Posts Tagged ‘Mauno Koivisto’

”Presidentti Koiviston hautajaissaattue ohittaa Senaatintorilla olevan Aleksanteri Suuren patsaan”. Toimittaja Ylessä.

torstai, toukokuu 25th, 2017

”Presidentti Koiviston hautajaissaattue ohittaa Senaatintorilla olevan Aleksanteri Suuren patsaan”. Toimittaja Ylessä.

Tällainenkin lausahdus mahtui Ylen selostukseen. Pääsin mukaan vasta siinä vaiheessa kun arkkua kannettiin ulos tuomiokirkosta. Kovin militaristiselta näytti, vaikka hautaan saatettiin myös puolustusvoimain ylipäällikköä.

Katselin selostusta myös ISTV:stä, jonne oli saatu tohtori Jukka Tarkka kertomaan ja arvioimaan Mauno Koiviston elämäntyötä. Valitettavasti valinta oli väärä. Tarkka on liian paljon demarivastainen, joten hänen arvionsa kumpuavat ei-puolueettomuudesta.

Myös Hietaniemessä sotilashenkilöt kantoivat arkkua. Narvan marssi, ainakin sen sävelmä kyllä hyvin sopii viimeiselle matkalle.

Lepää rauhassa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. 25.05.2017 17:52 mustikkkapiirakkaa mutustellen Humppilan St1:llä.

Lisäys:
Kuva Mannerheimin patsaan juurelta ruumisauton ohittaessa Lasipalatsin ja Bio Rex:in sekä Paasikiven patsaan ja sen takana olevan Mauno Koiviston aukion. Kuvannut ja lähettänyt Erika.

IMG_2059

Helatorstai-temppuilija haudataan helatorstaina? Presidentti Mauno Koiviston hautauspäivä.

tiistai, toukokuu 16th, 2017

Helatorstai-temppuilija haudataan helatorstaina? Presidentti Mauno Koiviston hautauspäivä.

Uutisvälineet kertoivat, että presidentti Mauno Koiviston hautajaispäiväksi ehdotetaan helatorstaita, Kristuksen taivaaseen astumispäivää. Lopullisesti asia päätetään huomenna keskiviikkona 17.05.2017.

Jokainen, niin presidentti Koivisto, kuin muutkin ansaitsevat arvokkaan ja rauhallisen hautaamisen. Se, että on ehdotettu helatorstaita ei sovi tai sopii sitten oikein hyvin hautajaispäiväksi. Parempi ja arvokkaampi olisi ollut lauantai, mutta johtuneeko päättäjien kevät- ja viikonloppukiireistä, että halutaan asia pois päiväjärjestyksestä keskellä viikkoa. Rauha Koivistolle ja omaisten surulle.

Tämä kirjoitus johtuu siitä, miten valtias voi käyttää valtaansa, jos käyttää sitä kun muodollisesti voi käyttää.
Seuraavassa vuosiluvut voivat hiukan olla väärin ja ehkä muistelukin epäolennaisilta osiltaan.
Muistaakseni 1987 eduskunta päätti, että aikonaan viikonlopuun siirretyt kirkolliset juhlapyhät loppiainen ja helatorstai palautetaan alkuperäisille paikoilleen, siis myös keskelle viikkoa, jos ne sinne osuvat.
Lakiin kirjoitettiin kuitenkin voimaanastumispäiväksi avoin vuosiluku 19..
Koska eduskunta käsitteli asiaa vuoden lopussa, niin tällä varmistettiin se, että päivämäärä tulee oikeaksi vahvistakoon sen presidentti jompana kumpana vuonna.
Kas kummaa presidentti siirsikin lain voimaanastumispäivää viidellä (!) vuodella. Silloinen oikeuskansleri (Paavo Nikula?) oli antanut tällaisen luvan!

Tämä on esimerkki presidentin ja eduskunnan välisistä suhteista, ei niissä saa olla tällaista tulkinnanvaraa. On hyvä, että Suomen turvallisuus- ja avunantopykälät käsitellään nyt. Esimerkiksi entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva mainitsi iltapäivälehdessä, että ei presidentillä, siis tällä hetkellä Sauli Niinistöllä, ole aikaa tosipaikan ollessa kysymyksessä kaivaa mitään eduskunnan pöytäkirjoja. Ei tosiaankaan, asian pitää olla muutenkin kristallinkirkas. Lisäksi pitää muistaa, mikä elin on Suomessa ylin päätöselin. Niinpä sitten jouduttiin erikseen toteamaan, että puolustusministeri eikä puolustusministeriö saa omin päin päättää asioista, eikä edes presidentti Niinistökään, kun pykälistä poistettiin tämä kiirellisen päätöksenteon mahdollisuus.

Tähän loppuun elävä anekdootti: kun Helsinkiä pommitettiin ja jollekin ministerille soitettiin, että pitää heti lähteä hallituksen kokoukseen, niin vastaus oli kuulemma: ”Nytkö, näin keskellä yötä?”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 16.05.2017 11:36.
Vuosiluku 1978 korjattu 1987:ksi 22:47.

Tekaistu gallup. MTV3 vuonna 1994, Paavo Väyrynen kertoo 2011. Myös Harri Holkerin toiminnan 1988.

sunnuntai, elokuu 28th, 2011

Tekaistu gallup. MTV3 vuonna 1994, Paavo Väyrynen kertoo 2011. Myös Harri Holkerin toiminnan 1988.

LAINAUS PAAVO VÄYRYSEN BLOGI KOKONAAN.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81618-pitka-matka-mantyniemeen

”Pitkä matka Mäntyniemeen

28.8.2011 09:56 
 4 kommenttia

 28.8.2011
 
Helsingin Sanomat julkaisi eilen 27.8. ”Pitkä matka Mäntyniemeen” otsikoidun Unto Hämäläisen ansiokkaan arvion ensi vuoden presidentinvaaleista.
 
Kirjoituksessaan Hämäläinen käsitteli varsin laajasti minun poliittista uraani. Tämä osio antaa aiheen yhteen kommenttiin ja pariin täydentävään huomioon.
 
Hämäläisen kirjoituksen lähtökohtana oli Esko Ahon väite, jonka mukaan olisin keväällä 1977 kertonut, että ulkoministerinimitykseni yhteydessä Urho Kekkosen kanssa olisi puhuttu enemmästäkin: ”Kekkonen oli antanut selvästi ymmärtää, että hän halusi loikata presidenttiasiassa yhden sukupolven yli. Tästä lähtien Väyrysen pitäisi ryhtyä valmistautumaan suurempiin tehtäviin, Suomen seuraavaksi presidentiksi.” Tällaista en ole sanonut, enkä ole voinutkaan, koska tällaista ei puhuttu.
 
Lähdekritiikki olisi ollut tässä paikallaan.
 
Vuosien 1988 ja 1994 kampanjoitani Hämäläinen luonnehtii aivan oikein huimiksi. ”Kiveäkään ei jätetty kääntämättä, mutta häntä ei valittu”, hän kirjoittaa.
 
Näistä kaksista vaaleista olisi ollut aihetta kirjoittaa enemmänkin, mutta eihän määrämittaiseen kolumniin kaikki mahdu.
 
Vuoden 1988 presidentinvaalien lopputulos ratkesi jo kevään 1987 hallitusratkaisun yhteydessä. Kytkökset näiden kahden välillä olivat vahvat.
 
Mauno Koivisto ja SDP kaatoivat keskiryhmien ja Kokoomuksen sopimuksen keskinäisestä hallitusyhteistyöstä ehkä jopa ensi sijassa sen vuoksi, että voitiin turvata Mauno Koiviston uudelleenvalinta vuoden 1988 vaaleissa.
 
Keskiryhmien ja Kokoomuksen yhteistyö romutettiin, ja Holkeri varmisti Koiviston jatkokauden. Rehellisenä miehenä hän kertoi tästä jo ennen presidentinvaaleja.
 
Holkeri puolestaan valitutti vastoin oman puolueensa johdon tahtoa itsensä presidenttiehdokkaaksi jo marraskuussa 1986. Hallitusneuvottelujen yhteydessä hän uhkasi luopua ehdokkuudesta, jos puolue ei tukisi häntä. Tämä oli olennainen osa vuoden 1987 vallankaappausta.
 
Näissä oloissa oli unelmatulos, kun Koivistoa ei valittu suorassa kansanvaalissa, ja kun Keskusta voitti Kokoomuksen ja minä Holkerin. Samalla Keskusta palasi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen suurten puolueiden sarjaan, missä pysyimme aina viime kevään murskatappioon saakka.
 
Vuonna 1994 olin pääsemässä kovalla vaalityöllä toiselle kierrokselle, kuten ennakkoäänet osoittivat. Viime päivien mediapelillä minut pudotettiin jatkosta.
 
Ääniä ohjailtiin MTV:n julkaisemalla tekaistulla gallupilla, jonka mukaan olisin ollut kannatusluvuissa vasta neljäntenä Elisabeth Rehnin ja Raimo Ilaskiven jälkeen.
 
Lauantai-iltana MTV:n kymmenen uutisissa väitettiin, että olin tilannut Venäjältä nootin vaikuttaakseni presidentinvaaleihin. MTV sai jälkikäteen menettelystään Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen, mutta vaalin tulosta se ei muuksi muuttanut.
 
MTV:n uutisointi perustui saman aamun Helsingin Sanomissa julkaistuun pikku uutiseen. Unto Hämäläinen oli tuolloin politiikan toimituksen päällikkö. Hän on minulle kertonut, ettei hänellä ollut aavistustakaan siitä, kuinka uutista tultaisiin käsittelemään illan TV-uutisissa.
 
Tähän asiaan saimme hieman lisävalaisua vuoden 2009 lopulla, kun vuonna 1994 Venäjän suurlähettiläänä Suomessa toiminut Juri Derjabin antoi Ylelle haastattelun, jossa tätäkin asiaa sivuttiin. Derjabin ihmetteli, että noottiuutista pantattiin Helsingin Sanomien toimituksessa useiden päivien ajan. Ajoitus oli osa mediapeliä.
 
Kampanjani oli Unto Hämäläisen kieltä käyttääkseni ”huima”, ja ilman mediapeliä se olisi todennäköisesti johtanut tulokseen.
 
Olisikohan Lasse Lehtisellä ollut sormensa tässä mediapelissä? Tätäköhän Elisabeth Rehn tarkoitti, kun hän Lehtisen presidenttiehdokkuutta TV-haastattelussa kommentoidessaan naurahtaen sanoi, että ”hän kyllä osaa kaikki, kaikki temput”?
 
Hämäläisen arvioon ensi vuoden vaalista pääosin yhdyn.
 
Kampanjani on hyvässä vauhdissa. Aion nousta taas kakkoseksi ja sitä tietä voittoon – kunhan nyt ensin pääsen oman puolueeni ehdokkaaksi.
 
Paavo Väyrynen”

LAINAUS LOPPUU

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2011-06-28 klo 11:51.

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

LAINATTU. Anneli Jäätteenmäki. Jarmo Korhonen. Iltalehti

maanantai, helmikuu 7th, 2011

 Anneli Jäätteenmäki. Jarmo Korhonen. Iltalehti,

LAINAUS ALKAA.

”5 Hel 2011

Anneli Jäätteenmäki

Kirjoittanut Jarmo Korhonen. 12 kommenttia

Suomen Keskustan puheenjohtaja (2002–2003), pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin tehtävistä 18.6.2003. Pääministeri Jäätteenmäen ero johtui valtataistelusta ja luottamuspulasta Paavo Lipposen ja Anneli Jäätteenmäen välillä.

Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki joutui kahden toisiaan tukevan valtaryhmittymän väliin, jotka yhdistivät voimansa kesäkuussa 2003. Jäätteenmäki suututti Lipposen johtaman SDP:n käyttämällä ulkopoliittista Irak-asia ja salaista diplomaattista materiaalia vaalitaistelussa Lipposen kannalta epämiellyttävässä valossa ja ennen kaikkea voittamalla heidät täpärästi eduskuntavaaleissa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli tuki Anneli Jäätteenmäkeä köydellä työntäen koko lyhyen 3 kuukauden yhteistyön ajan. Timo Kalli oli ollut vahva Olli Rehnin tukimies edelliskesän keskustan puheenjohtaja vaalissa, jonka arvet olivat keskustassa vielä avoimia.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli kertoi 18.6.2003 uupuneelle Jäätteenmäelle eron ainoaksi vaihtoehdoksi Jäätteenmäen kysyessä neuvoa mitä hänen pitäisi tehdä tasavallan presidentin avustajan Martti Mannisen julkaistua tiedotteen Jäätteenmäen eduskunnalle pitämän puheen jälkeen. Jäätteenmäki luovutti kohtalonsa edelliskesän kilpailijoiden ja heidän edustajiensa käsiin.

Pääministeri Anneli Jäätteenmäki ei koskaan saanut eduskunnalta epäluottamuslausetta vaan erosi itse tehtävistä menetettyään oman puolueensa tuen kriittisellä hetkellä SDP:n painostuksen alla.

Anneli Jäätteenmäki oli valmis pääministerieronsa jälkeen jatkamaan keskustan puheenjohtajana. Sovimme yhdessä Anneli Jäätteenmäen kanssa maanantai-iltana 23.6.2003 keskustan puoluetoimistolla, että hän ilmoittaa seuraavana päivänä keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa jatkavansa keskustan puheenjohtajana. Puoluejohdon tiistaiaamun kokouksessa Jäätteenmäelle tehtiin selväksi, että hänen jatkonsa oli mahdoton.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallin johtama keskustan sisäinen voimakeskittymä ei antanut Jäätteenmäen jatkaa puheenjohtajana. Jäätteenmäki ilmoitti Keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa tiistaina 24.6.2003 myös erostaan keskustan puheenjohtajan paikalta.

Paavo Lipposen pääministeriura katkesi täpärästi Jäätteenmäen johtaman keskustan vaalivoittoon eduskuntavaaleissa 2003. Kevään 2003 eduskuntavaalien vaalitaistelua varjosti Yhdysvaltojen sota terrorismia vastaa ja sotatoimien valmistelu ja vaalien jälkeen heti alkanut sota Saddam Husseinin johtamaa Irakia vastaan.

Pääministeri Anneli Jäätteenmäki kaadettiin sen vuoksi, että hän ei olisi voinut tai saanut saada itselleen suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajana ja kansanedustajana luottamuksellisia ulkopoliittisia asiakirjoja presidentinkanslian henkilökunnan kautta. Kansanedustaja Jäätteenmäen olisi pitänyt pyytää ja saada nähdä paperit, joko ulkoministeri Erkki Tuomiojan, tasavallan presidentti Tarja Halosen tai pääministeri Paavo Lipposen antamina. Ulkoministeri Tuomioja vakuutti julkisuudessa jälkeenpäin, että Jäätteenmäelle olisi asiakirjat näytetty, jos hän näitä asiakirjoja olisi pyytänyt virallisesti nähdä.

Minulle on annettu kertoa, että Jäätteenmäen virhe olisi ollut SDP:n osalta sovittavissa julkisella anteeksi anteeksipyynnöllä. Keskustan sisäiselle oppositiolle tämäkään tuskin olisi riittänyt.

Toimittaja, kirjailija Hannu Lehtilä kertoo kirjassaan mainettaan parempi Harri Holkeri sivuilla 116–117 kuinka tasavallan presidentti Mauno Koivisto toimitti presidenttiehdokas Kalevi Kivistölle vuoden 1988 presidentinvaaleissa tarvittavan ulkopoliittisen materiaalin, jotta käytävä ulkopoliittinen keskustelu käytäisiin samanlaisin tiedoin.

Pääministeri Anneli Jäätteenmäkeä kohdeltiin epäreilusti. On täysin selvää, että yhtäkään miespoliitikkoa ei olisi kohdeltu vastaavalla raivolla ja vastenmielisyydellä.

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kertoi salaisia tietoja presidenttien Halosen ja Putinin välisistä keskusteluista ulkovaltojen edustajille. Pääministeri Jäätteenmäki kertoi Suomen kansalle pääministeri Lipposen ja Yhdysvaltojen presidentti Bushin välisistä keskusteluista.

Anneli Jäätteenmäki ansaitsee anteeksipyynnön. Hän teki aivan oikein, rohkea suomalainen nainen.

Kirjoitus on luettavissa myös osoitteessa

http://www.jarmokorhonen.fi ”

LAINAUS LOPPUU.

 Iltalehden blogista:
http://blogit.iltalehti.fi/jarmo-korhonen/

Muuta:
Kuva tiedotustilaisuudesta keväällä 2003, jossa kerrotaan pääministerin nimi : Anneli Jäätteenmäki ja se, ettei Paavo Lipponen tule muodostettavaan hallitukseen miksikään ministeriksi.

PICT4618d20070216lipponenjaatteenmakiosa880vaal1200shsh
KUVA SIVULTA, JOSSA ON MYÖS LINKKEJÄ:
http://www.helkinginsanomat.com/2009/10/15/etusivu.htm


Tämänkö miehen Keskusta pistäisi ehdolle Euroopan presidentin virkaan? Ei ikinä!
Arkisto 2007: Paavo Lipponen siirtyy politiikasta mustelmiaan kirjoittamaan. Tässä eräs kohokohta.
Arkisto 2006: Paavo Lipposen hallituksen päätös irakilaisdiplomaattien ja heidän perheenjäsentensä (selvitettävänä) karkottamisesta Suomesta juuri ennen Irakin sotaa jätetty oikeuskanslerin tutkittavaksi. Petri Rissanen.
Arkisto 2007: Lipposen mustelmat. Pääkirjoitus. Perjantai 2007-02-16.
 
 

 

 
 
Viime kerralla:302696-Russkij_reportervasoik

 Russkij Reporter – Paavo Lipponen – Venäläinen Reportteri

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2011-02-07 klo 05:23

 

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti