida kannata mainita juurikaan mitään kun tyypit osaavat vain näppäimistön käytön..:)
Uffe

 

Puuttuu siis alkeellinen laskutaito. Hyvä toki, että roskasäkkejä oli hankittu 14,69 eurolla. Å
Äyripää

 

Eipä kannattanut.. Ei ole rahansa väärti.. Liian ahdas ja penskat metelöi!
Ei kiitos!

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

maanantai, marraskuu 16th, 2020

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

Lainaus Keskisuomalaisen verouutisesta ja siihen liittyvistä lukijoiden kommenteista!

LAINAUS

Matti Hällin mukaan tulovirta on seurausta onnistuneesta yrittämisestä. Häll on ollut ajan hermolla tietotekniikan kehityksessä vuosikymmenet. RISTO AALTO

Keijo Lehto, Jorma Rahkonen, Ilkka Hartio

Jyväskyläläisen pörssiyhtiö Admicomin huima pörssitaival näkyi viime vuonna Keski-Suomen suurimpien veronmaksajien listalla.

Maakunnan seitsemästä suurimmasta veronmaksajasta peräti viisi on kuitannut isot pääomatulot. Kaikki he työskentelevät tai ovat työskennelleet Admicomissa.

Admicom myy itse kehittämäänsä toiminnanohjausjärjestelmää yrityksille, joiden toimialana on talotekniikka, rakentaminen tai teollisuus. Yrityksen lokakuun alun tietojen mukaan Admicom työllistää 172 henkilöä, mikä oli 39 enemmän kuin vuosi sitten. Valtaosa yrityksen henkilöstöstä työskentelee Jyväskylässä.

1 Matti Häll, 6 546 279

Matti Häll vei ohjelmistoyhtiö Admicomin pörssiin helmikuussa 2018. Admicom on ollut pörssiraketti, jonka osakkeen hinta on yli kymmenkertaistunut pörssitaipaleen aikana. Häll on erityisesti tänä vuonna vähentänyt omistustaan Admicomissa, mutta on edelleen yhtiön suurin omistaja 30,7 prosentin osuudella.

Jyväskylä on saanut lukuisia  miljonäärejä pörssiyhtiö Admicomin työntekijöistä, jotka ovat myyneet edullisesti ostamansa osakkeet hyvällä voitolla. RISTO AALTO

LAINAUS LOPPUU

Ja sitten lukijoiden kaikki kommentit (16.11.2020)

LAiNAUS

Kaikki6

Kirjoittajan tiedot
Hällä väliä. Jotkut saa enemmän täppiä, toisille siunaantuu jytkymmästi kurjuutta.
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
Eikös tämä viitekuvassa poseeraava ajanut moottoveneensä 27.5m rannan puolelle plaaniin, joku vuosi sitten.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle AlienAted
No, joo… sattuuhan sitä paremmallekin väelle. Sitä nukahtaa ruoriin ja käsi tyrkkää kaasukahvan täysille niin pitkälle ”mänöö” kuivalle maallekin, jos suunta sinnepäin. Avomerellä voisi loppuu polttoaine ennen kuin…Oliha sitten tuo paatinrähjäraato vielä Pirkkalan vahinkokeskuksessa myynnissä – hyvään hintaan. Menikö etiäpäin – en tiedä!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle T-i-e-t-ä-j-ä
Tais kaasu hirtää kiinni ja aiheutti tämän ikävän onnettomuuden. Tuskin kumminkaan liittyy veronmaķsuun millään tavalla. Turha on provosoida!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle Doctor veritatis
”Turha on provosoida!”
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.

Ilmoita asiattomia kommentteja
LAINAUS LOPPUU
Vaikeahan se on täältä kaukaa arvata mitä rahoja ja minkä maan rahoja tuossa pyörii, mutta voitothan on kotiutettu ja verot maksettu.
Liinoksestahan kaikki alkoi eikä varmaan Admicomiin vielä pääty.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Kirkkonummella maanantaina 16.11.2029 07:23 pari viikkoa myöhässä!
+
 Nettisanomat

 

Liinos ei tuonut pikavoittoja.

Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.

Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.

Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm


Muualta:

Arsenal 
tietopuhallettiin

Merita luisui
 ruotsalaisille, siniristi haalistuu

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan

Mitä Pehkonen oikein sanoi?


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

TALOUHISTORIAA VIIME VUOSITUHANNELTA!
Sivulla oli myös artikkelit:

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.

Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.

Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

Lue myös:

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.”
 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999

”taiteilua telineillä”

JA


 ”asfalttikukka”

”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

JA

Juha Kankkunen sijoittajana

”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”

”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”

”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”

Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999



”vauhdin hurmaa”

 

”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

Nettisanomat