Posts Tagged ‘mielipide’

2020. Kesäkuu. Versowood ja punaisten hauta. Lukijan kirjoitus HS:ssä.

torstai, kesäkuu 25th, 2020

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on tänään torstaina 25.06.2020 lukijan kannanotto punaisten haudan siirtämisestä pois Versowoodin tehdasalueelta. Hauta häiritsee sahan toimintaa. Lukija ei kerro tehtaan nimeä, eikä Helsingin Sanomatkaan tämän kirjoituksen yhteydessä.

LAINAUS
”Mielipide|
Lukijan mielipide
Suomen historian häpeällisetkin miljööt tulee säilyttää
Vierumäen punakaartilaisten hautapaikka on vaarassa hävitä, vaikka sillä on merkittävä symbolinen arvo historian kannalta.

Julkaistu: 2:00
HISTORIANTUTKIJA Pierre Nora lanseerasi termin muistin miljöö (lieux de mémoire) 1990-luvulla. Hän esitti yhteiskunnan muutosten tuhonneen toisen maailmansodan jälkeen historiallisia miljöitä, jotka muistuttavat eletystä elämästä. Suomalaisessa kulttuurimaantieteessä tutkimuksen kohteena ovat olleet maisemaan liittyvät, tietyille ihmisryhmille yhteiset käsitykset ja niiden taustalla olevat syvemmät merkitykset.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeinen kulttuurinen maisema on ihmisten toiminnan aikaansaannos, ja siinä olevat valikoidut piirteet ovat jatkuvasti uhattuina kadota. Muistin paikat -hankkeessa (2000–2003) kartoitimme vuoden 1918 virallisia ja epävirallisia muistomerkkejä ja hautapaikkoja. Haimme tietoa sanomalehdistä ja paikallishistorioista, arkistoista, valokuvista, haastatteluista ja historian harrastajilta. Rajallisten resurssien vuoksi tieto jäi kuitenkin puutteelliseksi.

SISÄLLISSODAN surmapaikkoja vuosien ajan etsineen ja kuvanneen valokuvaaja Pekka Elomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä näyttely Paha maisema nähtiin vuonna 2003. Vuonna 2008 ilmestyi Elomaan ja toimittaja Jouni K. Kemppaisen samanniminen kirja. Tiedossa ei kaikesta huolimatta nähdäkseni ole, kuinka paljon sisällissodan metsähautoja on ollut ja paljonko niitä on enää jäljellä.

ERITYISEN arkaluonteinen asia ovat olleet kaatuneiden ja teloitettujen punaisten haudat. Suuri osa vainajista haudattiin tuntemattomille paikoille, kuten metsiin ja sorakuopille. Tällaisia hautapaikkoja oli satoja, ja tieto niiden sijainneista kulki suullisesti. Hautoja hoitivat aluksi omaiset, sitten työväenyhdistykset ja paikkakuntalaiset. Julkiseen keskusteluun ne nousivat 1940-luvulla, ja monin paikoin vainajien jäännöksiä alettiin siirtää hautausmaille. Omaisille käsittelyprosessi on ollut raskas. Vuosien kuluessa alkuperäiset, konkreettiset muistijäljet unohtuivat tai katosivat maisemasta kokonaan.

HS julkaisi 14.6. tärkeän jutun ”Adèle Lehdon arvoitus”, jossa toimittaja Tommi Nieminen nosti esiin huhtikuussa 1918 Vierumäen taisteluissa Härkälän kankaalle kaatuneiden tai teloitettujen punakaartilaisten hauta- ja muistopaikan, jonne paikallinen työväenyhdistys pystytti muistokiven vuonna 1949. Paikka on säilynyt tähän päivään saakka teollisuusalueella, mutta nyt Vierumäen joukkohauta on vaarassa tuhoutua.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen Po esittivät sisällissodan muistovuonna Vierumäen joukkohaudan määrittelyä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (HS Mielipide 12.12.2018). Näin ei tapahtunut. On kysyttävä, miksi Museovirasto tulkitsi lausunnossaan vuonna 2017 muinaismuistolakia tavalla, jonka mukaan paikka ei olisi kansallisesti merkittävä muinaisjäännös.

KULTTUURIPERINTÖ ei ole vain hohdokasta ja hyvää vaan myös häpeällistä ja pahaa – hautapaikan sijainnilla on merkittävä symbolinen ulottuvuus. Sivistysvaltiossa synkän kulttuuriperinnön avoin kohtaaminen on välttämätöntä.

Ulla-Maija Peltonen
folkloristiikan dosentti, Helsinki”
LAiNAUS LOPPUU

”Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.”

LINKIT

”Historia|
27-vuotias Adèle Lehto ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä ja haudattiin pienelle harjulle Vierumäelle – Hänet ja kymmenet muut haudatut on aikomus siirtää sahateollisuuden rekkojen tieltä
14.6. 9:55″

”Lukijan mielipide|Vierumäellä sijaitseva punaisten joukkohauta on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi
12.12.2018 2:00″


Kommentti.
Pitkään mielessä ollut ja päässä pyörinyt historian vandaalien toiminnasta kertova kirjoitus tämän joukkohaudan siirtämisestä jonnekin hautausmaalle omaisilta, siis jälkeläisistä mitään kysymättä sai tässä nyt asianmukaisen huomion ja esille tulon.

Tuotakoon esille myös tehtaanomistajan nimi:
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 25.06.2920 23:12.

”Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”
Kopra_Ville_Versowood

Versowood
KONSERNI
TUOTTEET
PUUKAUPPA
YHTEYSTIEDOT
PELLETTIVERKKOKAUPPA
Skip to content
Versowood logo
figb
Myyntihenkilöstö tuoteryhmittäin
Kuluttajamyynti
Metsäkonttori
Yhteystiedot toimipaikoittain
Versowoodin metsäasiantuntijat
Laskutusohjeet
Johto ja hallinto
Medialle
Yhteystiedot Johto ja hallinto
Johto ja hallinto
Ville Kopra
Ville Kopra
Toimitusjohtaja
ville.kopra@versowood.fi”

Islannin ilmavalvonta Natoon liittymisen harjoitus kansan mielipiteestä välittämättä?

tiistai, lokakuu 30th, 2012

Islannin ilmavalvonta Natoon liittymisen harjoitus kansan mielipiteestä välittämättä?

Viikkosanomat julkaisee Reserviläisliiton tiedotteen sellaisenaan.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 2012-10-30 12;20.

TIEDOTE 

Enemmistö vastustaa Islannin ilmavalvontaa
Tiedote. Julkaistu: 30.10.2012 klo 08:00 – Reserviläisliitto tiedottaa

http://www.epressi.com/tiedote/avustukset-ja-vapaaehtoistyo/enemmisto-vastustaa-islannin-ilmavalvontaa

Vain viidennes suomalaisista kannattaa osallistumista Islannin ilmavalvontaan. Lähes puolet suhtautuu valvontaoperaation kielteisesti ja peräti 36 prosenttia ei osaa ottaa siihen kantaa. Tämä selvisi Reserviläisliiton 18.-24.10. teettämästä tutkimuksesta, jonka teki Innolink Research Oy.

Tutkimuksella kartoitettiin suomalaisten suhtautumista ilmavoimien mahdolliseen osallistumiseen Islannin ilmatilan valvontaan. Suomi valvoisi yhdessä Ruotsin kanssa Nato-maa Islannin ilmatilaa keväällä 2014. Tutkimuksen tiedot kerättiin Internet-paneelin kautta ja siinä oli mukana tuhat 18-70 -vuotiasta suomalaista.

Ilmavalvontaa vastustavat eniten naiset, joista vain 15 prosenttia lähettäisi Hornetit Islantiin. Miehistä osallistumista kannattaa 29 prosenttia. Operaation perusteet ovat selvästi jääneet monille suomalaisille epäselviksi, sillä 29 prosenttia miehistä ja peräti 46 prosenttia naisista ei osaa ottaa siihen kantaa.
Reserviläisliitto vastustaa

Kriittisyys on vielä suurempaa reserviläisten keskuudessa. Reserviläisliiton 23.-28.10. tehdyssä jäsenkyselyssä 59 prosenttia suhtautui ilmavalvontaan kielteisesti. Vain kolmannes reserviläisistä lähettäisi Hornetit Islantiin. Reserviläiset osaavat ottaa asiaan selvästi muita suomalaisia paremmin kantaa, sillä vain kahdeksan prosenttia ei ilmaissut kyselyssä näkemystään. Jäsenkyselyyn vastasi 2.795 liiton jäsentä.

Kyselyn tuloksiin nojautuen Reserviläisliitto vastustaa osallistumista Islannin ilmavalvontaan. Vantaalla 27.10. asiaa pohtinut liiton hallitus suuntaisi puolustusvoimien pienenevät resurssit ensisijaisesti kotimaan puolustukseen. Eniten Reserviläisliitto kantaa huolta reservin kertausharjoituksista, joiden määrää on säästösyistä leikattu rajusti

Kuluvana vuonna kertausharjoituksiin osallistuu runsaat 3.500 reserviläistä, joka on murto-osa todellisesta tarpeesta. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 350.000 henkilöä, joista yli 96 prosenttia on vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä. Vielä viime vuonna kertaamassa kävi lähes 30.000 reserviläistä. Ilman kertausharjoituksia reservin osaaminen rapautuu ja puolustuskyky laskee.
Reserviläisliitto – Suomen suurin maanpuolustusjärjestö

Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 354 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on yli 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä.

Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä.

Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.

TIEDOTE LOPPUU

 

Vaalit 2011 – Marginalisoidut. Lainaus Nettisanomista.

perjantai, huhtikuu 22nd, 2011

LAINAUS

Vaalit 2011 – Marginalisoidut

Demokratian kannalta mielipiteiden marginalisoiminen: unohtaminen, vähättely jne. on ongelma. Jos vielä syyllistytään aktiivisesti toimenpiteisiin, jotta mielipiteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien esilletulo halutaan estää, niin se on häpeällistä – demokratian kannalta.

Äänikynnys, jota vihreä oikeusministeri Tuija Brax on erityisen innokkaasti on ajanut isompien hallituskumppanien työrukkasena, ainakin, on tästä surullinen esimerkki. Kynnyksen voimaantuleminen vaatii uuden eduskunnan kahden kolmasosan hyväksymisen. Linkki.

Media kertoo hiukan silloin tällöin, mutta ei eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ääntä ja mielipidettä paljon julkisuudessa näy. Ylessä ”kerran neljässä vuodessa” niin kuin eräs keskustelija ilmaisi Ylen vaalitentissä. Ylen Pressiklubi ohjelman juontaja Ruben Stiller oli pyytänyt Helsingin Sanomien toimittajaa ja osaston esimiestä Saska Saarikoskea katsomaan tätä pienpuolueiden vaalitenttiä. Kommentoidessaan tätä tenttiä Saarikoski kertoi jaksaneensa seurata sitä puoli tuntia ja sitten nukahtaneensa. Hän piti porukkaa kylähulluina. Muistini mukaan Voima-lehden toimitussihteeri yritti hienotunteisin sanakääntein oikaista tätä Saarikosken röyhkeyttä ja piti nimenomaan tärkeänä ja arvokkaana erilaisia mielipiteitä ja niiden esittämistä. Hän esimerkiksi arvosti SKP:n Yrjö Hakasen analyyttistä otetta asioihin, olkoonpa niistä sitten mitä mieltä tahansa. Saarikoskikin yritti sitten peräytyä ja piti ainakin Itsenäisyyspuolueen Antti Pesosta täysjärkisenä. Ylen Areenassa ohjelma lienee vielä hiukan aikaa nähtävissä.

Vielä äänikynnyksestä: Nykyisistä (ja sinne betonoiduista) eduskuntapuolueista SDP, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit vastustavat sitä ja myös vaaliliittojen kieltämistäkin joka uuteen vaalilakiin sisältyy, jos se lopulta laiksi vahvistetaan. Vihreät ja Perussuomalaiset siis tämän lain muutoksen hyväksyneet, vaikka eivät itse olisi eduskuntaan aikoinaan päässeet, jos kynnys olisi ollut voimassa!

Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Maanantai 2011-04-11 klo 10:42.

Linkit:
Pitkä pääkirjoitus. Vaalilaki.
http://www.nettisanomat.com/2010/03/11/etusivu.htm

Suomalainen vaalilaki – Troijan betonihevonen.
http://viikkosanomat.fi/2011/02/24/suomalainen-vaalilaki-troijan-betonihevonen/

LAINAUS LOPPUU
Sivulta
http://www.nettisanomat.com/2011/04/22/etusivu.htm#kommenttitamatassa


LAINAUS

APU torstaina 2011-04-07.
Ajastin. Pienten ponnistus.
Vaalit. Puheenjohtajat kertovat, kuinka pienpuolueet haastavat valtapuolueet eduskuntavaaleissa.

Kommunistinen Työväenpuolue, Hannu Harju – Suomen kommunistinen puolue, Yrjö Hakanen – Suomen Työväenpuolue, Juhani Tanski – Suomen Senioripuolue, Heikki Silván – Köyhien asialla, Terttu Savola – Piraattipuolue, Pasi Palmulehto – Muutos 2011, Jiri Keronen – Itsenäisyyspuolue, Antti Pesonen – Vapauspuolue, Kalevi Helo.
APU torstaina 2011-04-07.

http://www.nettisanomat.com/2011/04/22/etusivu.htm#kommenttitamatassa

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2011-04-2, pitkäperjantai klo 22:01.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi
http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti
http://www.nettisanomat.com  – lehti

Lainattu: Jorma Väkiparta: Jyväskylän Energia vaakalaudalla

sunnuntai, maaliskuu 7th, 2010

Lainattu: Jorma Väkiparta: Jyväskylän Energia vaakalaudalla. Keskisuomalainen. Mielipide. Lauantaina 2010-03-06

”Satavuotias Jyväskylän Energia (JE) oli 2000-luvun alussa kehitetty rakentamis- ja tuotantokeskeisestä kaupungin sähkölaitoksesta asiakas- ja markkinakeskeiseksi energiakonserniksi. Asiakkaiden palvelu hoidettiin paikallisesti, mutta suuruuden ekonomiaa tarvittavissa toiminnoissa oli liittouduttu Keski-Suomen muiden energiayhtiöiden kanssa ja tuotannossa yhteistyökumppanina oli Fortum. Toiminta-ajatuksena oli ”Elämänlaatua Sinulle” eli ensisijaisesti jyväskyläläisille asiakasomistajille edullisesti ja laadukkaasti.

Seuraajani reivasi suunnan takaisin tuotantokeskeisyyteen. Suureksi asiaksi nostettiin uuden turvevoimalaitoksen rakentaminen Keljonlahteen ja irtautuminen tuotantokumppanista Fortumista. Fortumin saama tuotto yhteistyöstä oli murto-osa siitä, mitä JE tuloutti Jyväskylän kaupungille, mutta se herätti kateutta.

Jyväskylän edellinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ei keksinyt kaupungintalouden pelastamiseen muuta keinoa kuin JE:n myynnin ja erotutti myyntiä vastustaneen hallituksen ja toimitusjohtajan. Uusi hallitus kuitenkin huomasi, ettei lypsävää lehmää kannata myydä ja sai uuden kaupunginjohtaja Markku Anderssonin uskomaan sen.

JE:n hallituksen puheenjohtajan Timo Fredriksonin mukaan aikaisemman hallituksen aikana JE:n kehittäminen oli näpertelyä. Päävoimalaitoksessa Rauhalahdessa oli 2000-luvun alussa investoitu puun lisäkäyttöön siten, että sen osuus olisi voitu nostaa puoleen polttoaineen käytöstä. Seuraavaksi oli suunnitelmissa savukaasupesurilla lisätä kaukolämmön tuotantoa, jotta öljyn käytöstä olisi päästy lähes eroon.

Aikanaan olisi energian tarpeen lisäännyttyä rakennettu toinen vastapainevoimalaitosyksikkö Rauhalahti II. Keljonlahti oli hyvä pitää varalta tulevaisuuden voimalaitospaikkana ja valttikorttina, ettei hyvä renki, mutta vaarallinen isäntä Fortum olisi päässyt sanelemaan yhteistyön ehtoja.

Näpertelyllä Fredrikson lienee tarkoittanut kahta JE:n tuotekehitysprojektia: tiedonsiirto sähköverkossa (datasähkö) ja vetytalous. Edellisestä olisi voinut syntyä miljardiliikevaihto, sillä JE:llä oli yhdessä kumppanin Soneran kanssa ko. tekniikasta yksinoikeus Pohjolaan ja Venäjälle. Kun tekniikkaa ei saatu luotettavasti pelaamaan, hanke keskeytettiin. Tuotekehityshankkeisiin käytettiin vuosittain vain parikymmentätuhatta euroa.

Vetyprojektissa seurattiin tutkimuksia vedyn käyttömahdollisuuksista tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Käyttö on vielä kaukana mutta voi mullistaa nykyisen keskitetyn energiantuotannon. Ensimmäinen sovellutus on polttokennon käyttö sähköajoneuvoissa. Yleensäkin vasta nyt näytetään tiedostavan, että sähköautot ovat tulossa ja niiden sähkön toimitus on energiayhtiöille uusi business.

Toimitusjohtaja Juha Lappalaisen ja hallituksen puheenjohtaja Timo Fredriksonin kaudella ei ole näperrelty. Tuotantolaitosinvestointeihin ja vesilaitoskauppoihin on mennyt yli 500 miljoonaa euroa. Tämän rahoittaminen vajaan 100 miljoonan euron liikevaihdolla tuotteiden kohtuuhinnoittelulla on ”mission impossible” ja ensimmäiseksi toimitusjohtaja sai lähteä.

Toivottavasti Timo Fredrikson ymmärtää vastuunsa ja jättää paikkansa seuraavassa yhtiökokouksessa henkilölle, joka pystyy puheenjohtajan roolissa pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on. Muuten on vaara, että pelastajaksi tulee Fortum tai Vattenfall. Kuuluuko Jyväskylän Energia sarjaan: ”Miten tuhotaan jyväskyläläiset yritykset?”

JORMA VÄKIPARTA
Jyväskylän Energian johtaja 1977-2002

Lainattu: Jorma Väkiparta: Jyväskylän Energia vaakalaudalla. Keskisuomalainen. Mielipide. Lauantaina 2010-03-06

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-energia-vaakalaudalla/539284


Kommentti.

Seikkaikusta lipesi hyvän sään aikana Osuuskauppa Keskimaa ja siinä lienee vielä mukana bulvaanien kautta Keskisuomalainen-konserni.

Sinänsä energian myyminen on kannattavaa bisnestä, mutta jos kustannukset riistäytyvät käsistä, niin maksumiehet eli asukkaat nousevat kapinaan ja se on sitten menoa vaikka suomalaiset ovat tunnetusti kilttejä ja unohtavia päättäjien töppäilyille. Sama meno jatkuu vuodesta toiseen ja kaikenlainen rakentamis- ja kaavoitusbisneksen juoksupoikien ja -tyttöjen hillitön meno vain yltyy.

Kymmenen vuotta sitten vauhdissa oli kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, nyt kaupunginjohtaja Markku Andersson. Hiukan maistiaisia Kettusesta, Andersson-linkit sitten myöhemmin!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntaina 2010-03-07 klo 06:32.

Lue myös! Esim.

KSP-kaappaus. Keski-Suomen Puhelin Oy:n kaappaushistoria 1998.

http://www.nettisanomat.com/2000/02/24/etusivukspkaappaus.htm

Jyväskylä-Paviljonki: ”Riskit sosialisoitu – voitot yksityistetty!”

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915jyvaskylapaviljonki.htm

Energiapeli: Kettunen vauhdissa: Jyväskylän Energia myynnissä.”Tällä kertaa en epäonnistu.”

http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910kettunen.htm