Archive for maaliskuu, 2010

Urpo Leppänen 1944-2010. Muistosanat Timo Soinin blogista. Lex-Leppänen Nettisanomien arkistosta.

maanantai, maaliskuu 15th, 2010

Urpo Leppänen 1944-2010. Muistosanat Timo Soinin blogista.  Lex-Leppänen Nettisanomien arkistosta.

Timo Soini blogisssaan:
2010 03 15 07:37 GMT

”Urpo Leppänen on kuollut

Sain suru-uutisen hyvän ystäväni Urpo Leppäsen kuolemasta tänä aamuna.

Urpo Leppänen oli merkittävä poliitikko sekä SMP:ssä että Perussuomalaisissa. Hän oli yksi neljästä Perussuomalaisen puolueen perustajajäsenestä. Puolueemme nimi on hänen keksimänsä ja Raimo Vistbackan valitsema.

Opin häneltä tavattoman paljon.

Liittyessäni SMP:n jäseneksi 16-vuotiaana vuonna 1979 Urpo Leppänen oli SMP:n puoluesihteeri ja vasta valittu kansanedustaja.

Leppänen oli minulle todellinen puoluesihteeri. Puoluesihteerin työ on raskas ja epäkiitollinen. Siinä Leppänen oli parhaimmillaan. Hän osasi puolue- ja vaalityön organisoinnin. Olen häneltä saamastani opista kiitollinen.

Perussuomalaisessa puolueessa Urpo oli merkittävä taustavaikuttaja ja idealinko. Kuuntelin ja huomioin hänen näkemyksensä tarkasti. Viime EU-vaalien strategia ja vaaliliitto kristillisten kanssa oli myös Urpo Leppäsen toive.

Viimeisinä vuosina hän lähetti minulle lukuisia käsinkirjoitettuja kirjeitä. Niistä huokui henkilökohtaisuus.

Viimeinen kirje tuli noin kolme viikkoa sitten.

Viimeisessä Perussuomalaisessa lehdessä Urpo Leppänen kertoi vaikeasta sairaudestaan ja kehotti auttamaan vaikeuksissa olevia ja sairaita ihmisiä. Hän oli kiinni politiikassa, yhdessä rakkaudessaan, loppuun asti.

Kaipaan hyvää ystävääni. Elän yhteistä surua Urpon omaisten ja ystävien kanssa.

Päällimmäisenä on kuitenkin kiitollisuus. Sain tuntea Urpo Leppäsen, ihmisen, joka uskalsi elää, taistella, onnistua, tehdä virheitä ja pyytää anteeksi.

Lepää rauhassa Urpo.”

Nettisanomissa:

Nettisanomat 5.8.99 pm

Kommentti Maija Perhon ja Helsingin Sanomien hurskasteluun

Ei sanallakaan siitä, että Lex-Leppänen, joka velvoitti kunnat työllistämään kaikki nuoret, romutettiin kokoomuslaisen työministerin, Ilkka Kanervan, ja koko silloisen hallituksen tahdosta.

Ei siitä, että kunnat tietoisesti rikkoivat lakia eivätkä työllistäneet pyydettäessäkään.

Ei siitä, että ministeri julkisesti televisiossa hyväksyi lain rikkomisen ja totesi kyynisesti ja lakoonisesti, että lakia on muutettava.

Ei siitä, että jo silloin riittävän monet varoittivat ”joutilaan luokan” syntymisen vaaroista.

Nyt sitten syyllistetään nuoret! Hurskastelua!

Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan?

http://www.nettisanomat.com/1999/08/05/netti0408.htm#hur1eka

http://www.nettisanomat.com/1999/08/05/netti0408.htm#kommentmaijaperho

Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 05.05.01

Eeva-Kaarina Aronen: Missä hän on nyt:

”Unohdettu kansa unohtui jo Urpoltakin. Entinen ministeri on nyt Matti Ahteen puolella.”

”…

Parhaat politiikan vuotensa Leppänen porskutti 1980-luvulla ministerinä Suomen maaseudun puolueen voittoisassa aallossa, joka kuivui sitten pieneksi vesinoroksi. Noista vuosista ei ole velkojen ja entisten vaimojen lisäksi jäänyt oikein mitään, ei edes henkilökohtaisia ystäviä.

Nykyisessä elämänmennossa Leppästä vaivaa kaikkein eniten ”fundamentalismi” elämän kaikilla aloilla. ”Kaikki asiat otetaan niin yksioikoisesti”, hän valittelee. Fundamentalismin viimeisin räikeä näyte on Veikkauksen toimitusjohtajan Matti Ahteen erottaminen.

”Omituisia menettelytapoja”, Leppänen pohtii. ”Vanha eläkeläisnaisjuristi kutsutaan paikalle – eihän siinä Ahteella ollut minkäänlaisia selviytymisen mahdollisuuksia.”

Vanhana poliitikkona Leppänen ei voi hyväksyä sitä, että ministerinvalan vannoneen miehen sana painaa vähemmän kuin parin naisen.

”Ahteen käyttäytymistapahan on ollut maan tapa”, hän analysoi. ”Hän tuli taputellen eduskuntaan eikä koe tehneensä väärin. Tapahtui kauhea ylireagointi! Eikä prosessia voinut pysäyttää! Demareilla on muutenkin kauhea tapa taputella, siellä naisetkin taputtelevat miehiä, se on sellainen taputtelukulttuuri!”

Eeva-Kaarina Aronen: Missä hän on nyt:

”Unohdettu kansa unohtui jo Urpoltakin. Entinen ministeri on nyt Matti Ahteen puolella.”

Iso kuva:

Entinen työministeri on 57-vuotiaana jo eläkkeellä mutta auttelee Ana-rouvaa tämän keikkaillessa laulavana tanssijana.

Pieni kuva:

Kalevi Sorsan neljännen hallituksen työvoimaministeri vuonna 1984.

http://www.vuosisanomat.fi/2001/05/10/sontajapotkut.htm#aronen

Ilta-Sanomat keskiviikkona 12.3.2003.

Näin Suomen Irak-kantaa kommentoitiin.

– Vapaassa maassa täytyy voida keskustella ulkopolitiikasta ilman, että joku vanhan ajan suomettumispoliitikko on koko ajan selittämässä, ettei ulkopolitiikasta saa keskustella.

Ex-ministeri, kansanedustajaehdokas Urpo Leppänen (lib) tiedotteessaan.

http://www.nettisanomat.com/2003/07/17/irakvuotoiltasanomat20030312.htm

Muuta ei ainakaan nyt arkistosta löytynyt.

Viikkosanomat. Maanantaina 2010-03-15 klo 21:25.

Urpo Leppänen on kuollut. Timo Soini lausui edellä muistosanat hyvin tuntemalleen henkilölle. Meille muille hän tuli tutuksi televisiosta järkkymättömällä vakaumuksellaan ja terävällä älyllään. Valtamedia haukkui hänet aikoinaan maanrakoon, sekin kuuluu totuudenpuhujalle, mutta edelleen ihailen hänen rohkeuttaan ja sisukkuttaan Lex-Leppäsen ajamisessa. Sitä tarvittaisiin tänäänkin, eikä kaikenlaisia hömppätoimia nuorisotyöttömyyden torjumisessa. Siis työpaikkoja.

Lepää rauhassa, osanotto omaisille.

Pertti Manninen.

Lainattu: Loppuosa Aarno Laitisen kolumnista: Vihreä vaalilaki. Iltalehti lauantaina 2010-03-13. Kommentti.

lauantai, maaliskuu 13th, 2010

Lainattu: Loppuosa Aarno Laitisen kolumnista: Vihreä vaalilaki. Iltalehti lauantaina 2010-03-13. Ja kommentti kirjoitukseen ja muuhunkin.

Vihreä vaalilaki
Lauantai 13.3.2010
kolumni
AARNO LAITINEN

”Mielenkiintoinen piirre on se, että vihreät ovat innokkaimpia uuden vaalijärjestelmän kannattajia, kun siinä on kolmen prosentin äänikynnys eli pienemmällä kannatuksella ei pääse eduskuntaan. Vihreä aate elää vain kymmenen kilometrin säteellä yliopistoista sekä suurten mediatalojen toimituksissa.

Äänikynnys on rakennettu sellaiseksi, että viisi pienpuoluetta – vihreät, vasemmistoliitto, ruotsalaiset, kristilliset ja perussuomalaiset – ylittävät kynnyksen eli niiden ei tarvitse pelätä uusia kilpailijoita.

Kokoomuksen apupuolueeksi vajonnut Vihreä liitto on sikäli vaarassa, että puolueen räyhäkäs huligaanisiipi saattaa kyllästyä olemaan hallituksen kesy puisto-osasto ja perustaa oman puolueen. Äänikynnys estää toisen vihreän puolueen tulon.

Perussuomalaisten tapaisessa populistipuolueessa taas on aina sen verran kylähulluja, että he voivat erota ja perustaa oman puolueen, mutta äänikynnys estää sen tehokkaasti.

Vanhan kommunistipuolueen perinnejärjestö Vasemmistoliitto on jo näivettynyt pieneksi katuhuligaanien puolueeksi, jossa marxismi-leninismin oppi on vaihtunut homoseksualismi-feminismiksi. Puolueen erityissuojeluksessa ovat myös aseistakieltäytyjät, seinäntöhrijät ja vanhakantaiset stalinistit. Jos puolue vielä kerran hajoaa, vain suurempi puoli ylittää kolmen prosentin äänikynnyksen.

Uuden lain mukaan vaaliliitot kielletään. Ilman niitä Jyrki Katainen ja Timo Soini eivät olisi päässeet eduskuntaan. Villinä sisään pyrkinyt Esko-Juhani Tennilä olisi pudonnut äänikynnyksen vuoksi.

Lähinnä vihreiden tarpeita varten tehty vaalilaki betonoi eduskunnan niin, että sadankin vuoden kuluttua meillä istuvat Arkadianmäellä nykyiset puolueet.” 

AARNO LAITINEN

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010031311283712_k6.shtml

Lainattu: Loppuosa Aarno Laitisen kolumnista: Vihreä vaalilaki. Iltalehti lauantaina 2010-03-13. Lihavointi Viikkosanomien.

Lue myös!

Pitkä pääkirjoitus. Vaalilaki.
http://viikkosanomat.fi/2010/03/11/pitka-paakirjoitus-vaalilaki/

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!
http://www.nettisanomat.com/2008/04/24/etusivu.htm

Viikkosanomat lauantaina 2010-03-13 klo 22:10 kun olin etsiskelemässä pääministeri Matti Vanhasen poistamaa blogiaan Valio-maito  S-kaupassa. Ei löytynyt. Löytyi tämä Laitinen ja muistikuva Hazardin kolumnista joka täytyy seuraavana tarkistaa.

Iltalehti muuten on ainoana pääkirjoituksessaan arvostellut vaalilakiehdotusta, ainoana, joka silmiin on sattunut. Helsingio Sanomat ja Ilta-sanomat kannattavat ja kirjastossa törmäsin Suomenmaan, Keskustan lehden pääkirjoitukseen, jossa puolustettiin 3 prosentin äänikynnystä, jottei puoluekenttä pirstaloituisi. Taitaa Suomen perustuslaissa lukea jotain puoluekentän pirstaloitumisesta. Tällaista kuitenkin esitetään vakavalla naamalla perusteeksi ja isännät ja emännät sekä city-keskustalaiset hurraavat näille ajattelun mestareille.

Tähän samaan syssyyn: Mediamaksu om perseestä ja niinpä kokoomuksella oli sentään poliittista viisautta tyrmätä se ennebn vaaleja. Viestintäministeri Suvi Lindén oli sentään fiksumpi kuin edeltäjänsä sdp:n Susanna Huovinen, joka järjesti Sanoma Oy:lle radiokanavan ja lopetti suositun Sävelradion. Sävelradion puoltavaan adressiin kertyi niin paljon nimiä, että pienikin osa sdp:n äänistä jäi saamatta joissakin vaalipiireissä ja niinpä sitä sitten pullahdettiin oppositioon. Ei yöjunien poikittaisliikenteen lopettaminenkaan varmaan lisää ääniä sdp:lle, viestintäministerille tuonut.

Sisäministeri Anne Holmlund ja kokoomus haukkovat vielä henkeöään kun kansalaiset pelkäävät henkensä puolesta tässä aluehätäkeskusten ja paikallistuntemuksen karsimisessa. Tässä kyllä tietenkin toivoisi, ettei mitää kamalaa sattuisi, mutta yhden kortin varassa se on. Onnettomuuksia sattuu ja seuraukset avaunsaannin sählingissä voivat olla kohtalokkaita. niin raadollista kuin se onkin tällaisetkin asiat otetaan esille vaalitaistelussa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen, lauantai 2010-03-12 klo 22:25

PS. Jos joku on ehtimyt tallentaa pääministerin itsensä poistaman Valio-maito-blogin, jossa suositeltiin S-kaupan sijasta K-kauppaa. niin lähettäkää, olisi mielenkiintoista tarkkaan tietää mitä Pääministeri Matti Vanhanen on kirjoittanut. Sama.

Paremman puutteessa linkki Vanhasen nuoruuden kirjoitukseen Baltic Star. Sama.

http://www.nettisanomat.com/2009/03/19/etusivu.html#snooker

 

Kuinka wincapita.fi-lehti syntyi. Pääkirjoitus

lauantai, maaliskuu 13th, 2010

Kuinka wincapita.fi-lehti syntyi. Pääkirjoitus

Tänään on perjantai 2010-03-12 klo 13:15.

Wincapita. Pääkirjoitus.

Viime heinäkuun lopulla törmäsin Peurungan, Keski-Suomessa Laukaassa olevan kylpylän, uintireissulla ihmisjoukkoon, joka sitten myöhemmin osoittautui Wincapita-kokoukseksi ja tapaamiseksi.

Kirjoitin illemmalla lyhyen selostuksen muutaman kuvan kanssa.

Tunnelmaa en tietenkään kokenut, uintiaika loppui ennen kokousta, joka oli suljettu. Tilanne oli kuitenkin hiukan samanlainen kun kymmeniä vuosia aikaisemmin kun käytin poikiani Helsingin uimastadionilla. Palatessamme silloisen Messuhallin, nykyisen Kisahallin kentällä, oli valtava teltta ja kovaääniset kuuluivat ulkopuolellekin.

Pakkohan sisälle oli kurkistaa, ja niin sitten näin Niilo Yli-Vainion ja myös parannuskaadot, kun rivissä seisseet kaatuivat taakse tulleiden avustajien käsivarsille. Tilaisuudesta muistan yhdet Yli-Vainion sanat hyvin. ”Nämä ovat sairaita ihmisiä, eikä heitä saa pilkata”. Tämä puhe oli tietenkin suunnattu lukuisalle uteliaiden joukolle, jotka käyttäytyivätkin asiallisesti, häiriötä tekemättä, ihmetellen, niin kuin minä ja pojat.

Yli-Vainio ei ollut koko ajan puhumassa, välillä puhui nuori valkopaitainen mies, jonka mielessäni kutsuin oppipojaksi. Teltan reunoilla oli intiimejä nurkkauksia verhojen takana, joissa sai ilmeisesti yksityistä esirukousta. Kasetteja myytiin ovilla. Aikamme seurattuamme lähdimme pois ja jatkoimme matkaamme. Olimme hiukan aistineet kokouksen henkeä.

Samanlaiset siistit valkopaitaiset pukumiehet olivat Peurungan ovillakin tarkastamassa sisään tulijoita Wincapitan kokoukseen..

Muutamaa päivää myöhemmin perustin wincapita.fi-lehden, johon ajattelin tulevaisuudessa kerätä aineistoa tästä jättimäisestä ilmiöstä, johon minulla ei ollut muuta yhteyttä kuin julkisuudessa kerrotut asiat.

Odotin oikeudenkäyntien alkamista. Välillä luin kuinka joku oli pidätetty Thaimaassa, tuotu Suomeen. Päätekijä virui vankilassa, siis epäilty päätekijä, kaiken kaikkiaan lähes vuoden (Kailajärvi).

Alusta lähtien ajattelin niin, että rikosta, ei ole tapahtunut ennen kuin sen on osoitettu tapahtuneen, syyllisiä ei ole ennen kuin syyllisyys on todettu ja niin edelleen.

Lisäksi oikeuslaitoksesta voi tulla minkälaisia tuomioita tahansa, ts. tuomion mukaan syyllisiä, Jumalan edessä syyttömiä, mehän emme voi asiaa täällä alamaailmassa tietää.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin on oikonut Suomen lainvoimaisia päätöksiä. Täytyy vain toivoa, että tässä todella etsitään totuutta, eikä ennakkoluulot tuomitse rikollisiksi sellaisia jotka ovat toimineet lakien mukaan.

Tiettävästi osa, suurikin, on hävittänyt rahansa. Jos se ei ole tapahtunut rikoksen seurauksena, niin vain on käynyt, se on surullista mutta kuuluu tähän meidän aikaamme ja maahamme.

”Elämä on taloutta”. Joku vuosi sitten lanseeraamani otsikko jollekin vuosikertomukselle.

Wincapita sitten yllätti. Perustettiin osakeyhtiö, järjestettiin kokous, jossa oli lehtitietojen mukaan pari tuhatta osanottajaa. valuuttakauppa-automaattia tai jotakin sellaista rakennetaan. Aika näyttää miten se jatkuu ja tässä lähiviikkoina alkavat oikeudenkäynnit, joten seuraamista riittää tässä ”suomalaiseen elämänmenoon kuuluvassa tarinassa”. Ilmeisesti Timo Harakan keksimä otsikko.

Tänään lähtiessäni kävin lukemassa Uutta Suomea, siis netissä. Siellä tämä uusii yhtiö vastaa kymmeneen kysymykseen, johon jutun loppuun etsin linkin.

Wincapita-fi-lehdelle riittää kyllä aihetta käsittämään tätä ilmiötä, johon innostus syntyi siellä Peurungan käytävässä viime kesänä.

Pertti Manninen.

wincapita-fi-lehti perjantaina 12-03-2010 klo 13.45

Kahvila Rosannessa oikein kirkkaana päivänä, häikäisevänä, kun hanget ovat vielä valkoiset. Keski-Suomi. Laukaa. Keskusta. Laukaantie.

Linkit:

http://www.wincapita.fi/2009/07/25/etusivu.htm

http://www.uusisuomi.fi/raha/87245-wincapita-ampuu-takaisin-nain-%E2%80%9Drahakone%E2%80%9D-toimii


Viikkosanomat. Lauantai 2010-03-13 klo 08:40

Pitkä pääkirjoitus. Vaalilaki.

torstai, maaliskuu 11th, 2010

Arkistokuva 2008.
DSCI0119d20080424brax450

Kuva: ”Tuija Brax, oikeusministeri. Vihr” ei pysty pidättämään itseensätyytyväisyyttään antaessaan vaalilainmuutoslausuntoa Ylelle. Kuva: Pertti Manninen tänään torstaina 2008-04-24.
__

Tänään on torstai 11, maaliskuuta 2010.

Pitkä pääkirjoitus.

Aluksi motto aikaisemmasta kun sain langattoman yhteyden toimimaan.

Pääkirjoitus 19.06.2003.
Pertti Manninen, nettisanomat.com.

”Tieto on samassa määrin onnen ja onnettomuuden, hyvien tekojen ja pirullisuuden väline. Tieto voi olla yksilön korkein, mutta myös tuhoisin elämänmuoto.”
Georg Henrik Wright. Ajatus ja julistus. 1955.

Tämä ylevä lause siivittäköön seuraavan tekstin.

Satunnaisesti mieleen tulevia otsikoita.

 Vaalilaki.

 Oikeusministeri Tuija Brax, tuo häikäilemätön  sananselittäjä, sanoi jonkun lehden, HS (?), mukaan, että ”tässä uudessa vaalilaissa yksikään ääni ei mene hukkaan”.

Kysymys on siitä vääristymästä ja sen korjaamisesta, kun esimerkkinä ollut Pohjois-Karjalan vaalipiiri on niin pieni, että vihreiden  äänet eivät riittäneet yhteenkään paikkaan ja äänet menivät hukkaan. Tätä korvaaman on tarkoitus muuttaa vaalilakia niin, että äänet olisivat menneet yhteiseen kassaan, ja monimutkaisten laskutoimitusten jälkeen esim. Helsingin vihreille tässä esimerkissä. Sdp vastustaa uudistusta ja ehdottaa pienten vaalipiirien suurentamista ja suurten pienentämistä, jolloin eduskuntapaikan saaminen tulisi tasapuolisemmaksi ja mitään lain muutosta, muuta, ei tarvittaisi.

Oikeusministeri Brax unohtaa, tarkoituksellisesti tietenkin sen, että aina ääniä menee hukkaan jos riittävää kannatusta ei ole. Hänen esittämässään järjestelmässä ääniä vasta menisikin hukkaan, kun muutosvaatimuksena on 3:n prosentin äänikynnys ja myös vaaliliittojen kieltäminen, jottei vaan kukaan uusi yrittäjä esim. senioripuolue, piraattipuolue, haistakaa paska koko valtiovalta puolue, puhumattakaan pienistä kommunistipuolueista vahingossakaan pääsisi eduskuntaan.

Esimerkkinä, jos esim. 3 uutta ryhmää, ajatellaan, että vanhat tuon kynnyksen ylittäisivät, saisivat kukin 2 % äänistä, siis 6 prosenttia äänistä, jotain noin 150 000 ääntä menisi hukkaan. Jos vaalijärjestelmä olisi oikea 6 %:lla pitäisi saada 6 % paikoista, kahdesta sadasta siis  12!

Kirkkaalla naamalla Brax ajaa tällaista mallia ja kehtaa lisäksi esittää, että kun nämä ressukat eivät saaneet 3 % äänistä, niin jos saisivat kuitenkin 2 %, tämä korvattaisiin rahalla, siis rahalla!

Ei kansalaiset ole niin tyhmiä kuin Brax luulee, Brax tekikin työtä jonkunlaisena juoksulikkana isojen härskipuolueiden, kepun ja kokoomuksen suojeluksessa, koska tällaisten uudistusten perimmäinen tarkoitus on betonoida kansanvalta ja eduskunta nykyisille ryhmille, siis suorittaa jonkinlainen hiljainen vallankaappaus, tavoitteena pitkällä tähtäimellä on lennättää myös kielivähemmistö ulos eduskunnasta.

Media on mennyt lankaan kun se laskee, että isot puolueet menettäisivät ja keskikokoiset hyötyisivät, ei tämä ole kuin laskennallista todellisuutta, laskuissa on unohdettu uusien yrittäjien hukkaan menneet äänet, jolloin todellisuudessa isot eivät mitään menettäisi.

Varsinkaan valtaa eivät menetettäisi, samat koaliitiot syntyisivät joka tapauksessa, on nyt niitä paikkoja yksi tai kaksi vähemmän. Tämä on jätetty huomioimatta näissä laskelmissa,  valtahan se on jota tavoitellaan.

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat hyväksyneet uudet ehdotukset ja kannattaneet niitä. Nämä Sanoma News Oy:n lehdet oivat häikäilemättömissä pääkirjoituksissaan unohtaneet aivan kuin yhteisen salaliiton tuloksena edellä mainitut asiat. Pääkirjoituksissa, joissa ikään kuin selostetaan tätä uutta oikeudenmukaisuutta, on unohdettu äänikynnyksen vaikutus ja vaaliliittojen kieltämisen vaikutus vaalitulokseen,

Jotenkin omituisesti vähätellään sdp:n  esittämää vaalipiirijakoa, joka poistaisi tämän Pohjois-Karjala-tragedian ja -trauman.

Onneksi eilen Iltalehti, Almamedian lehti paljasti pääkirjoituksessaan aika tarkkaan mistä on kysymys: Lehden mukaan isot eivät oikeasti edes halua muutosta. Braxille on annettu Mission impossible, jota tämä sähköisen äänestyksen sekoilijaministeri käyttää hyväkseen esiintyessään jonkinlaisena oikeuden enkelinä. Aika kyllä riisuu siivet ja lopulta höyhenetkin, kyllä Brax tulee kynityksi maan rakoon, kunhan tämä huijaus lopulta paljastuu.

Tähän väliin netistä joitakin linkkejä, parin vuoden takaisia, uusimpia löytyy Viikkosanomat-blogista.

Ei edes linkki vaan koko kirjoitus:

Torstai 2008-04-24

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!

Oikeusministeri Tuija Brax perustelee vaalilainuudistusta vedoten Suomen perustuslain takaamaan (?) yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Jollei tätä nykyinen vaalilainsäädäntö takaakaan, mikäpä takaisi, niin ei sitä kuitenkaan iljettävän kirkkaalla ja onnellisella naamalla ja asenteella pidä mennä huonontamaankaan. Kaikki äänikynnykset halventavat demokratiaa. Jos jollain alueella (vaalipiirissä) syntyy kansanliike, joka saisi vaikkapa kolmanneksen sen vaalipiirin äänistä, niin pois pois eduskunnasta näitä sementoituneita ja dementoituneita puolueita kiusaamasta. Ja pienten ryhmien vaaliliitotkin pitäisi kieltää, kun ei muka tiedetä kenelle ääni menee. Kyllä äänestäjä tietää, ettei se ainakaan mene sinne, minne hän ei sitä suurin surminkaan halua. Että tällainen ”oikeusministeri” meillä nyt on jakamassa euforiassaan näitä lausuntoja.
Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-04-24.

Tähän oli sitten seuraavassa numerossa korjaus, että on esitetty myös vaalipiirikohtaista äänikynnystä. Näistä ei nyt kyllä ole ollut mitään puhetta Helsingin Sanomissa tai Ilta-Sanomissa, lukuvarauksin, siis ei ainakaan pääkirjoituksissa.  Ne on tietenkin jätetty tarkoituksella pois, koska niiden pohtiminen paljastaisi juuri koko uudistuksen epädemokraattisuuden. Sanomissa osataan. Voi kai sanoa, että tällainen on päätoimittaja Janne Virkkusen viimeinen palvelus lukijoilleen, tiedon pimittäminen loppuun saakka, sillä tavalla. Netti kuitenkin kertoo tästä härskiydestä, jotenkin vielä luotetaan siihen, että emävalheet menevät läpi kansalaisilta. Voi olla että menevätkin, mutta häpeällistä on kuitenkin käyttää valta-asemaansa väärin ja jättää kirjoittamatta ja selostamatta asiaa kaikilta puolilta.

Jos sitten kansalaiset hyväksyvät asian niin mikäs siinä. Tiedonvälitys on toiminut.

Tähän lopuksi uudelleen Wrightin lause:
”Tieto on samassa määrin onnen ja onnettomuuden, hyvien tekojen ja pirullisuuden väline. Tieto voi olla yksilön korkein, mutta myös tuhoisin elämänmuoto.”
Georg Henrik Wright. Ajatus ja julistus. 1955.

Muistakin piti kertoa, mutta rupesi kylmäämään, takki on heitettävä niskaan ja pipo päähän, joten ehkä tämä asia tuli jotenkin käsiteltyä.

Eskon baarissa, jossa poikkeuksellisesti on joku asiaohjelmakanava päällä, puhutaan AKT:n lakosta, EK:n määräyksistä ja niin edelleen, musiikki ei soi, tartun Ilta-Sanomiin,  Bisquit, ja eiliseen Aftonbladetiin joka tänään oli tullut tilauksesta R:lle, täytyy tsekata mitä naapurissa tapahtuu.

Klo on nyt 13:40 torstaina 2010-03-11.

Pertti Manninen. Nettisanomat pääkirjoitus.

Linkkeja nyt illalla torstaina 2010-03-11 klo 23;43.

http://viikkosanomat.fi/2010/01/13/hopina-jatkuu-hallitus-on-kiinnostunut-netissa-aanestamisen-kehittamisesta/

http://viikkosanomat.fi/2010/03/06/suomi-ja-afganistan-vaaleja-siirretaan-samassa-veneessa-ollaan/

 

Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!

http://www.nettisanomat.com/2008/04/24/etusivu.htm

 —

Lauantai 2008-04-26 Muut lehdet. Äänikynnys uhkaa demokratiaa. Ville Hänninen. Mielipide. Helsingin Sanomat. Lauantai 2008-04-26.

Äänikynnys uhkaa demokratiaa.

http://www.nettisanomat.com/2008/04/26/etusivu.htm

— mm.

Lainattu: Pikkutakki: Ransu vaarassa. Lauantai 6.3.2010 Iltalehti

tiistai, maaliskuu 9th, 2010

Lainattu: Pikkutakki: Ransu vaarassa. Lauantai 6.3.2010 Iltalehti

Lauri Kivinen tulee Nokiasta. Hän kuuluu Nokian kuuluisiin yhteiskuntasuhteista vastaaviin johtajiin. Siis samaan sarjaan Tapani Yli-Saunamäen, Seppo Härkösen ja Esko Ahon kanssa. Tämän vitsin kohokohta oli tuo nimilista.

Keskustan väitetään kostavan nyt Ylelle lautakasakohun. TV2:n Silminnäkijä-ohjelma väitti, että pääministeriä olisi lahjottu tuppeensahatulla koivulaudalla. Kepulaisten mielestä Jungner panosti Ylessä liikaa tosi-tv-formaattiin, kun ei tosijuttuja riittänyt enää ajankohtaisohjelmien puolelle.

Kepulaisten kosto on kaamea. Jungner sai potkut ja puolueen Yle-ideologi Mika Lintilä esittää koko Tampereen TV2:n lopettamista. Tohlopin rakennukset varmaankin puretaan Ransu Karvakuonon koppia myöten, maa kynnetään ja vakoihin kylvetään suolaa.

Kakkosista kepu jättäisi vain sen isoimman, Kyösti Kakkosen. Tämä halpakauppias rahoitti Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen kautta maahan Matti Vanhasen kakkoshallituksen. Tai Kakkosen Vanhashallituksen, jos KMS:n pojilta kysytään.”

Pikkutakki: Ransu vaarassa

Lauantai 6.3.2010 klo 03.21 Iltalehti

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010030611250563_ko.shtml

Lainattu: Pikkutakki: Ransu vaarassa. Lauantai 6.3.2010 Iltalehti.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Huomaa mielenkiintoiset nimet vaikka missä järjestykseessä ja vaikka missä soffassa.

Tiistai 2010-03-09 klo 11.59