Archive for marraskuu, 2010

Katainen luopui pub-vakuuksista. Nyt asunnot

torstai, marraskuu 18th, 2010

IRLANTILAISET OVAT SOPEUTUVAISTA PORUKKAA.

NÄIN USKOO AINAKIN JYRKI KATAINEN JOKA NYT VAATII IRLANTILAISTEN ASUNTOJA LAINAN VAKUUDEKSI.

MUUT EIVÄT OLE INNOSTUNEITA MUTTA AINAKIN PÄÄMINISTERI MARI KIVINIEMI USKOO EHDOTUKSEN LÄPIMENOON.

NÄIN HÄN AINAKIN EILEn A PLUS LÄHETYKSESSÄ TOTESI.

KYLLÄ MUUT MAAT TULEVAT PERÄSSÄ HYVÄKSYMÄÄN NÄMÄ SUOMEN EHDOTUKSET.

TRAGIKOOMISUUDEN HÄN KUITTASI TYYLIKKÄÄN RAUHALLISESTI.

OLIHAN PROFESSORI HAAPARANTA PITÄNYT EHDOTUKSIA TRAGIKOOMISINA.

NYT NÄEN JA KIIRUHDAN RIEMULOMALLE RIVIERALLE ELI KATSOMAAN TATI ELOKUVAA

HERRA HULOT. LOMA.

VIIKKOSANOMAT TORSTAI 2010-11-18 KLO 14.25.  PERTTI MANNINEN

”Pari painovirhettä korjattu klo 19:47″. PM

Haaparanta: Vakuuksien vaatimisessa Irlannilta ei ole mitään järkeä. Se on tragikomiikan puolelle menevää. Kataisen suojeluskunnalta olisi odottanut vähän parempaa.

torstai, marraskuu 18th, 2010

Haaparanta: Vakuuksien vaatimisessa Irlannilta ei ole mitään järkeä. Kataisen suojeluskunnalta olisi odottanut vähän parempaa.

Ylen A-plussassa keskiviikkona 2010-11-17 haastateltiin pääministeri Mari Kiviniemeä. Ohjelmassa esitettiin Aalto yliopiston professorin Pertti Haaparannan kommentti vakuuksien vaatimisesta Irlannin lainoille.

Näin Haaparanta lähes sanatarkasti valtiovarainministeri Jyrki Kataisen pyrkimyksistä:

”No ei, se on tragikomiikan puolelle menevää.  Jos hänen poliittinen suojeluskuntansa ei parempaan pysty. Olisin vähän jotain parempaa odottanut. Se tavallaan johtaa  toisen valtion omaisuuden pakko-ottoon,eikä siinä ole mitään järkeä.

Voi ihan verrata analogiaan, Suomen tilanteeseen. Jos Suomi sattuisi velkaantumaan ja velanantajajoukossa Venäjän valtio olisi mukana ja vakuutena Venäjän valtio saisi maata Suomesta, niin mikähän meteli täällä nousisi”.

Näin siis Aalto yliopiston professori Pertti Haaparanta.

20101117ylehaaparanta

Viikkosanomissa aikaisemmin asiaa käsitelleitä kirjoituksia:

Katainen: Irlanti-lainoille saatava vakuudet. Pubit kelpaisi Suomelle.

http://viikkosanomat.fi/2010/11/16/katainen-irlanti-lainoille-saatava-vakuudet-pubit-kelpaisi-suomelle/

Pääkirjoitus: Suomen ja Kataisen mahalasku, myös median. – ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”.

http://viikkosanomat.fi/2010/11/17/paakirjoitus-suomen-ja-kataisen-mahalasku-myos-median-%e2%80%9dvakuudet-olisi-selvitettava-vaikkei-niita-olisi-saatavissa%e2%80%9d/

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2010-11-18 klo 02:52.

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti

Pääkirjoitus: Suomen ja Kataisen mahalasku, myös median.- ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”.

keskiviikko, marraskuu 17th, 2010

LAINAUS NETTISANOMISTA:

Nettisanomat. Keskiviikko 2010-11-17 klo 11:57.

 

Pääkirjoitus: Suomen ja Kataisen mahalasku, myös median.  ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”.

 Tänään aamulla uutislähetyksissä kerrottiin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja Suomen vaatimuksista saada vakuuksia mahdolliselle Irlanti-lainalle. FST5 selosti aika neutraalisti, että asiaa voidaan harkita tai jotakin sellaista. Yle TV1:n toimittajat hehkuttivat jostain puolittaisesta Suomen vaatimusten hyväksymisestä. Melko sanatarkasti: ”Suomi sai runnomansa vakuusvaatimukset osittain läpi.” Asia hiukan vesittyi sitten lauseessa: ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”. (08:32)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen sitten tyytyväisen näköisenä selosti, että vakuudet annettaisiin kolmannelle osapuolelle, joka sitten huolehtisi asiasta. Ja näin meneteltäisiin jatkossa kaikkien tapausten kohdalla. Niinpä niin.

MTV3:n toimittaja Helena Petäistö kyllä sanoi myös: ”Selvitetään onko Irlannilla mahdollisuus antaa takuita saamalleen avulle”. (09:01).

Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2010-11-17 klo 11:57.

Linkki: Katainen: Irlanti-lainoille saatava vakuudet. Pubit kelpaisi Suomelle.

http://viikkosanomat.fi/2010/11/16/katainen-irlanti-lainoille-saatava-vakuudet-pubit-kelpaisi-suomelle/

LAINAUS LOPPUU

Alkuperäiselle sivulle:
http://www.nettisanomat.com/2010/11/17/etusivu.htm

Viikkosanomat. Keskiviikkona 2010-11-17 klo 22:21.

Kuka huijasi ketä. Iltalehti lottohuijarina. Osa 2. Tuomio.

keskiviikko, marraskuu 17th, 2010
Kuka huijasi ketä. Iltalehti lottohuijarina. Osa 2. Tuomio.

”,,, pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.” Rahastus oli kuitenkin ehtinyt tapahtua.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2010-11-17 klo 01:17.

Muistin virkistämiseksi spontaani uuden puhelimen näppäinharjoitus:

harjoitus mobi lottovoittaja huijaus

KUKA HUIJASI KETÄ.

ILTALEHTI HUIJASI LUKIJOITAAN KERTOMALLA JÄTTIVOITTAJASTA KUVAN KANSSA.

EI KAI ILTALEHTI SITÄ TYHMYYTTÄÄN TEHNYT. TILAISUUS TEKI VARKAAN.

POIKAIN STOORI OLI MUKA NIIN USKOTTAVA ETTÄ SE HÄRSKISTI JULKAISTIIN

 MINULLA ON OSTOKUITTI TALLESSA JA AION VAATIA 1.30 TAKAISIN JA TIETENKIN KULUT, BENSAA PALOI AINAKIN. KAIKEN KAIKKIAAN HÄRSKI HOMMA.

LOTTOKUPONKI OLI JOSSAIN KIRJAN VÄLISSÄ. VOITTO OLI PELATTU NETISSÄ. TIETO OLI JULKINEN, MUTTA SE EI OLLUT TULLUT LEHDEN TIETOON.

ILTASANOMAT EI USKALTANUT JULKAISTA HAASTATTELUA.

TOIVOTTAVASTI ILTALEHTI OSTAA VOITOILLAAN POIKAIN LEVYÄ.

 VIIKKOSANOMAT. PERTTI MANNINEN. TIISTAI 2010-10-05

 

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös Iltalehdelle

Maanantai 15.11.2010 klo 13.51

 Asia ratkaistu: 11.11.2010.

Vastaaja: Iltalehti

PÄÄTÖS

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Kantelu 7.10.2010

Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 1.10.2010 uutisen henkilöstä, jonka nimesi aikaisemman viikon lottopotin voittajaksi. Jälkeenpäin uutinen osoittautui perättömäksi, mikä olisi myös ollut välittömästi tarkistettavissa mm. Veikkauksen tiedotteesta pelikupongin jättötavasta, joka oli ristiriidassa haastateltavan kertomuksen kanssa. Katson, että näin toimimalla Iltalehti on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12: totuudenmukainen tiedonvälityksen, tietojen tarkistamisen ja lähdekritiikin vaatimukset.

Iltalehden vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehti on virheellisessä uutisessaan pyrkinyt Journalistin ohjeiden mukaisesti totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Uutisen tiedot tarkistettiin useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä – usean päivän aikana. Uutisvihje tarkastettiin vihjeen antajalta sekä itse vihjeen kohteelta. Kumpienkin kertomukset olivat yhteneväiset ja ristiriidattomat. Uskottavuutta lisäsi, että vihjeen kohteena ollut henkilö oli oman harkintansa jälkeen valmis tulemaan nimellään ja kuvallaan julkisuuteen todistamaan lausumansa. Kriittistä suhtautumista tietolähteisiin noudatettiin tarkastamalla jutun kohteen luotettavuutta ulkopuolisilta tahoilta. Julkaisupäätöksen kokonaisarviointiin vaikuttivat tämän jälkeen vielä miehen asema työelämässä, työnantajan lausunnot ja saman sisältöiset kertomukset kahdelta muulta, toisistaan ja jutun kohteesta riippumattomalta näyttäneeltä henkilöltä.

Lisäksi päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole koskaan toimintansa aikana kohdannut järjestelmällistä huijausta, jonka tavoitteena on saada perätön uutinen julki. Tällainen järjestelmällinen huijaus asettaa Kivelän mukaan luonnollisesti lähdekritiikille aivan erilaiset vaatimukset kuin syystä tai toisesta annetut, perättömäksi osoittautuvat uutisvihjeet. Iltalehti ei osannut epäillä järjestelmällistä huijausta.

Kantelija toteaa, että juttu olisi voitu välittömästi todeta perättömäksi, koska haastateltavan kertomuksen ja Veikkauksen pelitositteen jättötavasta annetun tiedotteen välillä olisi ollut ristiriita. Tällaista ristiriitaa ei Kivelän mukaan kuitenkaan ole. Veikkaus kertoi tiedotteessaan, että lottorivi on tehty Veikkauksen verkkosivuilla, ”pelattu nettipelinä”. Myös nettipelistä saa veikkaus- ja maksutapahtuman päätteeksi tulosteen, joka on samankaltainen kuin veikkauspisteissä pelattaessa saatu tosite. On tunnettu tosiasia, että tuloste ja tosite sekoitetaan keskenään, varsinkin kun lukuisissa muissa osto- ja maksutapahtumista myös verkkotuloste vastaa todella tositetta. Jutun kirjoittaja ymmärsi voittajan tallentaneen nimenomaan netistä saamansa tulosteen, josta haastateltava tosin käytti termiä tosite. Huijaus varmistui uutisen julkaisupäivänä jutun kohteena olleen henkilön tunnustettua huijauksen. Tunnustuksen jälkeen Iltalehti korjasi tiedon journalistin ohjeiden mukaisesti välittömästi.

Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Iltalehti julkaisi haastattelun Suomen oloissa ennätysmäisen lottopotin voittajasta. Juttu oli lehdessä näkyvästi esillä lööpissä ja etusivulla. Heti julkaisupäivänä haastateltu itse paljasti, että kyse oli hämäyksestä. Haastateltu mies kavereineen huijasi tarkoituksellisesti lehden toimitusta saadakseen julkisuutta bändilleen. Lehti kertoi joutumisestaan huijatuksi samana päivänä verkkolehdessä ja seuraavana päivänä printtilehdessä ja pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.

Paikkansa pitävien tietojen välittäminen on tiedotusvälineiden luotettavuuden kulmakivi. Yleisön luottamus tiedonvälitykseen vaarantuu jokaisen virheen vuoksi. Iltalehden virhettä ei voi pitää pelkkänä asiavirheenä, koska juttu rakentui jo perusteiltaan vääriin tietoihin huijauksen vuoksi. Väärä uutinen sai runsaasti julkisuutta. Ennätysmäisen lottovoittouutisen yhteiskunnallinen merkitys oli vähäinen, mutta sen huomioarvo oli merkittävä. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehti ei tarkistanut riittävän hyvin uutisvihjeen taustoja eikä suhtautunut tarpeeksi kriittisesti käyttämiinsä lähteisiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111512702007_uu.shtml

Osa 1.
harjoitus mobi lottovoittaja huijaus. TIISTAI 2010-10-05

http://viikkosanomat.fi/2010/10/05/harjoitus-mobi-lottovoittaja-huijaus/

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti

Anne Holmlund: Poliisin peitetoimintarikoksista ei voi tehdä listaa. ”Mihin kaikkiin rikoksiin poliisi voisi peitetoiminnassaan ryhtyä?”

tiistai, marraskuu 16th, 2010

Sisäministeri Anne Holmlund: Poliisin peitetoimintarikoksista ei voi tehdä listaa. ”Mihin kaikkiin rikoksiin poliisi voisi peitetoiminnassaan ryhtyä?” jäi siis vaille vastausta.

Ei kai siinä mitään listaa tarvita. Laissa on jokaiselle rikokselle määritelty rangaistus. Kai sitä peitetoimintaa voisi rajata niin, ettei poliisi saa tehdä peitetoiminnan varjolla esim. sellaista rikosta, josta voi saada puoli vuotta vankeutta.

Jos tämä ei riitä, niin kohta kai ollaan sitten tapossa. Voisiko sieltä esim. rajata pois väkivaltarikokset kokonaan vai saako sitten syyllistyä lievään pahoinpitelyyn. Sisäministeri ei tietenkään mitään listaa kaipaa, mutta kyllä vaalikarja kaipaa.

Anne Holmlund ei ole tehtäviensä tasalla, kun ei halua mitenkään määritellä näitä peitetoimintarikoksia edes niistä seuraavan (tavallisten kansalaisten) rangaistusasteikon mukaan.

Mistä näitä ministereitä oikein tulee ja saavatko he seuraavissakin vaaleissa niin paljon kannatusta, että tulevat uudelleenvalituiksi? Puolen vuoden kuluttua sekin sitten nähdään. Toivottavasti poliisi ei ole syyllistynyt sitä ennen tappoon peitetoiminnan varjolla.

Pertti Manninen. Viikkosanomat. Tiistai 2010-11-16 klo 18:49.

Tähän lopuksi lainaus Iltalehden jutusta:

”Ase järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan

Brax vastasi, että peitetoiminnalla halutaan puuttua ennen muuta järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Yksittäistapaukset rajautuvat nyt pois.

Kansanedustajat olivat etsineet hallituksen lakiesityksestä tietoa tarkempaa tietoa siitä, mihin kaikkiin rikoksiin poliisi voisi peitetoiminnassaan ryhtyä.

Sisäministeri Anne Holmlund (kok) vastasi, ettei sellaista listaa voi tehdä jo poliisin oman turvallisuudenkaan vuoksi.”

LAINAUS JA JUTTUKIN LOPPUI TÄHÄN KUOLEMATTOMAAN HOLMLUNDIN LAUSEESEEN.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111612711274_uu.shtml

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti