Posts Tagged ‘Museovirasto’

2020. Kesäkuu. Versowood ja punaisten hauta. Lukijan kirjoitus HS:ssä.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on tänään torstaina 25.06.2020 lukijan kannanotto punaisten haudan siirtämisestä pois Versowoodin tehdasalueelta. Hauta häiritsee sahan toimintaa. Lukija ei kerro tehtaan nimeä, eikä Helsingin Sanomatkaan tämän kirjoituksen yhteydessä.

LAINAUS
”Mielipide|
Lukijan mielipide
Suomen historian häpeällisetkin miljööt tulee säilyttää
Vierumäen punakaartilaisten hautapaikka on vaarassa hävitä, vaikka sillä on merkittävä symbolinen arvo historian kannalta.

Julkaistu: 2:00
HISTORIANTUTKIJA Pierre Nora lanseerasi termin muistin miljöö (lieux de mémoire) 1990-luvulla. Hän esitti yhteiskunnan muutosten tuhonneen toisen maailmansodan jälkeen historiallisia miljöitä, jotka muistuttavat eletystä elämästä. Suomalaisessa kulttuurimaantieteessä tutkimuksen kohteena ovat olleet maisemaan liittyvät, tietyille ihmisryhmille yhteiset käsitykset ja niiden taustalla olevat syvemmät merkitykset.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeinen kulttuurinen maisema on ihmisten toiminnan aikaansaannos, ja siinä olevat valikoidut piirteet ovat jatkuvasti uhattuina kadota. Muistin paikat -hankkeessa (2000–2003) kartoitimme vuoden 1918 virallisia ja epävirallisia muistomerkkejä ja hautapaikkoja. Haimme tietoa sanomalehdistä ja paikallishistorioista, arkistoista, valokuvista, haastatteluista ja historian harrastajilta. Rajallisten resurssien vuoksi tieto jäi kuitenkin puutteelliseksi.

SISÄLLISSODAN surmapaikkoja vuosien ajan etsineen ja kuvanneen valokuvaaja Pekka Elomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä näyttely Paha maisema nähtiin vuonna 2003. Vuonna 2008 ilmestyi Elomaan ja toimittaja Jouni K. Kemppaisen samanniminen kirja. Tiedossa ei kaikesta huolimatta nähdäkseni ole, kuinka paljon sisällissodan metsähautoja on ollut ja paljonko niitä on enää jäljellä.

ERITYISEN arkaluonteinen asia ovat olleet kaatuneiden ja teloitettujen punaisten haudat. Suuri osa vainajista haudattiin tuntemattomille paikoille, kuten metsiin ja sorakuopille. Tällaisia hautapaikkoja oli satoja, ja tieto niiden sijainneista kulki suullisesti. Hautoja hoitivat aluksi omaiset, sitten työväenyhdistykset ja paikkakuntalaiset. Julkiseen keskusteluun ne nousivat 1940-luvulla, ja monin paikoin vainajien jäännöksiä alettiin siirtää hautausmaille. Omaisille käsittelyprosessi on ollut raskas. Vuosien kuluessa alkuperäiset, konkreettiset muistijäljet unohtuivat tai katosivat maisemasta kokonaan.

HS julkaisi 14.6. tärkeän jutun ”Adèle Lehdon arvoitus”, jossa toimittaja Tommi Nieminen nosti esiin huhtikuussa 1918 Vierumäen taisteluissa Härkälän kankaalle kaatuneiden tai teloitettujen punakaartilaisten hauta- ja muistopaikan, jonne paikallinen työväenyhdistys pystytti muistokiven vuonna 1949. Paikka on säilynyt tähän päivään saakka teollisuusalueella, mutta nyt Vierumäen joukkohauta on vaarassa tuhoutua.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen Po esittivät sisällissodan muistovuonna Vierumäen joukkohaudan määrittelyä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (HS Mielipide 12.12.2018). Näin ei tapahtunut. On kysyttävä, miksi Museovirasto tulkitsi lausunnossaan vuonna 2017 muinaismuistolakia tavalla, jonka mukaan paikka ei olisi kansallisesti merkittävä muinaisjäännös.

KULTTUURIPERINTÖ ei ole vain hohdokasta ja hyvää vaan myös häpeällistä ja pahaa – hautapaikan sijainnilla on merkittävä symbolinen ulottuvuus. Sivistysvaltiossa synkän kulttuuriperinnön avoin kohtaaminen on välttämätöntä.

Ulla-Maija Peltonen
folkloristiikan dosentti, Helsinki”
LAiNAUS LOPPUU

”Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.”

LINKIT

”Historia|
27-vuotias Adèle Lehto ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä ja haudattiin pienelle harjulle Vierumäelle – Hänet ja kymmenet muut haudatut on aikomus siirtää sahateollisuuden rekkojen tieltä
14.6. 9:55″

”Lukijan mielipide|Vierumäellä sijaitseva punaisten joukkohauta on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
12.12.2018 2:00″


Kommentti.
Pitkään mielessä ollut ja päässä pyörinyt historian vandaalien toiminnasta kertova kirjoitus tämän joukkohaudan siirtämisestä jonnekin hautausmaalle omaisilta, siis jälkeläisistä mitään kysymättä sai tässä nyt asianmukaisen huomion ja esille tulon.

Tuotakoon esille myös tehtaanomistajan nimi:
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2920 23:12.

”Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”
Kopra_Ville_Versowood

Versowood
KONSERNI
TUOTTEET
PUUKAUPPA
YHTEYSTIEDOT
PELLETTIVERKKOKAUPPA
Skip to content
Versowood logo
figb
Myyntihenkilöstö tuoteryhmittäin
Kuluttajamyynti
Metsäkonttori
Yhteystiedot toimipaikoittain
Versowoodin metsäasiantuntijat
Laskutusohjeet
Johto ja hallinto
Medialle
Yhteystiedot Johto ja hallinto
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”