Posts Tagged ‘Anni Sinnemäki’

2020. Kesäkuu. Helsinki. Empire- ympäristön rappio sivistymättömien pormesreiden Vapaavuori ja Sinnemäki johdolla. Koronan varjolla Senaatintorille jättijuottolatetassi.

lauantai, kesäkuu 27th, 2020

15932780863501262487242200474916

Senaatintori 1980-luvulla. Kuvannut Pertti Manninen. Kuvaan liittyvä teksti vuonna 2005: ”Kansalaiset etsivät reittejään senaatintorilla Valtioneuvoston linnan kiertäen keväällä 1980-luvulla.” ”Arkistojen aarteita”. nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 03.03.2005. Ensijulkaisu tänään.”

Helsingin Uutiset kesäkuussa 2020:
Ravintolayrittäjät rynnivät Senaatintorille – Hakemuksia tullut paljon: ”Herättää valtavia toiveita”
Jättiterassi: Senaatintorin jättiterassin ravintolapaikoille riittää tunkua. Moni keskustan ravintoloitsija haki paikkaa. Korona on ajanut ravintolat valtavaan ahdinkoon.”

Tällainen juttu tuli silmille Keskisuomalaisen linkistä. Toinen juttu kertoo, että kojuja jo pystytetään ja ne avataan ensi keskiviikkona. Tuopin hinnaksi ei aseteta kymppiä vaan kohtuullinen 7.50 euroa. Täytyy toivoa aurinkoisia säitä ja ettei koronan kakkosaalto iskisi, muutenhan jouduttaisiin taas korvauksiin. Korvausumman määrittely olisi kyllä aika vaikeaa, koska vertailukohdetta edellisvuoteen ei olisi, toivottavasti ei seuraavaankaan.

Tämän kirjoitti ilonpilaaja, mutta sillä oikeudella, että kyllä empire-miljöö on kansallisomaisuutta myös kesällä. Suljetaankohan myös ristiinkävelymahfollisuus, jos joku siitä vielä terassille poikkeamatta haluaa kulkea. Etsin tänne loppuun talvisen kuvan, sen minkä Helsinki nyt lunta saapi, vuosien takaa.

Ja vielä vakuudeksi tämän jutun otsikko:
2020. Kesäkuu. Helsinki. Empire- ympäristön rappio sivistymättömien pormesreiden Vapaavuori ja Sinnemäki johdolla. Koronan varjolla Senaatintorille jättijuottolatetassi.

Kuvan teksti:

”nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 03.03.2005. Kansalaiset etsivät reittejään senaatintorilla Valtioneuvoston linnan kiertäen keväällä 1980-luvulla. Kuva: Pertti Manninen. ”Arkistojen aarteita”. nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 03.03.2005. Ensijulkaisu tänään.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 27.06.2020 17:20 sisätiloissa Kirkkonummen Björkdalissa. Ulkona on kyllä vielä nytkin lähes 30 ja aurinko polttaa!

2020. Helmikuu. Helsinki. Punaiset estivät Garden Helsingin laajenemisen enempää keskuspuistoon!

torstai, helmikuu 13th, 2020

2020. Helmikuu. Helsinki. Punaiset estivät Garden Helsingin laajenemisen enempää keskuspuistoon!

Hurmarakentajat pormestari Jan Vapaavuori ja apulaispormestari Anni Sinnemäki näkivät pitkään märkiä unia siitä, että Helsinki Garden voisi laajeta vielä enemmän keskuspuiston puolelle. Esteeksi kuitenkin muodostui punaiset eli Punaisten muistomerkki,joka nyt jää kadun toiselle puolelle aivan massiivissen rakennuksen kylkeen.

Hurmarakentajien häpeämättömyys sai ainakin hetkeksi stopin. Voihan olla, että muistomerkin siirtämisestä tai jopa hävittämisestä on jo olemassa valmiit suunnitelmat, mutta niitä ei nyt kehdattu tuoda esille tätä hurmarakentamista sotkemaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstaina 13.02.2020 13:21 Kirkkonummen uimahallin kahviossa vesijumpan ja kahden korkeimmasta kerroksesta hypyn jälkeen, makkarana eli jalat edellä. Ensimmäinen ilmaisu on perua isäni slangisanastosta!

Tähän loppuun yritän etsiä 2008 ottamani kuvat ja tekstit Nettisanomien tammikuun jostakin numerosta, muistaakseni. Laitan tämän nyt kuitenkin julkaisuun jotten sähläisi kokonaan pois tekstiä, sellaistakin on joskus tapahtumut!

http://www.nettisanomat.com/2008/01/27/etusivu.htm

Susanna Huovinen, SDP: ”Vihreiden toiminta tekopyhyyden huippu”. Vihreä ydinvoimalupa

sunnuntai, huhtikuu 3rd, 2011

Susanna Huovinen, SDP:
”Viime vuosina ydinvoimalupia on aina tavattu antaa yhtä monta, kuin on ollut istuvia vihreiden ministereitä. Olisiko siinä itsetutkistelun paikka? Huovinen lataa.”

”SDP:n ympäristötyöryhmän vetäjä ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Huovinen kertoo lauantaina lähettämässä tiedotteessaan olevansa pöyristynyt vihreiden puheenjohtajan Anni Sinnemäen SDP:hen kohdistamista syytöksistä.”

Lähde:
SDP:n Huovinen: Vihreiden toiminta tekopyhyyden huippu
Iltalehti.fi 
Lauantai 2.4.2011 klo 20.34
http://www.iltalehti.fi/vaalit/2011040213480649_vl.shtml

Liitetään sarjaan: Hauskan raadollisia poliittisia lohkaisuja.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2011-04-03 klo 08:21

Oikeusministeri Tuija Brax pilkkaa perustuslakia!

tiistai, lokakuu 5th, 2010

Oikeusministeri Tuija Brax pilkkaa perustuslakia!

20101005iltalehtiuutisetvihreatKuvassa Sinnemäki, Braxin kuva alempana.

Lainaus Iltalehti.fi:stä (2010-10-05):
”Asemansa vuoksi vihreiden oikeusministeri Tuija Brax ei ole valtuuskunnan kanssa samoilla linjoilla kielikoulutuksesta. Hän viittaa perustuslain määritelmään suomesta ja ruotsista maan kansalliskielinä.”

Kommentti. Tämä on poliitikon pahimman luokan hömppää ja suoranaista perustuslain pilkantekoa. Vielä kerran: Se, että kansalaisia on palveltava heidän omalla äidinkielellään, on kyllä sivistysvaltion arvonmukaista ja tietenkin ruotsinkieli liittyy olennaisesti myös Suomen historiaan. Tämä ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että jokaisen suomenkielisen on opeteltava tätä vähemmistökieltä pakosta. Tästä vain on kysymys. Aikaisemminkin olen tuonut esille sen, että vain yksi vieras kieli tulee olla pakollinen, koska noin viidennekselle pojista (mutu-arvio, joka perustuu kyllä julkisuudessa esitettyihin tutkimuksiin), on liikaa. Mitä niitä poikia silloin siellä koulussa kiusaaamaan, kyllä he sitten ruotsinkielenkin oppivat myöhemmin, jos siihen tarvetta on. Ja vielä muistutukseksi tälle Braxille: Ei ruotsinkieli ole ollut koko itsenäisyytemme aikaa pakollinen koko ikäluokalle. Kansakoulussa ei ollut ruotsipakkoa, se tuli vasta peruskoulussa silloinkin poliittisen pelin tuloksena kun ministeri Johannes Virolainen turvatakseen ruotsinkielisten kannatuksen myöhemmissä presidentinvaaleissa päätti kielen pakollisuudesta.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ei RKP:n nuoleminen. Kaikki sataa Soinin ja perussuomalaisten pussiin tai laariin. Kansa päättää ja siihen on sitten tyytyminen. Jos Brax voittaa niin se on kyllä häpeäksi demokratialle, mutta minkäs teet.

Viikkosanomat. Pertti Manninen.  Tiistai 2010-10-05 klo 12:05

Tähän loppuun muutamia linkkejä Braxin ministerin toimista ja sitten jotain pakkoruotsistakin, muutama aikaisemmilta vuosilta.

DSCI0119d20080424brax450
Kuva: ”Tuija Brax, oikeusministeri. Vihr” ei pysty pidättämään itseensätyytyväisyyttään antaessaan vaalilainmuutoslausuntoa Ylelle. Kuva: Pertti Manninen tänään torstaina 2008-04-24.

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!
http://www.nettisanomat.com/2008/04/25/etusivu.htm

Brax: Oikeusvaltio voi hyvin. – Laina-asiakkaan taakka kasvaa.
Etelä-Suomen Sanomat. Lahdessa torstaina 18. syyskuuta 2008.
http://www.nettisanomat.com/2008/09/20/etusivu.html

 Nettisanomat torstaina 2009-04-23
TV-dokumentti: Jouni Backman ja Tuija Brax suunnittelevat sähköistä äänestystä.
http://www.nettisanomat.com/2009/04/23/etusivu.html

”TV-dokumentti: Jouni Backman ja Tuija Brax suunnittelevat sähköistä äänestystä.” Kuvat keskiviikkona 2009-04-22 klo 20:00 alkaneesta ”dokumenttisarjasta” IT, jossa esitellään sähköiseen äänestyskokeiluun johtaneita syitä. Johtaja Jouni Backman (sdp) vastasi tästä 1 miljoona euroa maksaneesta fiaskosta toimittajan TietoEnatorin edustajana ja oikeusministeri Tuija Brax (vihr) hurmahenkisen Matti Vanhasen (kesk) hallituksen oikeusministerinä tilaajana. Kuvissa Backman selostaa myyntistraregiaansa;” Ajattelin vain ehdottaa, että heitän jotain soopaa tietokoneista …” ja Brax esittelee ideaansa pääministerille: ”Luoja, miten ideoita pukkaa!”. Pääministeri innostui asiasta niiin, että ehdotti julkisesti, ihan oikeasti, että sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänestyksen tuloksen julkistamisen päivittäin, jotta ”olisi kivaa ja jännää”. Kokeilun jälkeen oikeusministeri Tuija Brax ei uskaltanut tulla tänään Eduskunnan televisioidulle kyselytunnille. Vaisu harmaa pääministeri onnistui olemaan vastaamatta edustaja Heidi Hautalan (vihr) Kiinan ihmisoikeuksia koskevaan kysymykseen. Hautala tivasi Vanhaselta, mitä mieltä tämä itse on asiasta, kun aina piiloutuu nykyisin järjestöjen kantoihin, toisin kuin vielä 30-kymppisenä nuorena toimittajana haukkuessaan järjestöt maanrakoon. Kirjoitus Baltic Star. Puhemies Sauli Niinistö (kok) armahti Matti Vanhasen, kun eväsi alamaiskatselijoita halveksien Heidi Hautalan jatkokysymyksen. Torstaina 2009-04-23 pääkuva ja -kirjoitus. Pertti Manninen.

DSCI0069d20090422braxnortit450

 

Arkisto 1999.
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria

Kysymyksiä presidenttiehdokkaille.

Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta ”vierasta kieltä”, kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm
http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Siis jo 11 vuotta sitten. Elämmekö aina vaan näin pimeää aikaa? Pertti Manninen 2+10-10-05.

Ja sitten kuusi vuotta myöhemmin!

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

Yle-TV:n ruotsinkielisessä vaalitentissä tiistaina 03.01.2006 kaikki presidenttiehdokkaat Perussuomalaisten Timo Soinia lukuun ottamatta vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin.

Häikäilemätön Bjarne Kallis toi esille senkin, että pääministeri Matti Vanhanen on tämän luvannut eduskuntapuheessaan. Onneksi nyt sentään vain puheessaan.

Matti Vanhanen toi esille sen, että hänen hallituksensa poisti pakollisen ruotsinkielen ylioppilaskirjoituksista. Vanhanen siis pystyi siihen, mihin aikaisemmat eivät olleet pystyneet, esim. Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin nuoleskelija pääministeri Paavo Lipponen.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Ylen muuten hyvinkin avarakatseinen FST on tässä kysymyksessä aika häikäilemätön. Se kiristää poliitikoilta lupauksia ohjelmissaan, koska kaikki äänet ovat poliitikoille tärkeitä. Luottavatko nämä kiristetyt, että heidän lupauksiaan ei kunnolla julkisteta suomenkielisessä mediassa.

Tästä pöyristyttävä esimerkki. Valtalehti Helsingin Sanomat on systemaattisesti vaiennut pakkoruotsista. Se ei ole sallinut kirjoittamista mielipidepalstallaan ja on vaiennut asiasta. Nyt kun lehti on avannut nettikeskustelun pikaisesti katsottuna asiaa oli käsitelty runsaasti, mahdollisesti sadoittain, pitäisi tarkistaa asia, jos ehtisi!

Painettu Helsingin Sanomat antaisi varmasti potkut toimittajalleen, joka uskaltaisi käyttää itse sanaa pakkoruotsi. Sanaa sai juuri ja juuri käyttää referoitaessa Timo Soinin mielipidettä!

Mitä Helsingin Sanomat sitten kirjoitti TV:n ruotsinkielisestä vaalikeskustelusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006 sivulla A4 alhaalla. Vaalitarkkailija on nimimerkki.

“Snubbla inte på sladdarna. Ylen ruotsinkielinen televisiotentti ehti edetä lähelle alkuaan, kun tuli ensimmäinen tenkkapoo. Ehdokkaita paikoilleen asetellut toimittaja Susanna Ginman totesi, että Snubbla inte på sladdarna. “Mitä se snubbla tarkoittaa”, kysyi Tarja Halonen. “Älkää kompastuko johtoihin”, valisti Ginman. Vaalitarkkailija (Valobservatören) oli tarkkana johtojen kanssa. loppu olikin sitten lähes pelkkää juhlaa …”

Sitten Vaalitarkkailija arvioi ehdokkaiden ruotsinkielen taitoja. Suomenkielistä lukijakuntaahan tämä kovasti kiinnostaa. Ainoa uusi asia, jota ehdokkaat joutuivat käsittelemään nimenomaan tässä tentissä, nimittäin kaksikielisyys ja ruotsinkielen opetus kouluissa, sivuutettiin yhdellä Timo Soinia koskevalla maininnalla.

“Timo Soini oli reipas ja iloinen yrittäjä. Hän oli opetellut varmuuden vuoksi sanomaan sanan pakkoruotsi myös ruotsiksi ja sillä hän pärjäsi pitkälle.“

Soinin mielipidettä, siitä että pakkoruotsi poistettaisiin kokonaan kaikilta tasoilta alakoulusta lähtien, Vaalitarkkailija ei ainakaan kovin selvästi kertonut lehden suomenkielisille lukijoille.

Tärkeämpänä kerrottavana asiana Vaalitarkkailija piti ehdokkaiden ruotsinkielen taitoa ja lopetti kirjoituksensa näin:

“Varmaa on se, että viran menestyksekkäälle hoitamiselle ruotsin taitaminen on tärkeä edellytys.”
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006.

Presidentti Tarja Halonen on kuudessa vuodessa kadottanut ruotsinkielen taitoaan. En ainakaan muista, että hän olisi edellisvaalien aikaan käyttänyt ruotsinkielisissä tenteissä suomenkieltä, ainakaan yhtä paljon kuin nyt. Asia kannattaisi tarkistaa, koska kansalaisten olisi hyvä tietää turvautuuko Halonen nyt temppuun. Esiintyy tavallisena pulliaisena ja häivyttää taustansa sekä taitonsa, ettei häntä pidettäisi liian herraskaisena. Kaikki keinot ovat tietenkin politiikassa sallittuja jopa kansalaisten hämäämisessä.

Sitä vastoin presidentti Tarja Halosen nykyistä arvostelukyvyn puutetta kyllä osoittaa se, että hän rinnasti matematiikan pakollisen opetuksen ruotsinkielen pakolliseen opetukseen.

Siis vielä kerran: Presidentti Tarja Halonen mainitsi kaksi oppiainetta, jotka hänen mielestään pitäisi olla pakollisia koulussa. matematiikka ja ruotsinkieli. Varmaan hänen mielestään ehkä monet muutkin, mutta nämä kaksi hän mainitsi (ruotsinkielellä). Lausunto on kyllä eräs ehdokas vuoden 2006 Limbo-palkinnoksi!

Keskisuomalaisessa, joka julkaisi STT:n artikkelin asiasta tämä Halosen puheenvuoron sitaatiksi merkitty osa oli käännetty näin:

”Koulun ei pidä olla leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia”.

PICT4860presidentinvalipala128
Kuva: Pertti Manninen.

Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.20056 sivulla 10 ylhäällä.

FST:n vaalitentin pakollisesta ruotsinkielen opettamisesta mainittu Keskisuomalaisen uutisartikkeli aloitti näin:

“Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Kaikki presidenttiehdokkaat paitsi Timo Soini (ps.) ovat valmiita palauttamaan pakollisen ruotsinkokeen ylioppilaskirjoituksiin. Tämä kävi ilmi Ylen ruotsinkielisessä vaalikeskustelussa tiistaina.”

”- Koulun ei pidä olla vain leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia, sanoi SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas, presidentti Tarja Halonen.

Henrik Lax (r.) kyseli mitä muiden puolueiden kollegat, jotka ajoivat pakollisen ruotsinkokeen poistamista, aikovat tehdä jotta asenteet ruotsinkieltä kohtaan paranisivat. Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis muistutti, että poistaminen pitää harkita uudelleen, jos ruotsinkirjoittajien osuus laskee alle 80 prosentin, saman takana on myös keskustan ehdokas, pääministeri Matti Vanhanen.”

– Oli vastuullani, että ruotsinkokeesta tuli valinnainen, mutta toivon että mahdollisimman moni kuitenkin päättää kirjoittaa ruotsinkokeen, Vanhanen sanoi.

Kaikki paitsi Soini katsoivat, että pakollinen toisen kotimaisen koe pitää palauttaa, jos Suomen kaksikielisyys joutuu uhatuksi.

– Enemmistö suomalaisista on samaa mieltä. Kirvesmies tai muurari Karjalassa ei tarvitse ruotsia mihinkään, Soini arveli.”
Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.2005.

Soinin sitaatti koski ruotsinkielen poistamista kaikilta koululaisilta, siis myös alakoululaisilta. Soinin mielestä siis enemmistö suomalaisista on sitä, mieltä että asia on näin. Kun sitten toimittaja kysyi mihin hän perustaa väitteensä, Soini vastasi sen olevan näin.

Kukaan, ei toimittajakaan kertonut, onko asiaa tutkittu ja jos on, onko tutkimuksen tuloksia julkaistu. Voihan tutkimustuloksia olla jossakin kassakaapissa julkaisemattomina. “Se mistä ei kerrota on valinta”- motto Nettisanomien alkuajoilta on aina ajankohtainen.

Jos kunnollinen kyselytutkimus järjestettäisiin eli kysymyksen johdannossa kerrottaisiin, että monille, hyvin suurelle osalle koululaisista, pakolliset kaksi “vierasta kieltä” on liikaa, varsinkin pojille tiettynä ikäkautena, tulos olisi varmasti mielenkiintoinen. Todennäköisesti Soinin näppituntuma olisi oikea!

Tästä asiasta Nettisanomat kirjoitti jo kuusi vuotta sitten artikkelissa: Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Nettisanomat keskiviikkona 27.10.1999.

”Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta ”vierasta kieltä”, kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tämähän nyt sitten paljasti tämänkertaisen, kerran kuudessa vuodessa, julkaistun jutun jujun.

Palataan vielä tähän valtakunnanpimittäjään. Helsingin Sanomat julkaisi sitten seuraavana päivänä torstaina 05.01.2006 pääkirjoituksen (2. pääkirjoituksen), jossa käsiteltiin tätä ruotsinkielistä vaalitenttiä. Lehden valinta siinä tärkeinä pitämistään asioista on tietenkin lehden. Lehden päätoimittajan nimi on Janne Virkkunen ja lehden pääomistajan nimi on Aatos Erkko. Lehti kuuluu SanomaWSOY konserniin.

“Vaihteeksi hyvä vaalikeskustelu. Yleisradion ruotsinkielisen television suuri vaalikeskustelu tiistai-iltana oli vaaliohjelmaksi tavallista kiinnostavampaa katseltavaa. Ehdokkaat ja toimittajat eivät puhuneet toistensa päälle, joten kukin sai esittää näkemyksensä niin hyvin kuin toisella kotimaisella taisi.

Osa keskustelun rauhallisuudesta taisi tosin johtua juuri siitä, että useimmille käytetty kieli vaati hieman pinnistelyä.
Ohjelmassa ei ollut kiireen tuntua, mutta silti puolentoista tunnin aikana saatiin käytyä läpi monta äänestäjiä kiinnostavaa asiaa, kuuluvat ne sitten presidentin tehtäviin tai eivät.

Perusteellisempi keskustelu käytiin muun muassa lähialueiden poliittisesta tilanteesta, tasa-arvosta, alkoholiverosta, tuloerojen kasvusta sekä tietenkin ruotsin kielen asemasta. Siinä kysymyksessä ehdokkaat pääsivät mielistelemään mahdollisia äänestäjiä, vaikka näitä vaaleja eivät ruotsinkielisten äänet ratkaisekaan.”
 
Sic! Havahdus Nettisanomien. Viime eduskuntavaaleissa 6000 ääntä riitti nostamaan pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen ja pudottamaan Paavo Lipposen!. HS:n pääkirjoitus jatkuu:

”Se mitä jäi kaipaamaan oli esimerkiksi keskustelu Suomen suhteista Yhdysvaltoihin.

Tämäntyylisiä keskusteluja olisi kaivannut myös television suomenkieliselle puolelle.

Täydellisen kaksikielisinä Henrik Lax ja Bjarne Kallis saivat tällä kertaa riittävästi puheenvuoroja. Samalla on annettava tunnustusta kaikille muille ehdokkaille siitä, että he urheasti esittivät asiansa, riippumatta ruotsinkielen taidoistaan.

Ruotsia äidinkielenään puhuvat katsojat saattoivat ohjelmaa seuratessaan tuskastella kielikukkasia. Vaatii kuitenkin aikamoista uskallusta esiintyä televisiossa kielellä, jota ei hallitse lähes täydellisesti.

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, joten presidentin on syytä osata toista kotimaista riittävän hyvin. Miten monessa muussa maassa pääehdokkaiden vaaliväittely voidaan käydä vähemmistön kielellä.”
Helsingin Sanomat 2. pääkirjoitus torstaina 05.01.2006 sivulla A2.

Kyseiseen keskusteluun muuten osallistuivat kaikki ehdokkaat, ja jokaisella heistä näkyi pää olevan!

“Suomi on virallisesti kaksikielinen maa”.
And so what?
Ei kai sillä perusteella tarvitse kiduttaa ja kiusata koululaisia. Opiskelkoot ruotsia ne, joilla on siihen kykyä ja tarvetta.

Pääministeri Matti Vanhanenkin luemma oppi ruotsinkielen vasta pääministeriksi tultuaan. Ruotsinkielen pakkoaseman vähentämisessä hän jää historiaan toisin kuin edeltäjänsä. Siitä hänelle tunnustus.

Ruotsinkieli tuli muuten pakolliseksi koko ikäluokalle vasta muutama vuosikymmen sitten peruskouluun siirryttäessä Vanhasen edeltäjäpuolueen silloisen opetusministeri Johannes Virolaisen aikana.

Netti on siitä erikoinen väline, että lehtien maksullisista arkistoista huolimatta hakukone löytää ja ilkeät tekoset eivät jääkään unhoon. Tämä on yksi netin mukanaan tuomia suuria mullistuksia. Tieto on yhteistä omaisuutta kaikista pyristelyistä huolimatta!

Pääkirjoitus. Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstaina 05.01.2006.

Lue myös!

Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tässä myös hauska otsikko, koska juttu jäi aikanaan kirjoittamatta! Nettisanomat. Torstaina 01.04.2004.
Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!

PICT4860presidentinvalipala128
Kuva: Pertti Manninen.

 


  

Muutakin varmasti on, mutta nyt tämä.

Sama, sama aika ja paikka


http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti