Posts Tagged ‘vaalilaki’

Nyt varmistui. Presidentinvaaleissa on ehdokkaana 2 Niinistöä, Sauli ja Sauli

maanantai, toukokuu 29th, 2017

Nyt varmistui. Presidentinvaaleissa on ehdokkaana 2 Niinistöä, Sauli ja Sauli.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi tänään maanantaina 29.05.2017, kun ensin oli saanut presidentti Koiviston hautajaisia aikaistettua kahdella päivällä, että asettuu valitsija/kansalaistoimikunnan ehdokkaaksi. Niinistö kertoi tämän virka- ja edustushuoneessaan asunnossaan Mäntyniemessä.

Hetkeä myöhemmin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kokoomus asettaa presidenttiehdokkaakseen nykyisen presidentin Sauli Niinistön.

Nyt meillä on siis ehdokkaana kaksi Niinistöä, Sauli ja Sauli, Toinen valitsijayhdistyksen asettamana ja toinen- kokoomuspuolueen asettamana.

Toivottavasti jompikumpi saa jo ensimmäisellä kierroksella ehdottoman enemmistön, jottei jouduttaisi toisella kierroksella outoon tilanteeseen, jossa ehdolla voisi olla kaksi Sauli Niinistöä.

Kyllähän satavuotiaan Suomen vaalilaki täsmänkin ongelman ratkaisee. Eihän oikeasti voi olla ehdolla sama henkilö kahdella eri listalla. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tietää tämän oikein hyvin, mutta täytyyhän Niinistön nimellä ratsastaa tosipaikkaan saakka, vaalilistan jättämiseen saakka.

Mielenkiintoista on, milloin tämä todetaan ja kuinka kauan lainoppinut, nykyisin ehkä hiukan jo unohtanutkin, presidentti viheltää poikki tämän ilveilyn.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 29.05.2017 18:26.

IMG_20170529_173351
IMG_20170529_173658IMG_20170529_173320

Tarpeellinen vaalitarkastus. Aamulehti. Pääkirjoitus. 24.7.2011

sunnuntai, heinäkuu 24th, 2011

LAINATTU

Aamulehti
Pääkirjoitus
Päivitetty 24.7.2011 12:04, julkaistu 23.7.2011 20:59.

Tarpeellinen vaalitarkastus

Suomen vaaliviranomaisten keskuudessa voitiin huokaista helpotuksesta, kun ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleja tarkkaillut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj julkisti raporttinsa.

Etyjin tarkkailijoilla oli valtaosin myönteistä sanottavaa Suomen vaaleista ja niiden järjestelyistä. Olisikin ollut sekä suuri yllätys että nöyryyttävää, jos Suomen kaltainen kehittynyt demokratia olisi joutunut Etyjin häpeäpenkkiin.

Täysin moitteetta Suomi ei kuitenkaan selviytynyt Etyj-tarkkailijoiden syynistä. Hekin kiinnittävät huomiota esimerkiksi vaalipiirien erikorkuisiin äänikynnyksiin ja vaalirahoitussäännösten puutteisiin.

Myös Yleisradio saa näpäytyksen ranteelle, koska se ei tarkkailijoiden mielestä antanut tarpeeksi tilaa niille vaaleihin osallistuville puolueille, joilla ei ole vielä eduskuntapaikkoja.

Oli paikallaan, että Suomi kutsui Etyjin tarkkailemaan vaalejaan. Ulkopuolinen näkökulma voi auttaa havaitsemaan omat sokeat pisteet.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194688421097/artikkeli/
tarpeellinen+vaalitarkastus.html

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantaina 2011-07-25 klo 00:03.

Vaalit 2011 – Marginalisoidut. Lainaus Nettisanomista.

perjantai, huhtikuu 22nd, 2011

LAINAUS

Vaalit 2011 – Marginalisoidut

Demokratian kannalta mielipiteiden marginalisoiminen: unohtaminen, vähättely jne. on ongelma. Jos vielä syyllistytään aktiivisesti toimenpiteisiin, jotta mielipiteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien esilletulo halutaan estää, niin se on häpeällistä – demokratian kannalta.

Äänikynnys, jota vihreä oikeusministeri Tuija Brax on erityisen innokkaasti on ajanut isompien hallituskumppanien työrukkasena, ainakin, on tästä surullinen esimerkki. Kynnyksen voimaantuleminen vaatii uuden eduskunnan kahden kolmasosan hyväksymisen. Linkki.

Media kertoo hiukan silloin tällöin, mutta ei eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ääntä ja mielipidettä paljon julkisuudessa näy. Ylessä ”kerran neljässä vuodessa” niin kuin eräs keskustelija ilmaisi Ylen vaalitentissä. Ylen Pressiklubi ohjelman juontaja Ruben Stiller oli pyytänyt Helsingin Sanomien toimittajaa ja osaston esimiestä Saska Saarikoskea katsomaan tätä pienpuolueiden vaalitenttiä. Kommentoidessaan tätä tenttiä Saarikoski kertoi jaksaneensa seurata sitä puoli tuntia ja sitten nukahtaneensa. Hän piti porukkaa kylähulluina. Muistini mukaan Voima-lehden toimitussihteeri yritti hienotunteisin sanakääntein oikaista tätä Saarikosken röyhkeyttä ja piti nimenomaan tärkeänä ja arvokkaana erilaisia mielipiteitä ja niiden esittämistä. Hän esimerkiksi arvosti SKP:n Yrjö Hakasen analyyttistä otetta asioihin, olkoonpa niistä sitten mitä mieltä tahansa. Saarikoskikin yritti sitten peräytyä ja piti ainakin Itsenäisyyspuolueen Antti Pesosta täysjärkisenä. Ylen Areenassa ohjelma lienee vielä hiukan aikaa nähtävissä.

Vielä äänikynnyksestä: Nykyisistä (ja sinne betonoiduista) eduskuntapuolueista SDP, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit vastustavat sitä ja myös vaaliliittojen kieltämistäkin joka uuteen vaalilakiin sisältyy, jos se lopulta laiksi vahvistetaan. Vihreät ja Perussuomalaiset siis tämän lain muutoksen hyväksyneet, vaikka eivät itse olisi eduskuntaan aikoinaan päässeet, jos kynnys olisi ollut voimassa!

Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Maanantai 2011-04-11 klo 10:42.

Linkit:
Pitkä pääkirjoitus. Vaalilaki.
http://www.nettisanomat.com/2010/03/11/etusivu.htm

Suomalainen vaalilaki – Troijan betonihevonen.
http://viikkosanomat.fi/2011/02/24/suomalainen-vaalilaki-troijan-betonihevonen/

LAINAUS LOPPUU
Sivulta
http://www.nettisanomat.com/2011/04/22/etusivu.htm#kommenttitamatassa


LAINAUS

APU torstaina 2011-04-07.
Ajastin. Pienten ponnistus.
Vaalit. Puheenjohtajat kertovat, kuinka pienpuolueet haastavat valtapuolueet eduskuntavaaleissa.

Kommunistinen Työväenpuolue, Hannu Harju – Suomen kommunistinen puolue, Yrjö Hakanen – Suomen Työväenpuolue, Juhani Tanski – Suomen Senioripuolue, Heikki Silván – Köyhien asialla, Terttu Savola – Piraattipuolue, Pasi Palmulehto – Muutos 2011, Jiri Keronen – Itsenäisyyspuolue, Antti Pesonen – Vapauspuolue, Kalevi Helo.
APU torstaina 2011-04-07.

http://www.nettisanomat.com/2011/04/22/etusivu.htm#kommenttitamatassa

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2011-04-2, pitkäperjantai klo 22:01.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi
http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti
http://www.nettisanomat.com  – lehti

Suomalainen vaalilaki – Troijan betonihevonen.

torstai, helmikuu 24th, 2011

Suomalainen vaalilaki – Troijan betonihevonen.

Surullista kerrottavaa: Nykyiset eduskuntapuolueet, Sdp:tä ja Vasemmistoliittoa lukuunottamatta, ehkä myös RKP:tä, aikovat vaalilainuudistuksen ja oikeudenmukaisuuden nimissä betonoida valtansa, siis tuomalla lakiin muutokset, jotka todellisuudessa ovat kaikkea muuta kuin oikeudenmukaisia suomalaisia, kansaa kohtaan ja niitä puolueita kohtaaan joilla ei ole edustusta eduskunnassa, vielä. Eikä tule olemaankaan todennäköisesti koskaan, jos laki hyväksytään.

Valtamediat eivät oikein kunnolla tartu aiheeseen, mutta selostavat sentään jotenkin asiaa.

Helsingin Sanomissa tänään torstaina 2011-02-24:

LAINAUS

”Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat kritisoineet äänikynnystä. Heidän mukaansa se hankaloittaa liiaksi uusien poliittisten liikkeiden nousua eduskuntaan. Samalla perusteella lakia vastustaa aikoinaan liberaalin kansanpuolueen listoilta eduskuntaan noussut [Tuulikki] Ukkola.”

”Viime vuosikymmeninä Ukkolan lisäksi  vihreät. kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset olisivat jääneet ilman kansanedustajapaikkoja eri vaaleissa, mikäli äänikynnys olisi ollut käytössä.”

”Hallituksen esityksen mukaan kynnyksen tarkoitus on estää puoluekentän pirstaloituminen.”

LAINAUS LOPPUU, lihavointi Viikkosanomien.

 Tänään Helsingin Sanomat kertoo nykyisten eduskuntapuolueiden vaalilain uudistuksen kannattamisesta tai vastustamisesta puolueittain seuraavaa (osittain lyhennetty):

LAINAUS.
”Puolesta ja vastaan eri syistä”
”Keskustalle vaalilain uudistamisessa on tärkeää vaalipiirien rajojen säilyminen nykyisellään. Tämä hyödyttää vahvan piiriorganisaation rakentanutta puoluetta.”

”Kokoomuksella, kuten muillakin suurilla puolueilla, on lähinnä hävittävää vaaliuudistuksessa. Korkea äänikynnys pitäisi mahdolliset pienemmät kilpailijat loitommalla.”

”SDP haluaisi yhdistää vaalipiirejä. Tämä olisi ase lähinnä taistelussa keskustaa vastaan.”

”Vasemmistoliitto ei kannata minkäänlaista valtakunnallista äänikynnystä.”

”Vihreät surevat yhä silloisen puheenjohtajan Tarja Cronbergin jäämistä rannalle 2007 vaaleissa, vaikka hän sai Pohjois-Karjalan vaalipiirissä yli yhdeksän prosenttia.”

”RKP on taistellut kynsin hampain  mahdollisimman matalan äänikynnyksen puolesta. Ajoi vaalipiirikohtaista kynnystä, jolla paikat puolueen ydinalueilla  oli turvattu iäksi.”

”Kristillisdemokraatit kannattavat  kahden prosentin äänikynnystä , mutta kolmekin käy.”

”Perussuomalaiset ovat  hallituksen ajaman uudistuksen takana. Esitetty järjestelmä  olisi antanut viime vaaleissa peräti kolme lisäpaikkaa.”

LAINAUS LOPPUU.

Kommentti.

Viittaan aikaisempiin kirjoituksiin, joihin linkit.

Tähän nyt voisi lisätä kirjoituksen sinisilmäisyys esim. kokoomuksen osalta. Ikäänkuin on uskottu, että kokoomus hyvän hyvyyttään ajaa betonointia.

Vihreät on sitten oma lukunsa. Heidän haikailemansa tulokseen päädyttäisiin myös ilman äänikynnystä.

Vaalilaki kaatuu kuitenkin seuraavassa eduskunnassa. Siitä pitävät huolen Perussuomalaiset. Vaalivoiton jälkeen ei kannatakaan pitää kiinni tavoitteista saada lisää paikkoja. Suuri puoluehan häviää tässä uudistuksessa! Ellei nyt sitten vallan betonihevonen kuitenkin houkuta!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2011-02-24 klo 13:31.


Liite.

Pitkä pääkirjoitus. Vaalilaki.

Arkistokuva 2008.
DSCI0119d20080424brax450

Kuva: ”Tuija Brax, oikeusministeri. Vihr” ei pysty pidättämään itseensätyytyväisyyttään antaessaan vaalilainmuutoslausuntoa Ylelle. Kuva: Pertti Manninen tänään torstaina 2008-04-24.
__

Tänään on torstai 11, maaliskuuta 2010.

Pitkä pääkirjoitus.

Aluksi motto aikaisemmasta kun sain langattoman yhteyden toimimaan.

Pääkirjoitus 19.06.2003.
Pertti Manninen, nettisanomat.com.

”Tieto on samassa määrin onnen ja onnettomuuden, hyvien tekojen ja pirullisuuden väline. Tieto voi olla yksilön korkein, mutta myös tuhoisin elämänmuoto.”
Georg Henrik Wright. Ajatus ja julistus. 1955.

Tämä ylevä lause siivittäköön seuraavan tekstin.

Satunnaisesti mieleen tulevia otsikoita.

 Vaalilaki.

 Oikeusministeri Tuija Brax, tuo häikäilemätön  sananselittäjä, sanoi jonkun lehden, HS (?), mukaan, että ”tässä uudessa vaalilaissa yksikään ääni ei mene hukkaan”.

Kysymys on siitä vääristymästä ja sen korjaamisesta, kun esimerkkinä ollut Pohjois-Karjalan vaalipiiri on niin pieni, että vihreiden  äänet eivät riittäneet yhteenkään paikkaan ja äänet menivät hukkaan. Tätä korvaaman on tarkoitus muuttaa vaalilakia niin, että äänet olisivat menneet yhteiseen kassaan, ja monimutkaisten laskutoimitusten jälkeen esim. Helsingin vihreille tässä esimerkissä. Sdp vastustaa uudistusta ja ehdottaa pienten vaalipiirien suurentamista ja suurten pienentämistä, jolloin eduskuntapaikan saaminen tulisi tasapuolisemmaksi ja mitään lain muutosta, muuta, ei tarvittaisi.

Oikeusministeri Brax unohtaa, tarkoituksellisesti tietenkin sen, että aina ääniä menee hukkaan jos riittävää kannatusta ei ole. Hänen esittämässään järjestelmässä ääniä vasta menisikin hukkaan, kun muutosvaatimuksena on 3:n prosentin äänikynnys ja myös vaaliliittojen kieltäminen, jottei vaan kukaan uusi yrittäjä esim. senioripuolue, piraattipuolue, haistakaa paska koko valtiovalta puolue, puhumattakaan pienistä kommunistipuolueista vahingossakaan pääsisi eduskuntaan.

Esimerkkinä, jos esim. 3 uutta ryhmää, ajatellaan, että vanhat tuon kynnyksen ylittäisivät, saisivat kukin 2 % äänistä, siis 6 prosenttia äänistä, jotain noin 150 000 ääntä menisi hukkaan. Jos vaalijärjestelmä olisi oikea 6 %:lla pitäisi saada 6 % paikoista, kahdesta sadasta siis  12!

Kirkkaalla naamalla Brax ajaa tällaista mallia ja kehtaa lisäksi esittää, että kun nämä ressukat eivät saaneet 3 % äänistä, niin jos saisivat kuitenkin 2 %, tämä korvattaisiin rahalla, siis rahalla!

Ei kansalaiset ole niin tyhmiä kuin Brax luulee, Brax tekikin työtä jonkunlaisena juoksulikkana isojen härskipuolueiden, kepun ja kokoomuksen suojeluksessa, koska tällaisten uudistusten perimmäinen tarkoitus on betonoida kansanvalta ja eduskunta nykyisille ryhmille, siis suorittaa jonkinlainen hiljainen vallankaappaus, tavoitteena pitkällä tähtäimellä on lennättää myös kielivähemmistö ulos eduskunnasta.

Media on mennyt lankaan kun se laskee, että isot puolueet menettäisivät ja keskikokoiset hyötyisivät, ei tämä ole kuin laskennallista todellisuutta, laskuissa on unohdettu uusien yrittäjien hukkaan menneet äänet, jolloin todellisuudessa isot eivät mitään menettäisi.

Varsinkaan valtaa eivät menetettäisi, samat koaliitiot syntyisivät joka tapauksessa, on nyt niitä paikkoja yksi tai kaksi vähemmän. Tämä on jätetty huomioimatta näissä laskelmissa,  valtahan se on jota tavoitellaan.

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat hyväksyneet uudet ehdotukset ja kannattaneet niitä. Nämä Sanoma News Oy:n lehdet oivat häikäilemättömissä pääkirjoituksissaan unohtaneet aivan kuin yhteisen salaliiton tuloksena edellä mainitut asiat. Pääkirjoituksissa, joissa ikään kuin selostetaan tätä uutta oikeudenmukaisuutta, on unohdettu äänikynnyksen vaikutus ja vaaliliittojen kieltämisen vaikutus vaalitulokseen,

Jotenkin omituisesti vähätellään sdp:n  esittämää vaalipiirijakoa, joka poistaisi tämän Pohjois-Karjala-tragedian ja -trauman.

Onneksi eilen Iltalehti, Almamedian lehti paljasti pääkirjoituksessaan aika tarkkaan mistä on kysymys: Lehden mukaan isot eivät oikeasti edes halua muutosta. Braxille on annettu Mission impossible, jota tämä sähköisen äänestyksen sekoilijaministeri käyttää hyväkseen esiintyessään jonkinlaisena oikeuden enkelinä. Aika kyllä riisuu siivet ja lopulta höyhenetkin, kyllä Brax tulee kynityksi maan rakoon, kunhan tämä huijaus lopulta paljastuu.

Tähän väliin netistä joitakin linkkejä, parin vuoden takaisia, uusimpia löytyy Viikkosanomat-blogista.

Ei edes linkki vaan koko kirjoitus:

Torstai 2008-04-24

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!

Oikeusministeri Tuija Brax perustelee vaalilainuudistusta vedoten Suomen perustuslain takaamaan (?) yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Jollei tätä nykyinen vaalilainsäädäntö takaakaan, mikäpä takaisi, niin ei sitä kuitenkaan iljettävän kirkkaalla ja onnellisella naamalla ja asenteella pidä mennä huonontamaankaan. Kaikki äänikynnykset halventavat demokratiaa. Jos jollain alueella (vaalipiirissä) syntyy kansanliike, joka saisi vaikkapa kolmanneksen sen vaalipiirin äänistä, niin pois pois eduskunnasta näitä sementoituneita ja dementoituneita puolueita kiusaamasta. Ja pienten ryhmien vaaliliitotkin pitäisi kieltää, kun ei muka tiedetä kenelle ääni menee. Kyllä äänestäjä tietää, ettei se ainakaan mene sinne, minne hän ei sitä suurin surminkaan halua. Että tällainen ”oikeusministeri” meillä nyt on jakamassa euforiassaan näitä lausuntoja.
Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-04-24.

Tähän oli sitten seuraavassa numerossa korjaus, että on esitetty myös vaalipiirikohtaista äänikynnystä. Näistä ei nyt kyllä ole ollut mitään puhetta Helsingin Sanomissa tai Ilta-Sanomissa, lukuvarauksin, siis ei ainakaan pääkirjoituksissa.  Ne on tietenkin jätetty tarkoituksella pois, koska niiden pohtiminen paljastaisi juuri koko uudistuksen epädemokraattisuuden. Sanomissa osataan. Voi kai sanoa, että tällainen on päätoimittaja Janne Virkkusen viimeinen palvelus lukijoilleen, tiedon pimittäminen loppuun saakka, sillä tavalla. Netti kuitenkin kertoo tästä härskiydestä, jotenkin vielä luotetaan siihen, että emävalheet menevät läpi kansalaisilta. Voi olla että menevätkin, mutta häpeällistä on kuitenkin käyttää valta-asemaansa väärin ja jättää kirjoittamatta ja selostamatta asiaa kaikilta puolilta.

Jos sitten kansalaiset hyväksyvät asian niin mikäs siinä. Tiedonvälitys on toiminut.

Tähän lopuksi uudelleen Wrightin lause:
”Tieto on samassa määrin onnen ja onnettomuuden, hyvien tekojen ja pirullisuuden väline. Tieto voi olla yksilön korkein, mutta myös tuhoisin elämänmuoto.”
Georg Henrik Wright. Ajatus ja julistus. 1955.

Muistakin piti kertoa, mutta rupesi kylmäämään, takki on heitettävä niskaan ja pipo päähän, joten ehkä tämä asia tuli jotenkin käsiteltyä.

Eskon baarissa, jossa poikkeuksellisesti on joku asiaohjelmakanava päällä, puhutaan AKT:n lakosta, EK:n määräyksistä ja niin edelleen, musiikki ei soi, tartun Ilta-Sanomiin,  Bisquit, ja eiliseen Aftonbladetiin joka tänään oli tullut tilauksesta R:lle, täytyy tsekata mitä naapurissa tapahtuu.

Klo on nyt 13:40 torstaina 2010-03-11.

Pertti Manninen. Nettisanomat pääkirjoitus.

Linkkeja nyt illalla torstaina 2010-03-11 klo 23;43.

http://viikkosanomat.fi/2010/01/13/hopina-jatkuu-hallitus-on-kiinnostunut-netissa-aanestamisen-kehittamisesta/

http://viikkosanomat.fi/2010/03/06/suomi-ja-afganistan-vaaleja-siirretaan-samassa-veneessa-ollaan/

 

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!

http://www.nettisanomat.com/2008/04/24/etusivu.htm

 –

Lauantai 2008-04-26 Muut lehdet. Äänikynnys uhkaa demokratiaa. Ville Hänninen. Mielipide. Helsingin Sanomat. Lauantai 2008-04-26.

Äänikynnys uhkaa demokratiaa.

http://www.nettisanomat.com/2008/04/26/etusivu.htm

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

HUOM. Kommentointi ei ole mahdollista kommentteihin kohdistuvan spammauksen johdosta!

Oikeusministeri Tuija Brax pilkkaa perustuslakia!

tiistai, lokakuu 5th, 2010

Oikeusministeri Tuija Brax pilkkaa perustuslakia!

20101005iltalehtiuutisetvihreatKuvassa Sinnemäki, Braxin kuva alempana.

Lainaus Iltalehti.fi:stä (2010-10-05):
”Asemansa vuoksi vihreiden oikeusministeri Tuija Brax ei ole valtuuskunnan kanssa samoilla linjoilla kielikoulutuksesta. Hän viittaa perustuslain määritelmään suomesta ja ruotsista maan kansalliskielinä.”

Kommentti. Tämä on poliitikon pahimman luokan hömppää ja suoranaista perustuslain pilkantekoa. Vielä kerran: Se, että kansalaisia on palveltava heidän omalla äidinkielellään, on kyllä sivistysvaltion arvonmukaista ja tietenkin ruotsinkieli liittyy olennaisesti myös Suomen historiaan. Tämä ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että jokaisen suomenkielisen on opeteltava tätä vähemmistökieltä pakosta. Tästä vain on kysymys. Aikaisemminkin olen tuonut esille sen, että vain yksi vieras kieli tulee olla pakollinen, koska noin viidennekselle pojista (mutu-arvio, joka perustuu kyllä julkisuudessa esitettyihin tutkimuksiin), on liikaa. Mitä niitä poikia silloin siellä koulussa kiusaaamaan, kyllä he sitten ruotsinkielenkin oppivat myöhemmin, jos siihen tarvetta on. Ja vielä muistutukseksi tälle Braxille: Ei ruotsinkieli ole ollut koko itsenäisyytemme aikaa pakollinen koko ikäluokalle. Kansakoulussa ei ollut ruotsipakkoa, se tuli vasta peruskoulussa silloinkin poliittisen pelin tuloksena kun ministeri Johannes Virolainen turvatakseen ruotsinkielisten kannatuksen myöhemmissä presidentinvaaleissa päätti kielen pakollisuudesta.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ei RKP:n nuoleminen. Kaikki sataa Soinin ja perussuomalaisten pussiin tai laariin. Kansa päättää ja siihen on sitten tyytyminen. Jos Brax voittaa niin se on kyllä häpeäksi demokratialle, mutta minkäs teet.

Viikkosanomat. Pertti Manninen.  Tiistai 2010-10-05 klo 12:05

Tähän loppuun muutamia linkkejä Braxin ministerin toimista ja sitten jotain pakkoruotsistakin, muutama aikaisemmilta vuosilta.

DSCI0119d20080424brax450
Kuva: ”Tuija Brax, oikeusministeri. Vihr” ei pysty pidättämään itseensätyytyväisyyttään antaessaan vaalilainmuutoslausuntoa Ylelle. Kuva: Pertti Manninen tänään torstaina 2008-04-24.

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!
http://www.nettisanomat.com/2008/04/25/etusivu.htm

Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. – Laina-asiakkaan taakka kasvaa.
Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.
http://www.nettisanomat.com/2008/09/20/etusivu.html

 Nettisanomat torstaina 2009-04-23
TV-dokumentti: Jouni Backman ja Tuija Brax suunnittelevat sähköistä äänestystä.
http://www.nettisanomat.com/2009/04/23/etusivu.html

”TV-dokumentti: Jouni Backman ja Tuija Brax suunnittelevat sähköistä äänestystä.” Kuvat keskiviikkona 2009-04-22 klo 20:00 alkaneesta ”dokumenttisarjasta” IT, jossa esitellään sähköiseen äänestyskokeiluun johtaneita syitä. Johtaja Jouni Backman (sdp) vastasi tästä 1 miljoona euroa maksaneesta fiaskosta toimittajan TietoEnatorin edustajana ja oikeusministeri Tuija Brax (vihr) hurmahenkisen Matti Vanhasen (kesk) hallituksen oikeusministerinä tilaajana. Kuvissa Backman selostaa myyntistraregiaansa;” Ajattelin vain ehdottaa, että heitän jotain soopaa tietokoneista …” ja Brax esittelee ideaansa pääministerille: ”Luoja, miten ideoita pukkaa!”. Pääministeri innostui asiasta niiin, että ehdotti julkisesti, ihan oikeasti, että sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänestyksen tuloksen julkistamisen päivittäin, jotta ”olisi kivaa ja jännää”. Kokeilun jälkeen oikeusministeri Tuija Brax ei uskaltanut tulla tänään Eduskunnan televisioidulle kyselytunnille. Vaisu harmaa pääministeri onnistui olemaan vastaamatta edustaja Heidi Hautalan (vihr) Kiinan ihmisoikeuksia koskevaan kysymykseen. Hautala tivasi Vanhaselta, mitä mieltä tämä itse on asiasta, kun aina piiloutuu nykyisin järjestöjen kantoihin, toisin kuin vielä 30-kymppisenä nuorena toimittajana haukkuessaan järjestöt maanrakoon. Kirjoitus Baltic Star. Puhemies Sauli Niinistö (kok) armahti Matti Vanhasen, kun eväsi alamaiskatselijoita halveksien Heidi Hautalan jatkokysymyksen. Torstaina 2009-04-23 pääkuva ja -kirjoitus. Pertti Manninen.

DSCI0069d20090422braxnortit450

 

Arkisto 1999.
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria

Kysymyksiä presidenttiehdokkaille.

Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta ”vierasta kieltä”, kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm
http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Siis jo 11 vuotta sitten. Elämmekö aina vaan näin pimeää aikaa? Pertti Manninen 2+10-10-05.

Ja sitten kuusi vuotta myöhemmin!

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

Yle-TV:n ruotsinkielisessä vaalitentissä tiistaina 03.01.2006 kaikki presidenttiehdokkaat Perussuomalaisten Timo Soinia lukuun ottamatta vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin.

Häikäilemätön Bjarne Kallis toi esille senkin, että pääministeri Matti Vanhanen on tämän luvannut eduskuntapuheessaan. Onneksi nyt sentään vain puheessaan.

Matti Vanhanen toi esille sen, että hänen hallituksensa poisti pakollisen ruotsinkielen ylioppilaskirjoituksista. Vanhanen siis pystyi siihen, mihin aikaisemmat eivät olleet pystyneet, esim. Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin nuoleskelija pääministeri Paavo Lipponen.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Ylen muuten hyvinkin avarakatseinen FST on tässä kysymyksessä aika häikäilemätön. Se kiristää poliitikoilta lupauksia ohjelmissaan, koska kaikki äänet ovat poliitikoille tärkeitä. Luottavatko nämä kiristetyt, että heidän lupauksiaan ei kunnolla julkisteta suomenkielisessä mediassa.

Tästä pöyristyttävä esimerkki. Valtalehti Helsingin Sanomat on systemaattisesti vaiennut pakkoruotsista. Se ei ole sallinut kirjoittamista mielipidepalstallaan ja on vaiennut asiasta. Nyt kun lehti on avannut nettikeskustelun pikaisesti katsottuna asiaa oli käsitelty runsaasti, mahdollisesti sadoittain, pitäisi tarkistaa asia, jos ehtisi!

Painettu Helsingin Sanomat antaisi varmasti potkut toimittajalleen, joka uskaltaisi käyttää itse sanaa pakkoruotsi. Sanaa sai juuri ja juuri käyttää referoitaessa Timo Soinin mielipidettä!

Mitä Helsingin Sanomat sitten kirjoitti TV:n ruotsinkielisestä vaalikeskustelusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006 sivulla A4 alhaalla. Vaalitarkkailija on nimimerkki.

“Snubbla inte på sladdarna. Ylen ruotsinkielinen televisiotentti ehti edetä lähelle alkuaan, kun tuli ensimmäinen tenkkapoo. Ehdokkaita paikoilleen asetellut toimittaja Susanna Ginman totesi, että Snubbla inte på sladdarna. “Mitä se snubbla tarkoittaa”, kysyi Tarja Halonen. “Älkää kompastuko johtoihin”, valisti Ginman. Vaalitarkkailija (Valobservatören) oli tarkkana johtojen kanssa. loppu olikin sitten lähes pelkkää juhlaa …”

Sitten Vaalitarkkailija arvioi ehdokkaiden ruotsinkielen taitoja. Suomenkielistä lukijakuntaahan tämä kovasti kiinnostaa. Ainoa uusi asia, jota ehdokkaat joutuivat käsittelemään nimenomaan tässä tentissä, nimittäin kaksikielisyys ja ruotsinkielen opetus kouluissa, sivuutettiin yhdellä Timo Soinia koskevalla maininnalla.

“Timo Soini oli reipas ja iloinen yrittäjä. Hän oli opetellut varmuuden vuoksi sanomaan sanan pakkoruotsi myös ruotsiksi ja sillä hän pärjäsi pitkälle.“

Soinin mielipidettä, siitä että pakkoruotsi poistettaisiin kokonaan kaikilta tasoilta alakoulusta lähtien, Vaalitarkkailija ei ainakaan kovin selvästi kertonut lehden suomenkielisille lukijoille.

Tärkeämpänä kerrottavana asiana Vaalitarkkailija piti ehdokkaiden ruotsinkielen taitoa ja lopetti kirjoituksensa näin:

“Varmaa on se, että viran menestyksekkäälle hoitamiselle ruotsin taitaminen on tärkeä edellytys.”
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006.

Presidentti Tarja Halonen on kuudessa vuodessa kadottanut ruotsinkielen taitoaan. En ainakaan muista, että hän olisi edellisvaalien aikaan käyttänyt ruotsinkielisissä tenteissä suomenkieltä, ainakaan yhtä paljon kuin nyt. Asia kannattaisi tarkistaa, koska kansalaisten olisi hyvä tietää turvautuuko Halonen nyt temppuun. Esiintyy tavallisena pulliaisena ja häivyttää taustansa sekä taitonsa, ettei häntä pidettäisi liian herraskaisena. Kaikki keinot ovat tietenkin politiikassa sallittuja jopa kansalaisten hämäämisessä.

Sitä vastoin presidentti Tarja Halosen nykyistä arvostelukyvyn puutetta kyllä osoittaa se, että hän rinnasti matematiikan pakollisen opetuksen ruotsinkielen pakolliseen opetukseen.

Siis vielä kerran: Presidentti Tarja Halonen mainitsi kaksi oppiainetta, jotka hänen mielestään pitäisi olla pakollisia koulussa. matematiikka ja ruotsinkieli. Varmaan hänen mielestään ehkä monet muutkin, mutta nämä kaksi hän mainitsi (ruotsinkielellä). Lausunto on kyllä eräs ehdokas vuoden 2006 Limbo-palkinnoksi!

Keskisuomalaisessa, joka julkaisi STT:n artikkelin asiasta tämä Halosen puheenvuoron sitaatiksi merkitty osa oli käännetty näin:

”Koulun ei pidä olla leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia”.

PICT4860presidentinvalipala128
Kuva: Pertti Manninen.

Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.20056 sivulla 10 ylhäällä.

FST:n vaalitentin pakollisesta ruotsinkielen opettamisesta mainittu Keskisuomalaisen uutisartikkeli aloitti näin:

“Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Kaikki presidenttiehdokkaat paitsi Timo Soini (ps.) ovat valmiita palauttamaan pakollisen ruotsinkokeen ylioppilaskirjoituksiin. Tämä kävi ilmi Ylen ruotsinkielisessä vaalikeskustelussa tiistaina.”

”- Koulun ei pidä olla vain leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia, sanoi SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas, presidentti Tarja Halonen.

Henrik Lax (r.) kyseli mitä muiden puolueiden kollegat, jotka ajoivat pakollisen ruotsinkokeen poistamista, aikovat tehdä jotta asenteet ruotsinkieltä kohtaan paranisivat. Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis muistutti, että poistaminen pitää harkita uudelleen, jos ruotsinkirjoittajien osuus laskee alle 80 prosentin, saman takana on myös keskustan ehdokas, pääministeri Matti Vanhanen.”

– Oli vastuullani, että ruotsinkokeesta tuli valinnainen, mutta toivon että mahdollisimman moni kuitenkin päättää kirjoittaa ruotsinkokeen, Vanhanen sanoi.

Kaikki paitsi Soini katsoivat, että pakollinen toisen kotimaisen koe pitää palauttaa, jos Suomen kaksikielisyys joutuu uhatuksi.

– Enemmistö suomalaisista on samaa mieltä. Kirvesmies tai muurari Karjalassa ei tarvitse ruotsia mihinkään, Soini arveli.”
Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.2005.

Soinin sitaatti koski ruotsinkielen poistamista kaikilta koululaisilta, siis myös alakoululaisilta. Soinin mielestä siis enemmistö suomalaisista on sitä, mieltä että asia on näin. Kun sitten toimittaja kysyi mihin hän perustaa väitteensä, Soini vastasi sen olevan näin.

Kukaan, ei toimittajakaan kertonut, onko asiaa tutkittu ja jos on, onko tutkimuksen tuloksia julkaistu. Voihan tutkimustuloksia olla jossakin kassakaapissa julkaisemattomina. “Se mistä ei kerrota on valinta”- motto Nettisanomien alkuajoilta on aina ajankohtainen.

Jos kunnollinen kyselytutkimus järjestettäisiin eli kysymyksen johdannossa kerrottaisiin, että monille, hyvin suurelle osalle koululaisista, pakolliset kaksi “vierasta kieltä” on liikaa, varsinkin pojille tiettynä ikäkautena, tulos olisi varmasti mielenkiintoinen. Todennäköisesti Soinin näppituntuma olisi oikea!

Tästä asiasta Nettisanomat kirjoitti jo kuusi vuotta sitten artikkelissa: Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Nettisanomat keskiviikkona 27.10.1999.

”Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta ”vierasta kieltä”, kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tämähän nyt sitten paljasti tämänkertaisen, kerran kuudessa vuodessa, julkaistun jutun jujun.

Palataan vielä tähän valtakunnanpimittäjään. Helsingin Sanomat julkaisi sitten seuraavana päivänä torstaina 05.01.2006 pääkirjoituksen (2. pääkirjoituksen), jossa käsiteltiin tätä ruotsinkielistä vaalitenttiä. Lehden valinta siinä tärkeinä pitämistään asioista on tietenkin lehden. Lehden päätoimittajan nimi on Janne Virkkunen ja lehden pääomistajan nimi on Aatos Erkko. Lehti kuuluu SanomaWSOY konserniin.

“Vaihteeksi hyvä vaalikeskustelu. Yleisradion ruotsinkielisen television suuri vaalikeskustelu tiistai-iltana oli vaaliohjelmaksi tavallista kiinnostavampaa katseltavaa. Ehdokkaat ja toimittajat eivät puhuneet toistensa päälle, joten kukin sai esittää näkemyksensä niin hyvin kuin toisella kotimaisella taisi.

Osa keskustelun rauhallisuudesta taisi tosin johtua juuri siitä, että useimmille käytetty kieli vaati hieman pinnistelyä.
Ohjelmassa ei ollut kiireen tuntua, mutta silti puolentoista tunnin aikana saatiin käytyä läpi monta äänestäjiä kiinnostavaa asiaa, kuuluvat ne sitten presidentin tehtäviin tai eivät.

Perusteellisempi keskustelu käytiin muun muassa lähialueiden poliittisesta tilanteesta, tasa-arvosta, alkoholiverosta, tuloerojen kasvusta sekä tietenkin ruotsin kielen asemasta. Siinä kysymyksessä ehdokkaat pääsivät mielistelemään mahdollisia äänestäjiä, vaikka näitä vaaleja eivät ruotsinkielisten äänet ratkaisekaan.”
 
Sic! Havahdus Nettisanomien. Viime eduskuntavaaleissa 6000 ääntä riitti nostamaan pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen ja pudottamaan Paavo Lipposen!. HS:n pääkirjoitus jatkuu:

”Se mitä jäi kaipaamaan oli esimerkiksi keskustelu Suomen suhteista Yhdysvaltoihin.

Tämäntyylisiä keskusteluja olisi kaivannut myös television suomenkieliselle puolelle.

Täydellisen kaksikielisinä Henrik Lax ja Bjarne Kallis saivat tällä kertaa riittävästi puheenvuoroja. Samalla on annettava tunnustusta kaikille muille ehdokkaille siitä, että he urheasti esittivät asiansa, riippumatta ruotsinkielen taidoistaan.

Ruotsia äidinkielenään puhuvat katsojat saattoivat ohjelmaa seuratessaan tuskastella kielikukkasia. Vaatii kuitenkin aikamoista uskallusta esiintyä televisiossa kielellä, jota ei hallitse lähes täydellisesti.

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, joten presidentin on syytä osata toista kotimaista riittävän hyvin. Miten monessa muussa maassa pääehdokkaiden vaaliväittely voidaan käydä vähemmistön kielellä.”
Helsingin Sanomat 2. pääkirjoitus torstaina 05.01.2006 sivulla A2.

Kyseiseen keskusteluun muuten osallistuivat kaikki ehdokkaat, ja jokaisella heistä näkyi pää olevan!

“Suomi on virallisesti kaksikielinen maa”.
And so what?
Ei kai sillä perusteella tarvitse kiduttaa ja kiusata koululaisia. Opiskelkoot ruotsia ne, joilla on siihen kykyä ja tarvetta.

Pääministeri Matti Vanhanenkin luemma oppi ruotsinkielen vasta pääministeriksi tultuaan. Ruotsinkielen pakkoaseman vähentämisessä hän jää historiaan toisin kuin edeltäjänsä. Siitä hänelle tunnustus.

Ruotsinkieli tuli muuten pakolliseksi koko ikäluokalle vasta muutama vuosikymmen sitten peruskouluun siirryttäessä Vanhasen edeltäjäpuolueen silloisen opetusministeri Johannes Virolaisen aikana.

Netti on siitä erikoinen väline, että lehtien maksullisista arkistoista huolimatta hakukone löytää ja ilkeät tekoset eivät jääkään unhoon. Tämä on yksi netin mukanaan tuomia suuria mullistuksia. Tieto on yhteistä omaisuutta kaikista pyristelyistä huolimatta!

Pääkirjoitus. Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstaina 05.01.2006.

Lue myös!

Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tässä myös hauska otsikko, koska juttu jäi aikanaan kirjoittamatta! Nettisanomat. Torstaina 01.04.2004.
Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!

PICT4860presidentinvalipala128
Kuva: Pertti Manninen.

 


  

Muutakin varmasti on, mutta nyt tämä.

Sama, sama aika ja paikka


http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti