Posts Tagged ‘pääkirjoitus’

2020. Maaliskuu. IL-FAKE. Pääkirjoitus. Iltalehti. Uutiset. ”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.

keskiviikko, maaliskuu 11th, 2020

 

Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Ja sitten saa aikaan fake-otsikon: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii!

– IL-FAKE. Pääkirjoitus. Iltalehti. Uutiset.

”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.

Iltalehti. Pääkirjoitus.
Maanantai 09.03.2020

Netissä:
Iltalehti. Uutiset.
”Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii.
Sunnuntai 08.03.2020 klo 18:25

Sisäministeri Ohisalon ja pääministeri Marinin pitäisi tunnustaa kovan maailman realiteetit, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki.

Pääkirjoitus kokonaisuudessaan tässä lopuksi, mutta sitä ennen kommentti. Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn.

”Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota turvapaikkahakemuksia vastaan.”

”Koskenniemen … mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”.”

”Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä. Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta?”

”Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.”

Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Ja sitten saa aikaan fake-otsikon: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii!

Iltalehden pääkirjoitus kokonaisuudessaan:

Pääkirjoitus: Marin jatkoi turvapaikkapolitiikan hämmentämistä: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii

sunnuntai 08.03.2020 klo 18:25

Sisäministeri Ohisalon ja pääministeri Marinin pitäisi tunnustaa kovan maailman realiteetit, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki.

Pääministeri Sanna Marin (sd) jatkoi sunnuntaina Suomen linjan hämmentämistä Kreikan siirtolaiskriisin aivan kuten sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) jo teki menneellä viikolla.

Marinin ja erityisesti Ohisalon viesti näyttää olevan, että Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota turvapaikkahakemuksia vastaan. Ohisalo on tässä astetta Marinia tiukempi.

Sekä Marin että Ohisalo ennakoivat, että Kreikan toiminta tullaan vielä punnitsemaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kovaa puhetta, eikä Kreikka tarvitse tällaista ”tukea”, kun se kamppailee siirtolaiskriisin keskellä.

Marin ja erityisesti Ohisalo nostavat vahvasti koko ajan esiin kansainvälisten pakolaisvelvoitteiden noudattamisen. Se on silmiin pistävää sen takia, että Kreikalla on käsissään akuutti kriisi, mutta ei se ole sanonut olevansa irtautumassa pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta.

Vihreiden puheenjohtajan Ohisalon ja SDP:n keulahahmon Marinin puheet näyttäytyvätkin enemmän sisäpoliittisena puheena. Suomi on valtiona hyväksynyt ja tukee Kreikan toimintaa, mutta omille äänestäjille pitää selittää tilannetta ikään kuin Suomi olisi tukemassa Kreikkaa vain puolella sydämellä.

Kreikan rajavalvonnan tueksi lähetettävien suomalaisten rajavartijoiden tuleva toiminta näyttää kovin ristiriitaiselta. Jos noudatetaan Marinin ja Ohisalon linjauksia, suomalaiset rajavartijat ”eivät mene Kreikkaan rikkomaan lakia”. Tämä tarkoittaa, että he ohjaavat mahdolliset turvapaikanhakijat kreikkalaisten luo, jotka sitten tässä katsantokannassa ”rikkovat lakia”, eli eivät ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

Kansainvälisen juridiikankin näkökulmasta Suomen pääministerin ja sisäministerin kannat herättävät kysymyksiä.

Tammikuussa 2017 kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Helsingin Sanomissa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mahdollisia aikeita jäädyttää pakolaisten vastaanottaminen väliaikaisesti Yhdysvaltoihin.

Koskenniemen mukaan Trumpin aikomus ”tuskin rikkoisi mitään kansainvälistä lakia tai sopimusta”. Hänen mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”.

Olennaista professori Koskenniemen arviossa on, että mikään sopimus ei voi estää valtiota päättämästä itse, kenen se antaa oleskella maaperällään. Edes pakolaisten oikeudet eivät siis aja kansallisen turvallisuuden edelle.

Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä.

Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta?

Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Realiteetit kovassa maailmassa pitäisi Ohisalon ja Marininkin tunnustaa, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta.

Juha Ristamäki

Kuvateksti: Sisäministeri Maria Ohisalo (oikealla) ja pääministeri Sanna Marin (keskellä) ovat pyrkineet selventämään Suomen kantaa Kreikan pakolaiskriisiin. ANNA JOUSILAHTI

Iltalehti. Pääkirjoitus. Maanantai 09.03.2020

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus
/a/5372f88f-99c9-4a8c-bb6b-ad8761207405

Iltalehti kahvipöydällä kahvikupin ja päivän herkun kanssa, yht. 2 euroa. Kirkkonummi City-Market seuraavana päivänä 10.03.2020 n. 11:15- Pertti Manninen.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 11.03.2020 18:15.

Kirjoitus julkaistu muutamaa tuntia aikaisemmin Nettisanomissa.

www.nettisanomat.com

 

Jylkkärin pääkirjoitus elokuussa 2019. Syöttöporsaita Kelan oomme kaikki! Tuukka Tervonen. Jyväskylän ylioppilaslehti-

perjantai, elokuu 30th, 2019

Teksti Tuukka Tervonen
Syöttöporsaita Kelan oomme kaikki

Pääkirjoitus | 26.08.2019

Kesä 2019 oli poikkeuksellisen menestyksekäs vaihe Suomen opiskelijaliikkeelle. Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanotto perustulon puolesta ja opiskelijoiden riittävän levon ja lomailun turvaamisesta aiheutti ainakin Twitterin digitaalisessa vesilasissa kunnon myrskyn.

Keskustelu oli monipuolista: Opiskelijaliikkeen sisältä esimerkiksi Kokoomusopiskelijat riensivät kommentoimaan kirjoitusta kriittisesti mutta asiallisesti, kun taas monet muut opiskelijat allekirjoittivat kannanoton täysin. Mutta keskustelua käytiin kerrankin myös muuten kuin opiskelijaliikkeen sisällä näkymättömissä.

Sosiaalisessa mediassa luonnollisesti eniten ääneen pääsivät paheksujat, joista moni varsin asiattomasti. Keskustelu väännettiin äkkiä siihen, että SYL haluaisi lomarahat ja palkallisen kesäloman opiskelijoille, vaikka tätä ei mitenkään vaadittu. Kun liiton kannanotossa oltiin huolissaan uupuneiden opiskelijoiden jaksamisesta, niin lääkkeeksi tarjottiin työntekoa koko kesäksi ja ehkä viikon tai parin lomailua toukokuun loppupuolella kun luennot ovat jo lopussa.

Sitten omankin kesän työnantajani Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä kirjoitti satiirisen kolumnin vaivojaan vaikertavista opiskelijoista, mistä Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi innostui kutsumaan opiskelijoita viipaloitaviksi syöttöporsaiksi. Tämä kommentti vasta saikin paitsi opiskelijat, myös monet muut kiivastumaan viikkoja jatkuneeseen raivoamiseen somessa. Syöttöporsas-kommentista voit lukea tästäkin lehdestä lisää, sillä haastattelin aiheesta Ahosniemeä.

Kaikki tämä keskustelu oli kuitenkin erinomaista, sillä kerrankin opiskelijoiden jaksaminen, tuet ja laajemminkin korkeakoulumaailmassa pärjääminen olivat viikkotolkulla yhteiskunnan eliitin huulilla. Monilta poliitikoiltakin tuli sympatiaa.

Jakolinjat olivat ennalta nähtävissä, mutta SYL teki edunvalvojana juuri sen mitä sen pitääkin, eli mestarillisesti sai kaikki keskustelemaan opiskelijoista, mistä varmaan voivat olla tyytyväisiä myös nekin opiskelijaliikkeessä, jotka eivät perustuloa kannata.

Huonoa on kuitenkin se, että nyt näyttää siltä, että kaikki keskustelu ei ole johtamassa mihinkään. Kesällä kohkattiin myös Rinteen hallituksen kuihtuneesta vappusatasesta, pääosin yhtä vähillä faktoilla millä liiton kannanottoakin kritisoitiin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hallitus ei aio indeksikorotuksen palauttamista lukuunottamatta nostaa opintotukea, vaikka neljä viidestä hallituspuolueesta tätä lupaili ja ajoi vaalien alla. Opiskelijoiden ja nuorten suosimien vihreiden ehdottelema koulutusmiljardi on ilmeisesti kuivunut kasaan paljon nopeammin ja syvemmässä hiljaisuudessa kuin demareiden vappusatanen. Ihan Sipilän ja Stubbin koulutuslupaus-petoksen veroinen takinkääntö ei ole kyseessä, mutta paska maku siitä silti jää suuhun.

Kysymys onkin, että jos korkeakoulujen ja eritoten opiskelijoiden asemaan ei tule parannuksia edes, kun kaikki sille myötämielisimmät puolueet istuvat hallituksessa, niin milloin sitten?

Siinä on liitolle paitsi uuden kannanoton, myös tehokkaan lobbauksen paikka. Keskustelu on hyvästä, mutta se ei riitä, jos muutosta nykytilanteeseen ei tule, vaan pelkkää sympatiaa.

Ymmärrys ei maksa edes soluhuoneen vuokria eikä tuo halvintakaan nuudelia pöytään.
Tuukka Tervonen

https://www.jylkkari.fi/2019/08/syottoporsaita-kelan-oomme-kaikki/

Tähän oli tarkoitus laittaa linkki sitten pääkirjoituksessakin mainittuun juttuun, jonka päätoimittaja oli nimennyt: ”Mitä syöttöporsas tarkoitti?” ja jossa hän haastatteli Kauppalehden Arno Ahosniemeä. Jostain syystä Jylkkäri on jättänyt pois tämän artikkelin nettiversiostaan ja vainnnäköislehdestä sen voi lukea. Muut ko numeron jutut mielestäni olivat julkaistu. Liitän oheen sentään valokuvan ko. sivusta ja tietenkin sen voi käydä lukemassa näköislehdestä. Hakukoneet sitä eivät löydä ja niinpä lisään tähän joitakin hakusanoja. Ehkä yritän vielä saada jutun tänne perään kokeilemalla ensi kertaa puheentunnistusohjelmaa.
Tämän näköislehteen piilotetun jutun hakusanoja:
syöttöporsasa, opiskelija, Kauppalehti, Arno Ahosniemi, Annamari Sipilä, innoitus, satiiri, naljailu, laiskanpullea, Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, mielenterveys, sananvalinta, oikeus, palautuminen, lepo.

thumbnail_IMG_20190830_092334466kaann

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantaina 30.08.2019 klo 09:53 matkalla Suomessa, Laukaassa.

Jylkkärin näköislehden linkki:
https://www.jylkkari.fi/nakoislehti/

Lisäys hetkeä myöhemmin:
Nettisanomisa on jo kahden vuosikymmenen ajan ”puolustettu” opiskelijoita vuosittain . Tässä eräs juttu vuodelta 1999.

”Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista.”
… Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.”
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 ”Opiskelijoiden tukien leikkaukset”

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
nettisanomat.com 12.08.99. pm
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki

Ja toinen paria numeroa myöhemmin:

”Farssi 1.
Opiskelijoiden asumistukileikkaus.

Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet.

Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Linden ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia!

Yksityishenkilönäkö?
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999farssi1opisk.htm

LUE MYÖS!

Selväjärkinen selostus opintotuesta 1.

Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen kertoo.
http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999selvajark.htm

Köyhät tapelkoot keskenään!

Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella.
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997koyhatasuvat.htm

Zyskowisz peräytyy? Linden peräytyy?
Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi?
http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997zyskow.htm

Lue myös Nettisanomat 99/2: Zyskowicz: ”Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja.”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#kokoomukse

Kiukas: ”Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#yksil

Helsingin sanomat: ”Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista.”
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki

30.08.2019 10:33

2018: Presidentti palkitsi linnakundin korkeimmalla kunniamerkillä! Sauli Niinistö, Antti Aarnio-Wihuri, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki.

maanantai, joulukuu 17th, 2018

2018: Presidentti palkitsi linnakundin korkeimmalla kunniamerkillä

Sauli Niinistö ja Antti Aarnio-Wihuri. Kuvat presidentin kansliasta ja Seiskasta.

http://www.nettisanomat.com/2018/12/06/kuvat/2018virallinenSauli_Niinisto-214×300.jpg

http://www.nettisanomat.com/2018/12/06/kuvat/2018seiskaantti_aarnio_wihuri214.jpg

Nettisanomat:
”Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt antaa 6.12.2018 ansioituneille Suomen kansalaisille seuraavat kunniamerkit.

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki
Aarnio-Wihuri, Antti Ilmari, hallituksen puheenjohtaja, Kaarina

http://www.ritarikunnat.fi/index.php/fi/
ritarikunnat/annetut-kunniamerkit/
392-6-12-2018-annetut-kunniamerkit

Pääkirjoitus.
Suurmestari Sauli Niinistö on siis jo toiseen kertaan, ensimmäisen kerran hän jo vuonna 2011 myönsi saman ritatikunnan alemman kunniamerkin, pitänyt Wihurin hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuria hyvämaineisena ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan keskitason yläpuolella olevana henkilönä.

Tällaisista vaatimuksista kerrotaan Iltalehden kaupallinen yhteistyö-artikkelissa 28.11.2017 Raharumpu: Miten voi saada ritarikunnan kunniamerkin?
https://www.iltalehti.fi/raharumpu/a/201711282200565099

Hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuri on saanut vankilatuomion törkeästä veropetoksesta 1990-luvulla, josta tietoja on vaikea löytää. Google-haulla löytyi kyllä tietoa asiasta, kun osasi etsiä myös ”veropetoksella”. Löytyi vain Helsingin Sanomien nykyistä Aarniota, Jari Aarniota tutkivan toimittaja Susanna Reinbothin artikkeli maksumuurin takaa ”Antti Aarnio-Wihurin veropetostuomio lieveni ehdolliseksi”, josta katkelma:

”Aarnio-Wihuri oli vuosina 1981-85 pimittänyt lähes puoli miljoonaa markkaa veroja. Hänen johtamansa kuljetusliike P. Lumiaho Oy oli jättänyt merkitsemättä kirjanpitoonsa tuloja ruotsalaiselta yhtiöltä, jonka kanssa se oli sopinut bensiinimoottoreiden kokeilusta.

Yhtiö oli muodollisesti Aarnio-Wihurin alaikäisten lasten omistama, mutta oikeuden mukaan sitä johti tosiasiallisesti Antti Aarnio-Wihuri itse.

Helsingin raastuvanoikeus oli tuominnut Aarnio-Wihurin ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Raastuvanoikeuden mukaan veropetoksella saatu suuri hyöty, rikollisen menettelyn pitkä kestoaika sekä sen suunnitelmallisuus edellyttivät vankeuden tuomitsemista ehdottomana.

Raastuvanoikeus myös katsoi, että yleinen lainkuuliaisuus vaatii Aarnio-Wihurin tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen, vaikkei häntä ole aiemmin rangaistu. Aarnio-Wihuri sai raastuvanoikeudessa 1 vuoden 4 kuukauden tuomion.

Hovioikeus puolestaan katsoi, ettei teko ollut erityisen suunnitelmallinen. Myöskään yleinen lainkuuliaisuus ei vaadi ehdotonta vankeusrangaistusta, joten ehdollinen tuomio oheissakkoineen katsottiin riittäväksi seuraamukseksi.

Asiasta jouduttiin hovioikeudessa äänestämään. Yksi jäsenistä kannatti ehdotonta tuomiota.
,,,”

Helsingin Sanomat. Susanna Reinboth.
Julkaistu: 24.5.1991.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003068303.html (Maksumuurin takana).

Siitä ei sitten löydy mitään, että tuomio muuttui ehdottomaksi ja siis perusteluna törkeä veropetos ja että Aarniosta tuli näin oikea linnakundi.

Selityksenä voi olla: ”Osa tuloksista on ehkä poistettu eurooppalaisen tietosuojalain nojalla.” Lisätietoja (Aiheeseen ”antti aarnio vankeustuomio” liittyvät haut).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurmestari, on pitänyt hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuria varmaankin muilla elämän alueilla niin ansioituneena ja hyvämaineisena ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan keskitason yläpuolella olevana henkilönä, että on myöntänyt kaikkein korkeimman ansiomerkin, joka Suomessa myönnettin itsenäisyyspäivänä 2018.

Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen torstaina 06.12.2018 klo 15:10.”

Tarpeellinen vaalitarkastus. Aamulehti. Pääkirjoitus. 24.7.2011

sunnuntai, heinäkuu 24th, 2011

LAINATTU

Aamulehti
Pääkirjoitus
Päivitetty 24.7.2011 12:04, julkaistu 23.7.2011 20:59.

Tarpeellinen vaalitarkastus

Suomen vaaliviranomaisten keskuudessa voitiin huokaista helpotuksesta, kun ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleja tarkkaillut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj julkisti raporttinsa.

Etyjin tarkkailijoilla oli valtaosin myönteistä sanottavaa Suomen vaaleista ja niiden järjestelyistä. Olisikin ollut sekä suuri yllätys että nöyryyttävää, jos Suomen kaltainen kehittynyt demokratia olisi joutunut Etyjin häpeäpenkkiin.

Täysin moitteetta Suomi ei kuitenkaan selviytynyt Etyj-tarkkailijoiden syynistä. Hekin kiinnittävät huomiota esimerkiksi vaalipiirien erikorkuisiin äänikynnyksiin ja vaalirahoitussäännösten puutteisiin.

Myös Yleisradio saa näpäytyksen ranteelle, koska se ei tarkkailijoiden mielestä antanut tarpeeksi tilaa niille vaaleihin osallistuville puolueille, joilla ei ole vielä eduskuntapaikkoja.

Oli paikallaan, että Suomi kutsui Etyjin tarkkailemaan vaalejaan. Ulkopuolinen näkökulma voi auttaa havaitsemaan omat sokeat pisteet.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194688421097/artikkeli/
tarpeellinen+vaalitarkastus.html

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantaina 2011-07-25 klo 00:03.

Pääkirjoitus: Suomen ja Kataisen mahalasku, myös median.- ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”.

keskiviikko, marraskuu 17th, 2010

LAINAUS NETTISANOMISTA:

Nettisanomat. Keskiviikko 2010-11-17 klo 11:57.

 

Pääkirjoitus: Suomen ja Kataisen mahalasku, myös median.  ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”.

 Tänään aamulla uutislähetyksissä kerrottiin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja Suomen vaatimuksista saada vakuuksia mahdolliselle Irlanti-lainalle. FST5 selosti aika neutraalisti, että asiaa voidaan harkita tai jotakin sellaista. Yle TV1:n toimittajat hehkuttivat jostain puolittaisesta Suomen vaatimusten hyväksymisestä. Melko sanatarkasti: ”Suomi sai runnomansa vakuusvaatimukset osittain läpi.” Asia hiukan vesittyi sitten lauseessa: ”Vakuudet olisi selvitettävä, vaikkei niitä olisi saatavissa”. (08:32)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen sitten tyytyväisen näköisenä selosti, että vakuudet annettaisiin kolmannelle osapuolelle, joka sitten huolehtisi asiasta. Ja näin meneteltäisiin jatkossa kaikkien tapausten kohdalla. Niinpä niin.

MTV3:n toimittaja Helena Petäistö kyllä sanoi myös: ”Selvitetään onko Irlannilla mahdollisuus antaa takuita saamalleen avulle”. (09:01).

Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2010-11-17 klo 11:57.

Linkki: Katainen: Irlanti-lainoille saatava vakuudet. Pubit kelpaisi Suomelle.

http://viikkosanomat.fi/2010/11/16/katainen-irlanti-lainoille-saatava-vakuudet-pubit-kelpaisi-suomelle/

LAINAUS LOPPUU

Alkuperäiselle sivulle:
http://www.nettisanomat.com/2010/11/17/etusivu.htm

Viikkosanomat. Keskiviikkona 2010-11-17 klo 22:21.