Ilta-Sanomat kertoo keskiviikkona 15.07.2029 valtakunnan syyttäjän perusteluista, joilla hän vaati poliisia tutkimaan ja katsomaan MTV:n ohjelman nauhoituksen.
Juttua kommentoinut lukija kirjoitti:
LAINAUS
”
LAINAUS LOPPUU
Posts Tagged ‘Raija Toiviainen’
2020. Heinäkuu. Valtakunnan syyttäjä Raija Toiviainen epäilee Päivi Räsäsen syyllistyneen rikokseen, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?
torstai, heinäkuu 16th, 20202020. Heinäkuu. Kansanedustaja Vilhelm Junnila kanteli valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen esiintymisestä ja puheista Juha Mäenpään syytesuojan pysymisen jälkeen oikeuskansleri Tuomas Pöystille.
torstai, heinäkuu 2nd, 20202020. Heinäkuu. Kansanedustaja Vilhelm Junnila kanteli valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen esiintymisestä ja puheista Juha Mäenpään syytesuojan pysymisen jälkeen oikeuskansleri Tuomas Pöystille.
Iltalehti torstaina 02.07.2020:
LAINAUS ILMAN KUVIA
”Kansanedustaja kanteli valtakunnansyyttäjän Mäenpää-kommenteista oikeuskanslerille: ”Antoi lukuisia oikeudellisesti virheellisiä lausuntoja”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen puheiden ”hämmentäneen kansalaisia”.
Viime viikolla eduskunnassa nähtiin historiallinen tapahtuma, kun eduskunta päätti vähemmistön äänin pitää voimassa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) syytesuojan, vaikka valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi eduskuntaa antamaan hänelle luvan syyttämisprosessille Mäenpään viimevuotisesta vieraslajipuheesta eduskunnan istuntosalissa.
Mäenpää välttyi syyteprosessilta perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä yksittäisten keskustan ja kokoomuksen kansanedustajien tuen myötä.
Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kommentoi äänestyksen jälkeen olevansa pettynyt kansanedustajien äänestystulokseen.
– Onko oikein, että politiikkaa voi tehdä laittomin keinoin? Eli käyttää siinä sanoman ajamisessa lainvastaista puhetta, ja rikkoa siinä mielessä voimassa olevaa lainsäädäntöä niin, että siitä ei seuraa rikosoikeudellista seuraamusta, Toiviainen pohti Ylellä.
Tämä aiheutti jo tuoreeltaan reaktioita Mäenpään sananvapautta puolustaneissa kansanedustajissa. Esimerkiksi kristillisdemokraattien ex-puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen otti asiaan kantaa Twitterissä.
– Onko asiallista, että #valtakunnansyyttäjä moittii eduskunnan päätöstä ja leimaa rasisteiksi syytesuojaa puolustaneita kansanedustajia? Kieltäydyn tästä leimasta ehdottomasti. Ei #rasismi’lle, Räsänen moitti.
Nyt asia on siirtynyt Twitter-kommentointia vakavammalle asteelle, sillä perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on tehnyt valtakunnansyyttäjästä kantelun oikeuskansleri Tuomas Pöystille.
– On syytä epäillä valtakunnansyyttäjän menetelleen virheellisesti, jättäneen velvollisuutensa täyttämättä ja mahdollisesti syyllistyneen kunnianloukkaukseen sekä sanavalinnoillaan ylittäneen sen, mitä valtakunnansyyttäjän tehtävässä toimivalta voidaan edellyttää, Junnila kirjoittaa tuoreessa kantelussaan.
Junnilan mukaan ”Toiviainen saattaa rikkoa perustuslaissa mainittua oikeusvaltioperiaatetta ja valtiollisten tehtävien jakoa puuttumalla kansanedustuslaitoksen toimintaan muun muassa seuraavasti: Väitti perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan ratkaisun tapahtuneen poliittisin, eikä oikeudellisin perustein”.
– Tapa jolla valtakunnansyyttäjä yrittää puuttua kansanedustuslaitoksen toimintaan on hämmentänyt kansalaisia ja uhkaa viedä politiikanteon käräjäsaleihin. Valtakunnansyyttäjä antoi lukuisia oikeudellisesti virheellisiä lausuntoja perustuslakivaliokunnan asiantuntijoiden kannoista, väitti syyttömyysolettamasta huolimatta eduskunnassa tehdyn politiikkaa laittomin keinoin ja panetteli perustuslain mukaisesti vastalauseen puolesta äänestäneitä kansanedustajia tavalla, jonka voidaan katsoa ylittäneen sen, mitä valtakunnansyyttäjän tehtävässä toimivalta voidaan edellyttää, Junnila perustelee kanteluaan Iltalehdelle.
– On syytä epäillä valtakunnansyyttäjän toimineen virheellisesti ja jättäneen velvollisuutensa täyttämättä. Siksi on laillisuusvalvonnallisesti perusteltua, että oikeuskansleri arvioisi valtakunnansyyttäjän menettelyä, koska sillä on oikeudellisesti merkityksellinen yhteys valtiosyyttäjän asemaan, virkatehtävään ja yleiseen etuun.
Oikeuskanslerinvirastosta vahvistettiin torstaina Iltalehdelle, että oikeuskansleri on saanut kaikkiaan yhdeksän kantelua valtakunnansyyttäjä Toiviaisesta.
2020. Kesäkuu. Valtakunnan syyttäjä Raija Toiviainen: ”Sitä toivoisi, että nämä ratkaisut tehtäisiin oikeudellisin eikä poliittisin perustein. Jos näin ei tapahdu, voi käydä niin, että oikeutta syyteharkintaan ei anneta. Ja tämä on yksi esimerkki siitä.”
lauantai, kesäkuu 27th, 2020Valtakunnansyyttäjä väittää eduskunnan syyteharkinnan myöntämättä jättämisen olleen poliittinen päätös. Väite ei paljon kansanedustajia kunnioita, virkamies suorastaan halveksii eduskuntaa, kansan valitsemaa ylintä valtioelintä.
Lausahdus on julkaistu Ylen kirjoituksen lopussa.
”Sitä toivoisi, että nämä ratkaisut tehtäisiin oikeudellisin eikä poliittisin perustein. Jos näin ei tapahdu, voi käydä niin, että oikeutta syyteharkintaan ei anneta. Ja tämä on yksi esimerkki siitä.”
Ylen kirjoituksen otsikko kuului: Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pettyi eduskunnan ratkaisuun Mäenpäästä – ”Onko oikein, että politiikkaa voi tehdä laittomin keinoin?”
—
Viikkosanomat. Pertti Manninen lopen kyllästyneenä jollei asia olisi kuitenkin niin olennainen, että siitä pitää muistuttaa.
Lauantai 27.06.2020 16:41 helteen uuvuttamana Rasmus-kissaa katsellen avoimen pohjoisen puolen ikkunan äärellä, vaikka kaiketi pitäisi ikkunaa pitää kiinni. Toisaalta sieltä hiukan puhaltaa!
2020. Kesäkuu. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen haastattelu heti Mäenpää-äänestyksen ratkeamisen jälkeen
lauantai, kesäkuu 27th, 2020HS perjantaina 26.06.2020.
LAINAUS
”
PÄIVÄN TIMANTTI: Oululainen Laura Juvala osti Suomen kalleimman pyörän: ”Kuin kevätlaitumelle olisi päässyt”
PÄIVÄN TIMANTTI:Nuoren ruotsalaisnaisen perustama sovellus auttaa Ruotsin muslimeja välttämään ”deittiviidakon”
Politiikka|Eduskunta
Valtakunnansyyttäjä Toiviainen uskoo, että Mäenpäälle olisi tullut tuomio – sanoo olevansa pettynyt siihen, ettei tuomioistuin voi nyt käydä asiaa läpi
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mielestä eduskunnan äänestystulos Juha Mäenpään tapauksessa lähettää huolestuttavan viestin. ”Minusta se vähemmistöjoukko, joka tämän lopputuloksen sai aikaiseksi, viestittää selvästi hyväksyvämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen.”
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pettynyt, ettei eduskunta myöntänyt syyttämislupaa Juha Mäenpään tapauksessa. Kuva: VILMA RIMPELÄ / HS
Elina Kervinen HS
Julkaistu: 26.6. 14:43
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Raija Toiviainen sanoo olevansa pettynyt siihen, ettei hän saanut eduskunnalta lupaa asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) syytteeseen.
Jos lupa olisi tullut, syyte olisi nostettu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyse on tapauksesta, jossa Mäenpää rinnasti noin vuosi sitten eduskunnassa maahanmuuttajat ja vieraslajit.
”Olisi tietysti ollut hyvä asia, että olisimme voineet nyt myös tuomioistuimessa käydä läpi tämän asian asianmukaisesti. Siinä mielessä olen kyllä vähän pettynyt”, Toiviainen sanoo HS:lle.
EDUSKUNTA hylkäsi valtakunnansyyttäjän pyynnön syyttämisluvasta perjantain äänestyksessään äänin 121–54. Lupa syytteeseen asettamiselle olisi tarvittu, koska kansanedustajien puhevapaus eduskunnassa on poikkeuksellisen laaja. Sen myöntäminen olisi edellyttänyt viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa annetuista äänistä.
Toiviainen pitää eduskunnan päätöksestä huolimatta myönteisenä sitä, että enemmistö kansanedustajista suuressa salissa sekä jo aiemmin perustuslakivaliokunnassa katsoi, että Mäenpään tapauksessa oli kyse vakavasta rikosasiasta ja että myös kansanedustaja olisi tullut sen johdosta saattaa normaaliin rikosoikeudelliseen prosessiin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Hänestä äänestystulos lähettää samalla huolestuttavan viestin.
”Minusta se vähemmistöjoukko, joka tämän lopputuloksen sai aikaiseksi, viestittää selvästi hyväksyvämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen. On tietysti huolestuttavaa, mikäli tästä saattaisi seurata sitä, että esimerkiksi eduskunnassa puhe alkaisi mennä siihen suuntaan, että jopa ihmisarvon loukkaamista ja yhdenvertaisuuden kyseenalaistamista alettaisiin käyttää sallittuna tapana ajaa omaa agendaa.”
Toiviainen painottaa, että politiikkaa voi tehdä ja omia näkemyksiään ajaa vahvasti ja vakuuttavasti myös laillisin keinoin.
TOIVIAISEN mukaan Mäenpään puheessa oli kyse tavanomaisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Samankaltaisia tapauksia, joissa syyte on nostettu, on ollut paljon. Niistä on tullut tuomio.
Toiviainen uskoo, että myös Mäenpään vieraslajipuheista olisi todennäköisesti tullut tuomio.
”En voi kuitenkaan varmuudella sanoa, koska tuomioistuin ratkaisee aina.”
Laajemmin Mäenpään tapaus herättää Toiviaisen mielessä ajatuksia parlamentaarisesta immuniteetista eli siitä, että kansanedustajien puhevapaus eduskunnassa annetuista lausunnoista on poikkeuksellisen suuri.
”Se oli pieni vähemmistö, joka pystyi estämään syytteen. Se saattaa herättää hämmennystä varsinkin sellaisten kansalaisten kohdalla, jotka itse ovat joutuneet syytteeseen ja saaneet tuomion, mutta kansanedustaja valtiopäivillä puhuessaan samankaltaisesti ei olekaan tässä samassa asemassa. Rangaistavan vihapuheen ja kansanedustajan vahvan sananvapauden raja olisi ollut tarpeen saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi.”
Eduskunta|Eduskunta ei antanut lupaa syyttää Juha Mäenpäätä – Näin kansanedustajat äänestivät
26.6. 14:55
HS-analyysi|Eduskunta kielsi odotetusti Mäenpään syyttämisen – Tapaus on silti tärkeä kahdesta syystä
26.6. 14:59
Jaa
Tallenna
Hyvä lukijamme,
Kaius Niemi
Tosiasioihin pohjautuvan journalismin tarve on poikkeustilanteessa suurempi kuin koskaan. Tilaajiemme ansiosta voimme jatkossakin varmistaa monipuolisen, luotettavan ja kaikkia kansalaisia palvelevan tiedonvälityksen.
Kaius Niemi
Vastaava päätoimittaja
Tue faktapohjaista ja riippumatonta journalismia tilaamalla Helsingin Sanomat.
Siirry tilaamaan”
LAINAUS LOPPUU
—
Kommentti:
Valtakunnansyyttäjä ei vieläkään näytä ymmärtävän mistä suuressa salissa äänestettiin. Äänestettiin siitä, että myönnetäänkö hänelle syyteoikeus kyseisessä tapauksessa, ei siis siitä, onko Mäenpään puheenvuoro eduskunnassa ollut lainvastainen tai rikollinen teko, josta pitäisi voida langettaa tuomio, jos se rikolliseksi havaittaisiin.
Valtakunnansyyttäjä pistää mutkat suoriksi ja väittää kirkkain silmin, että enemmistö äänestykseen osallistuneista piti Mäenpään puheenvuoroa rikollisena, mahdollisen syytteen mukaan kiihottamisena kansanryhmää vastaan, siis jonkinlaisena vihapuheena. Tästähän ei salissa siis äänestetty, joten emme voi tietää oliko äänestäneiden enemmistö tätä mieltä.
Ainakaan tässä haastattelussa lehti, HS ei tuonut tätä seikkaa esille ollenkaan.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 27.06.3030 12:05.
2020. Kesäkuu. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen tuuliviiri?
keskiviikko, kesäkuu 24th, 2020Iltalehti keskiviikkona 24.06.2020.
Tapaus Mäenpää ja vieraslajit. Syytesuoja.
LAINAUS
”Uutiset Politiikka
Suora lähetys: Kiivas keskustelu Juha Mäenpään syytesuojan murtamisesta – ”Yritetään suojata vihapuhetta ja rasismia”, ”ei varaa tällaiseen pelleilyyn”
Tänään klo 10:10 (muokattu klo 13:43)
Eduskunnan käsittelyssä on historiallinen tapaus kello 12 alkaen.”
Jutun alussa:
*Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ilmoittanut nostavansa syytteen kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps) vastaan, mikäli eduskunta antaa siihen suostumuksensa. Muussa tapauksessa syyte jää nostamatta.”
Jutun lopussa:
”Valtakunnansyyttäjä on todennut, että vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä tarkoita sitä, että edustaja Mäenpää asetettaisiin syytteeseen.”
HANNA GRÅSTEN”
LAINAUS LOPPUU
—
Kummallista pelleilyä eduskunnan kanssa.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 24.06.2020, oikeana Jussin päivänänä, 13:46.
Jos valtakunnansyyttäjä on todella puhunut e p ä i l y s t ä Räsäseen viitaten, on kyseessä jo kunnianloukkaus. Poliisi nimenomaan ilmoitti ettei Räsästä ole aihetta epäillä rikoksesta.
Ajattelen, että valtakunnansyyttäjällä ei voi eikä saa mennä sekaisin käsitteet rikosilmoitus ja epäily. Vakava asia on jos hän sotkee ne tietoisesti. Rikosilmoituksia voi tehdä kuka vain kenestä vain, mutta valtakunnansyyttäjä ei voi perusteettomasti vihjata Räsäsestä epäiltynä jos häntä ei epäillä.”