Posts Tagged ‘puhe’

2021. Tammikuu. Iltalehden lukijoiden kommenttipätkä aiheeseen presidentti vs hallitus presidentin uudenvuoden puheessa.

lauantai, tammikuu 2nd, 2021

Tähän pätkä keskustelusta, jossa vilisi aikaisemmin mm.  valtiovarainministeri Sauli Niinistön osuus eläkeläisiä kurittavassa leikatussa indeksissä Paavo Lipposen hallituksessa aikoinaan. Olihan siellä myös nykyaikaan kuuluvista leipäjonoista ja asunnottomuudestakin.

LAINAUS

16 tuntia sitten
Pressan puhe käsitteli monia asioita ottamatta kuintenkaan mihinkään kantaa selkeästi hiukan kuin kierteli kissa kuumaa puuroa. Puheessa oli muutama hyvä pohdinta, voidaanko koko yhteiskunta laittaa vaaralle alttiiksi asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle. Ulkoministerille pohdittavaa ja koko hallitukselle. Ilmastopohdinnassa hän nosti esille ”Biolasten ota pallo kiinni” esityksen , joka nähtiin aikaisemmin tv ohjelmassa. Aika köykäinen heitto. Eivät nämä pienet lapsukaiset olisi koko palloideaa tehneet , ellei aikuiset ilmastopolitiikot olisi tehnyt koko hommalle käsikirjoitusta juuri itsenäisyyspäivän ohjelmaan. Puhe ei kuitenkaan sisältänyt mitään ihmeellistä.
Tavannomaista jorinaa eletystä elämästä jota kuultu kerran vuodessa.
15 tuntia sitten
Presidentti kun ei saa suoraan kantaa ottaa. Mutta kyllä tyhmempikin tuon ymmärtää, mistä puheessa puhutaan.
16 tuntia sitten
Miten ilmenee Saulin toimeenkuvaan kuuluvassa ulkopolitiikassa suomalainen ”yhteistunto”.

Varsinkin oppositiopuolueilla?
Mm. elvytysrahat ja Eu-yhteistyö?
17 tuntia sitten
Miksi ei kiitosta meidän historian parhaalle hallitukselle.
16 tuntia sitten
Presidentti ei löytänyt siitä kiiteltävää. Mistä itse kiittelisit hallitusta?
16 tuntia sitten
Olemme selvinneet Koronasta terveydenhoidon ja talouden (konkurssien) suhteen Euroopassa parhaiten.

Mitäpä tuota mainitsemaan.
16 tuntia sitten
Hallitusta on puettu sankarin viittaan kovin kärkkäästi koronaepidemiassa, mutta jos tarkemmin tarkastellaan hallituksen roolia, niin eihän se muuta tee kuin päätöksiä asiantuntijoiden suositusten perusteella. Mediassa on kuitenkin käyty läpi niitä asioita, jotka on olleet meidän eduksemme. Silti näitä ”koronaonnistujia” on Suomen edellä melko suuri määrä.
16 tuntia sitten
Suomessa vähän porukkaa, pitkät etäisyydet, eikä yhtään maailmanluokan suurkaupunkia.
LAINAUS LOPPUU
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2.2.2021 07:58
Tähän Iltalehden sanasta sanaan-arikkeliin
Näin Niinistö puhui – lue itse sanasta sanaan: ”Suomen kansalaisuus arvokas pääoma” Eilen klo 14:03
oli tullut ehkä parisen sataa kommenttia muistin mukaan, koska tarkistaminen olisi jo vaatinut kirjautumista!
Sama
Ei hätää, kuva ensimmäisestä kommentista olikin tallentunut, josta kommenttien lukumääräksi paljastui 191.  Lähimuisti vielä toimii!
Sama.

2021. Tammikuu. Pääministeri Sanna Marin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020 kokonaisuudessaan.

perjantai, tammikuu 1st, 2021

Viikkosanomat 1.1.2021

Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto  31.12.2020 3.00

PUHE

Millainen kulunut vuosi on ollut? Vaikea, opettavainen ja pysäyttävä ainakin.

 Koronavuosi on ollut yhteinen ponnistus ja silti se on ollut jokaiselle myös omanlaisensa. Osa on menettänyt läheisen, osa on menettänyt työnsä ja moni on joutunut luopumaan asioista, jotka ovat tuttuja ja tärkeitä. Vuosi on ollut toisille vaikeampi kuin joillekin muille. Se on silti ollut pysäyttävä meille kaikille.

Olemme joutuneet tekemään vuoden aikana päätöksiä, joita emme olisi halunneet tehdä. Olemme joutuneet sulkemaan kouluja ja kirjastoja, rajoittamaan liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeyttämään harrastustoimintaa sekä puuttumaan moniin muihin arjen asioihin. Päätöksiä ei ole tehty kevein mielin vaan siksi, että ne ovat olleet välttämättömiä ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Samalla olemme pyrkineet vähentämään toimien aiheuttamia vaurioita ohjaamalla tukea ihmisille, yrityksille ja kunnille.

Suomi on onnistunut koronatilanteen hallinnassa terveydellisesti ja taloudellisesti monia muita maita paremmin. Rokotukset on aloitettu ja näemme jälleen valoa edessäpäin. Vaikka kuljemme parempia aikoja kohti, on meillä yhä oltava malttia toimia vastuullisesti ja noudatettava viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia. Pandemia ei ole ohi, ja väestön kattavan rokotesuojan saamisessa menee vielä aikaa. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan työskenneltävä etäyhteyksien kautta, vältettävä kokoontumisia, huolehdittava hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, käytettävä maskia ja oireisena hakeuduttava välittömästi koronatestiin. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että yhteiskunta on turvallinen kaikille ja että selviämme kriisistä yhdessä.

Malttia tarvitaan myös koronan jälkeen. Kun rakennamme yhteiskuntiamme ja talouksiamme pandemian jälkeisessä ajassa, emme voi tyytyä vanhoihin tapoihimme ja toimintaamme. Meidän on rakennettava tulevaisuuttamme kestävämmällä tavalla ja hakien tasapainoa ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Meidän on luovuttava osasta vanhoista tavoistamme, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Samalla voimme luoda uutta yritystoimintaa, työtä ja hyvinvointia.

Suomi laatii parhaillaan omaa elpymissuunnitelmaansa osana Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pyrimme edistämään niin nopeavaikutteista elpymistä kuin pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelman painopistealueet ovat 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen sekä 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Euroopan talouden elpyminen pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä on Suomelle kriittisen tärkeä kysymys. Me emme voi ratkaista pandemiaa yksin, vaan sen selättämiseksi tarvitaan yhteistä onnistumista. Yhtä lailla talouden nostamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kansallisten toimien lisäksi. Katse on suunnattava omasta nenänkärjestä pidemmälle. Euroopan toipuminen on meidän etumme.

Vaikka vuotta 2020 on hallinnut koronakriisi, olemme samalla vieneet hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, aktiivimalli on purettu, oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla koulutusasteilla, oppivelvollisuuden laajentamisesta on päätetty ja toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi, hoitajamitoitus on säädetty lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on annettu eduskunnalle, perhevapaauudistuksen päälinjat on sovittu, tie-, raide- ja väyläinfrastruktuuriin on tehty mittavia panostuksia, energiaverotuksen uudistuksesta on päätetty, työllisyyden pohjoismainen malli etenee ja ensimmäinen osa rakenteellisista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on tehty.

Vuonna 2021 meidän on jatkettava toimia, joilla uudistamme yhteiskuntaamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Toimia tehdään tavalla, joka pitää kaikki ihmiset ja alueet mukana muutoksessa. Kun rakennamme uutta, on hyvä myös arvostaa sitä, mikä toimii. Suomalainen yhteiskunta on jälleen osoittanut vahvuutensa vaikeuksien kohdatessa. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, luotettavat viranomaiset ja vakaa demokratia, osaavat opettajat, hyvät digitaaliset valmiudet, kyky sopeutua nopeasti yllättäviin tilanteisiin sekä keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa, joka on auttanut meitä selviytymään kriisin keskellä. Suomalaisissa on sisua ja sitkeyttä.

Vaikka tämä vuosikymmen alkoi tavalla, jota emme osanneet vielä viime vuonna ennakoida, voimme yhä tehdä tästä ratkaisujen vuosikymmenen. Se vaatii meiltä rohkeutta, yhteistyötä ja kykyä sietää epävarmuutta. Samoja asioita, joita koronavuosi on meiltä kaikilta vaatinut.

Rauhallista, turvallista ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Sanna Marin
pääministeri

.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. 1.1.2021 23:14.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia.

Kommentti lisäys. Iltalehti julkaisi tervehdykseen liittyvän artikkelin eilen ja siihen on nyt tähän mennessä tullut 1.2 k kommentteja!

Tässä ensimmäinen.

Screenshot_20210101-232328

”¤#¤#¤#¤# , nyt pääministeri on seonnut lopullisesti. Harkitsee ruotsia takaisin pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin!”

keskiviikko, maaliskuu 22nd, 2017

”¤#¤#¤#¤# , nyt pääministeri on seonnut lopullisesti. Harkitsee ruotsia takaisin pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin!”

Tällaisen parahduksen päästin ilmoille, kun kuuuntelin MTV:n Seitsemän Uutisia tiistaina 21.03.2017 klo 19. kahvi meni väärään kurkkuun ja taisi läikyttyä pöydällekin. Mitään perusteluja en kiihdyksissäni noteerannut. Ajattelin ensin kirjoittaa, että nyt pääministeri Juha Sipilä on keksinyt Kiky-kakkosen, muttta kirjoittaminen jäi.

Paneuduin asiaan sitten 19:30 Ylen TV-Nytt-lähetykseen ja siellä ainakin puolet uutisajasta käytettiin asian vatkomiseen.

Ylen puoli yhdeksän uutiset mielestäni vaikeni häveliäästi koko asiasta.

Illalla oli sitten tämä Ylen syleily eduskuntapuolueille, tänään koko päivän Keskustan asioden esilletuomista ja kehumista, itsekehumista. Surkeaa touhua. Sipilä piti seitsemän minuutin puheen ja toi esille tukun hyviä asioita, sellaisia, joita hallitus on todellisuudessa kurittanut. Puhe oli aika kankea ja hermostunutkin, jotenkin poissaoleva. Palkkaa ansaitseva Erkka Railo sitä hiukan kritisoi mutta Jussi Lähde ei siitä mitään vikaa löytänyt,

Myöhemmin toimittaja Jan andersson tenttasi pääministeriä, toi hyvin esille asiat, mutta jätti tiukkuuden kotiin. Ehkä hän luotti, että onttous paljastuu. Kannattajathan eivät mitään huomaa.

Lopussa oli sitten kysymyksiä, joihin piti vastata yhdellä sanalla. Kysymykseen ”pitäisikö ruotsinkieli palauttaa pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, Sipilä vastasi yhdellä sanalla: ”Ei”.

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Keskiviikko 22.03.2017 06:51.