Posts Tagged ‘Sote’

2021. Helmikuu. Argumentoinnin oppitunti. Esimerkkinä HS:ssä julkaistu artikkeli: Soten lainmukaisuus taas arvioitavana.

torstai, helmikuu 11th, 2021

2021. Helmikuu. Argumentoinnin oppitunti. Esimerkkinä HS:ssä julkaistu artikkeli: Soten lainmukaisuus taas arvioitavana. Otsikko paperilehdestä.

Niin professori Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki kuin HS:n toimittaja Teija Sutinen ansaitsevat ehdokkuuden vuoden parhaan argumentoinnin palkinnolle, jo nyt helmikuussa 2021.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 11.2.2021. 11:24.
Juttu kokonaisuudessaan tässä lopuksi.

HS keskiviikkona 10.02.2021.

LAINAUS

Politiikka|Sote-uudistus

Kilpailuoikeuden professori pitää ongelmallisena sote-lakeihin sisältyvää mahdollisuutta mitätöidä jo tehtyjä sopimuksia

Aalto-yliopiston Petri Kuoppamäki: Taannehtiva mitätöinti on länsimaisen oikeuskulttuurin näkökulmasta poikkeuksellinen toimi.

Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki.­KUVA.

Teija Sutinen HS
10.2. 7:10

PROFESSORI Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisältyvää vaatimusta mitätöidä jo tehtyjä sopimuksia hyvin ongelmallisena.

”Taannehtiva mitätöinti on länsimaisen oikeuskulttuurin näkökulmasta hyvin poikkeuksellinen toimi”, Kuoppamäki sanoo.

Kuoppamäki esitti arvion yksityisten palveluntuottajien etujärjestön Hyvinvointialan tilaisuudessa tiistaina. Yritysjuridiikan professori Kuoppamäki on perehtynyt erityisesti kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin.

Hallituksen sote-uudistus on parhaillaan käsittelyssä eduskunnan valiokunnissa, ja perustuslakivaliokunta arvioi lähiviikkojen aikana esityksen perustuslainmukaisuutta.

Esityksessä säädetään hyvinvointialueille siirtyvien ostopalvelusopimusten mitättömyydestä, jos sopimukset ovat sellaisia, että alue ei enää vastaa sote-palveluiden järjestämisestä eli on siirtänyt liian suuren osan sotestaan yksityisen yhtiön hoitoon.

Lakiesityksessä arvioidaan, että tämä koskisi yhtä ulkoistusta. Mehiläisen ja Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon kuntien yhteisyrityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa tehty sopimus olisi arvion mukaan ehdotuksen myötä kokonaisuutena mitätön. Sopimuksen pääkohde on Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.

KUOPPAMÄEN mukaan mitätöinti on erittäin ongelmallinen ajatus, koska kunnat ja yksityiset palveluntuottajat ovat tehneet sopimuksensa voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaisesti.

Hänen mukaansa hallituksen esityksessä ei kerrota, mitä ongelmia sopimuksiin on sisältynyt, jos ne joutuvat näin voimakkaan toimenpiteen kuin mitätöinnin kohteeksi.

”Mitätöintiin pitäisi olla pakottava syy”, Kuoppamäki sanoo.

Lisäksi Kuoppamäen mukaan esityksessä ei noudateta suhteellisuusperiaatetta eli sitä, että käytettyjen keinojen tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Mitätöintiä lievempi keino olisi esimerkiksi sopimuksen muutos neuvotellen.

Kuoppamäen mielestä voi kysyä, onko vaatimus mitätöinnistä perustuslain 15. pykälän eli omaisuudensuojaa koskevan sääntelyn vastainen.

Hallitus lievensi ensimmäistä sote-lakien versiota mitätöintien osalta ja toi sen rinnalle myös sopimusten irtisanomisen, josta hyvinvointialue voisi itse päättää.

”Irtisanomismahdollisuus kuulostaa paremmalta kuin mitätöiminen, mutta siinä tulevat samat kysymykset. Miksi tämä tehdään ja mikä on se ongelma, joka pitää uuden sääntelyn mukaan taklata?” Kuoppamäki sanoo.

SOTE-LAKIEN ytimessä on se, että uusilla hyvinvointialueilla pitäisi olla riittävä oma sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto muun muassa erilaisten häiriötilanteiden varalta.

Laissa sanotaan, että hyvinvointialue voi edelleen ostaa kaikkia palveluita, jollei tätä ole erikseen laissa kielletty. Yksityisten palveluntuottajien mielestä laissa on silti paljon rajoituksia, jotka tosiasiassa sitovat hyvinvointialueen käsiä.

Laissa esimerkiksi todetaan, että hyvinvointialueen tulisi pääsääntöisesti tuottaa itse neuvolapalvelut. Useimmissa kokonaisulkoistuksissa ja terveysasemien ulkoistuksissa neuvola on tähän asti ollut mukana.

Lue lisää: Onko neuvola julkista toimintaa vai voiko myös yritys hoitaa sitä? Tästä on jälleen eri näkemyksiä sote-ratkaisussa

Kuoppamäen mukaan perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan tulee turvata kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Perustuslaissa ei kuitenkaan vaadita, että julkisen vallan pitäisi tuottaa ne itse. Kuntalaissa puolestaan sanotaan, että kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut hankkimalla niitä yksityiseltä tuottajalta.

Hallitus on vedonnut viime kaudella perustuslakivaliokunnassa tehtyihin tulkintoihin, jossa arvioitiin edellisen hallituksen valinnanvapausmallia. Kuoppamäen mukaan perustuslakivaliokunnan aiempia lausuntoja on kuitenkin tulkittava aina siinä asiayhteydessä, jossa ne on annettu, eivätkä tulkinnat ole suoraan sovellettavissa tähän lakiesitykseen.

LAINAUS LOPPUU

Sote. Maaliskuu 2018. Iltalehti paljasti Hiilamon kytköksen Terveystaloon ja myös Silanderin, joka oli HS:n mielipidekirjoituksen kirjoittajana myös.

perjantai, maaliskuu 16th, 2018

Sote. Maaliskuu 2018. Iltalehti paljasti Hiilamon kytköksen Terveystaloon ja myös Silanderin, joka oli HS:n mielipidekirjoituksen kirjoittajana myös.

Entistä hurjempaa. Heikki Hiilamon lisäksi myös Katariina Silanderilla on kytköksiä yksityiseen isoon palveluntuottajaan: Terveystaloon. Hän on siellä lääkärinä, omaan laskuunsa lääkärinä. Heikki Hiilamo taas on Diakonissalaitoksen hallituksen jäsenenä. Diakonissalaitos omistaa 10 prosenttia Terveystalosta.

Tähän aluksi Iltalehdessä olleet kuvakaappaukset ja sitten lopuksi hiukan lainauksia Iltalehden jutusta. Vielä kerran siis maininta, että vastuullista journalismia tarjoava Helsingin Sanomat, HS, ei maininnut mitään näistä kytköksistä julkaistessaan tämän kuuluisan sote-mielipidekirjoituksen.

20180315hiilamodiako_pi

20180315silander_pi

Iltalehti:
”Sote-asiantuntijaryhmään kuuluvalla professori Hiilamolla kytkös terveysbisnekseen – istuu Terveystalon ison omistajan hallituksessa
Perjantai 16.3.2018 klo 16.49″

”- En edusta ryhmässä HDL:ää enkä missään tapauksessa Terveystaloa, Hiilamo korostaa Iltalehdelle.

Sote-asiantuntijaryhmän jäsen Heikki Hiilamo arvosteli jyrkästi sote-uudistusta joulukuussa.
Viime sunnuntaina hän kuitenkin arvosteli THL:n ylijohtajan ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtajan kanssa viime aikojen sote-kritiikkiä jälkijättöiseksi ja osin vääriin näkemyksiin perustuvaksi.
Julkisuudessa ei ole tähän mennessä kiinnitetty huomiota siihen, että Hiilamo on nimitetty Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallitukseen. Laitos on Terveystalon neljänneksi suurin omistaja.”

”Yllätys olikin suuri, kun viime sunnuntaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin Hiilamon, THL:n ylijohtajan Marina Erholan ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtajan Katariina Silanderin mielipidekirjoitus, jossa arvosteltiin viime aikojen sote-kritiikkiä jälkijättöiseksi ja osin vääriin näkemyksiin perustuvaksi.

Mielipidekirjoituksen otsikkona oli ”On risti pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä”.”

”Silander pitää puolestaan lääkärin vastaanottoa Terveystalossa. Silander kertoo Iltalehdelle, että hän ei ole työsuhteessa Terveystaloon, vaan pitää yleislääkärin vastaanottoa ammatinharjoittajana.

Silander ei näe eturistiriitaa siinä, että hän pitää vastaanottoa Terveysvalossa ja toimii jäsenenä hallituksen sote-asiantuntijaryhmässä. ”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803162200816758_pi.shtml

Lue myös
esellinen blogikirjoitus:
Sote. 2018. Maaliskuu. HS ei tiennyt tai sitten unohti mainita, että professori Heikki Hiilamo on palveluntarjoaja Diakonissalaitoksen hallituksessa vuoden 2018 alusta.

http://viikkosanomat.fi/2018/03/14/sote-2018-maaliskuu-hs-ei-tiennyt-tai-sitten-unohti-mainita-etta-professori-heikki-hiilamo-on-palveluntarjoaja-diakonissalaitoksen-hallituksessa-vuoden-2018-alusta/

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 16.03.2018 23:53.

ILtalehden kuvatekstit:
”Heikki Hiilamon taustatietoja ei ole täydennetty vielä Helsingin Diakonissalaitoksen verkkosivuille. (HELSINGIN DIAKONISSALAITOS/KUVAKAAPPAUS)”

”Sote-asiantuntijaryhmään Hiilamon tavoin kuuluva Katariina Silander on erikoistunut urheilijoille tehtäviin terveystarkastuksiin. (TERVEYSTALON VERKKOSIVUT/RUUTUKAAPPAUS)”

Sote. 2018. Maaliskuu. HS ei tiennyt tai sitten unohti mainita, että professori Heikki Hiilamo on palveluntarjoaja Diakonissalaitoksen hallituksessa vuoden 2018 alusta.

keskiviikko, maaliskuu 14th, 2018

Sote. 2018. Maaliskuu. HS ei tiennyt tai sitten unohti mainita, että professori Heikki Hiilamo on palveluntarjoaja Diakonissalaitoksen hallituksessa vuoden 2018 alusta.

HS julkisti sunnuntaina 11.03.2018 näyttävällä paikalla mielipidekirjoituksen, jossa kolme sote-asiantuntijaa olivat ilmeisesti kääntäneet kelkkansa ja puolsivatkin nyt sotea, koska valinnanvapaus ei hallituksen uudessa esityksessä ulotu enää erikoissairaanhoitoon.

Mieltänsähän saa aivan vapaasti muuttaa vapaassa maassa, mutta hyvään journalismiin kuuluu kuitenkin tarkistaa ja tietää mielipidekirjoitustenkin asianmukaisuus. Heikki Hiilamo esiintyi Helsingin yliopiston sosiaalipoitiikan professorina unohtaen mainita uuden asiaan hyvinkin vaikuttavan tehtävänsä palveluntarjoaja Diakonissalaitilsen hallituksessa, johon hänet on nimitetty tämän vuoden 2018 alusta.

HS oli joko tietämätön asiasta tai sitten aika härskisti antoi mennä kirjoituksen läpi Hiilamon esittämällä tittelillä.

Hyvään journalismiin olisi mielestäni kuulunut nyt, että lehti ei olisi julkaissut koko mielipidekirjoitusta Hiilamon tällä tittelillä.

Nyt näyttää siltä, että ainakin netissä HS on puuttunut tähän mielenmuutokseesn ja kysellyt asiasta, mutta tässä uudessakaan jutussa toimitus ei ole puuttunut tähän Hiilamon uuteen titteliin. Nopeasti lukien kommenteissakaan, joita oli muistaakseni lukuhetkellä 63 kappaletta kommentoijat eivät tienneet tästä asiasta.

Itse löysin tiedon Uuden Suomem Hiilamon haastattelusta jo pari päivää sitten, en siis sieltä haastattelusta vaan siellä olleesta kommentista.

Asia ei ole vähäpätöinen: Onko HS muka tietämätön ja julkaisee muka noin vaan asiaan kantaaottamatta, soteen liittyyvän puheenvuoron valekaavussa.

Samaan syssyyn täysin toinen asia, jossa lehti näytteli tietämätöntä, eikä selvittänyt asiia vaan osallistui ”viime kesän salaliittoon”. Lännen median toimittaja Lauri Nurmi oli saanut vihiä perussuomalaisten hajoamisesta ja hajoittamisesta kirjoittaen tästä ennen puoluekokousta. HS ”uskoi” kuitenkin Timo Soinia ja jätti asian penkomatta ja antoi tämän lentokoneen U-käännös-episodin tapahtua. Jälkeenpäin sitten HS, toimittaja Marko Junkkari yritti kahdella sivulla perustella sitä, että miksi lehti ei selvittänyt asiaa paremmin. Selittelystä huolimatta jäi ilmaan se mahdollisuus, että jospa lehti tekikin tämän tahallaan, jotta perussuomalaiset saatiin hajoitettua ja sen mukainen esteetön politiikan teko voisi jatkua. Vain tietenkin lehdessä tiedetään, miten asia todellisuudessa oli.

Tähän soteen ja Hiilamoon vielä takaisin. Se, että HS ei vieläkään ole kertonut sitä, ehken ole huomannut, että Hiilamon rooli sote-lausuntojen antamiseen on niin paljon muuttunut, että hyvään journalistiikkkan olisi kuulumut siitä mainita lukijoille ja muutenkin selvittää asiaa enemmän.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 14.03.2018 19:07.

2018. Maaliskuu. Maakunnat ja sote tulee. Räksytykset turhia. Lepomäet ja kumppanit vielä nöyrtyvät.

torstai, maaliskuu 8th, 2018

2018. Maaliskuu. Maakunnat ja sote tulee. Räksytykset turhia. Lepomäet ja kumppanit vielä nöyrtyvät.

Maakuntamalli on niin tärkeä keskustalle, että se ajetaan runnomalla läpi ja silläkin uhalla, että seuraavissa vaaleissa vuoden kuluttua tulisi tappio. Mitä sillä on väliä vaikka neljä vuotta saisikin olla poissa vallan kahvasta. Eihän tämäkään ole varmaa. Ja onhan maakunnat. Sinne voidaan sijoittaa eduskunnasta tippuneet niin keskustalaiset kuin sinisetkin. Eikä ennuste Sdp:llekään ole kovin hyvä, palkansaajat on nujerrettu osin omalla myötävaikutuksella: Kikyt ja lomarahojen leikkaukset söivät palkansaajilta, jäihän muille enemmän jaettavaa.

Pääministeri Sipilä jää historiaan työväestön nujertamisen aloittajana ja jonkun verran tuloksiakin saaneena. Siinä ihmettelemistä riittää tuleville lepsuille johtajille.

Niin maakunnat ja sote tulee ja niskottelijat kyllä laitetaan ruotuun armoa anelemaan!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstaina 08.03.2018 1(.!9, päivänä jolloin sote-finaalin käsittely alkoi eduskunnassa,

PS:n Mauno Vanhala 02.07.2017: ”Kohta perusterveydenhuollosta ei ole jäljellä kuin rauniot”. Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa.

maanantai, heinäkuu 3rd, 2017

PS:n Mauno Vanhala 02.07.2017: ”Kohta perusterveydenhuollosta ei ole jäljellä kuin rauniot”. Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa.

Mielipidekirjoitus 02.07.2017 03:00

Sotesta on kohta jäljellä vain rauniot

Terveyskeskusten palveluiden rapautuminen oli varsinainen syy vuosia sitten sote-uudistuksen käynnistymiselle. Lain valmistelu on kuitenkin ollut melkoista teatteria.

Henkilökohtaisesti läheltä asiaa seuranneena tiedän, että esimerkiksi edellisen vaalikauden aikana tapahtunut sote-valmistelu tapahtui tietoisena silloisen lakiesityksen perustuslaillisista ongelmista.

Kuitenkin haluttiin eräänlaisena poliittisena naamanpesuna saada aikaiseksi esitys, joka koeponnistettaisiin perustuslakivaliokunnassa. Kaikki muistavat, että pieleen meni.

Huhut nykyisen esityksen perustuslaillisista ongelmista kiersivät jo pitkään, ja kohdatkin, jotka eivät menisi läpi, olivat tiedossa.

Mutta taas, tavallaan keskeneräisestä lakiesityksestä haluttiin perustuslakivaliokunnan lausunto. Nyt se saatiin.

Yleisesti on ollut myös tiedossa, että ministeriöissä lain valmistelua on jatkettu siten, että nyt julki tuodut ongelmat on otettu huomioon. Eli ei tullut yllätyksenä.

Tämä epäselvä tilanne on johtanut siihen, että perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa ulkoistetaan kovalla tahdilla.

Vanhusten palveluasuminen on kohta kansainvälisillä suuryrityksillä, jotka toteuttavat hoivan ja hoidon aina voittoa tavoitellen ja laatuvaatimuksia venyttäen; henkilökunnan jaksamista samalla kuristaen. Tästähän on Jyväskylässäkin tuore esimerkki.

Kunnat ovat lakivalmistelun viivästyessä tehneet peruspalveluiden kokonaisulkoistuksia pirstaloiden häikäilemättömästi samalla maakunnallista kokonaisuutta.

Viimeisenä uutisena on erikoissairaanhoidon sementoiminen omaksi valtakunnakseen aikomalla perustaa miljoonapiirien sairaaloita, jotka olisivat perusterveydenhuoltoon nähden etulyöntiasemassa ainakin rahanjaon suhteen.

Mahdollisesti syntyvät maakunnatkin ovat täysin hampaattomia näiden erikoissairaanhoidon suurten yhtymien kanssa. Samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteensovittaminen etääntyy.

Sosiaalitointa ei olisi kannattanut alun perinkään ottaa alkuvaiheessa uudistukseen mukaan, vaan se olisi pitänyt tuoda erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämisen jälkeen asteittain uuteen kokonaisuuteen. Mutta politiikka voitti, ei järki.

Nyt perusterveydenhuoltoa uhkaa todellinen kaaos ja romuttuminen.

Jo pari miljoonaa ihmista Suomessa saa terveydenhuollon palvelunsa terveyskeskusten ulkopuolelta, yksityisiltä terveysasemilta, vakuutusrahotteisesti. Ja samalla kokonaisuuden kannalta erittäin eriarvoisesti.

Köyhillä ja työttömillä kun ei ole varaa ostaa vakuutuksia, eikä heillä tietenkään ole työnantajien maksamia vakuutuksia.

Sydämeen sattuu seurata, kun julkinen perusterveydenhuolto on ollut vuosia onnettoman lainvalmistelun rusikoitavana. Kohta siitä ei ole jäljellä kuin rauniot.

Mauno Vanhala

kaupunginvaltuutettu

yleislääketieteen professori

Jyväskylä

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 02.07.2017.
—-

Tässä mielipidekirjoituksessa käytetään sanoja teatteri ja tietoisuus siitä, että suunnitelmat ovat olleet perustuslainvastaisia.

Toisin sanoen: Perusterveydenhoito on ajettu alas ja sitä on kurjistettu suunnitelman mukaan. Tähän ei media ole kovin paljon ja kauan aikaa puuttunut. Onko sitäkin vedetty nenästä vai onko se juonessa mukana.

Kysymys on samanlainen kuin koko puolueen pirstominen. Siitäkään ei etukäteen puhuttu, jotta se voisi toteutua. Siinähän meni vain yksi asia pieleen. Jussi Halla-aho oli lukenut tai muuten selvillä Timo Soinin pari vuotta sitten MTV3:lle antamasta lausunnosta: ”Puoluehallitus voi erottaa vaikka puheenjohtajan puolueesta”.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/soini-mtv-lle-puoluehallitus-voi-erottaa-vaikka-puheenjohtajan/5516354

Niinpä Halla-aholaiset valloittivat koko puoluehallituksen, joten uuden puoluejohdon erottaminen kävi mahdottomaksi. Senkin Timo Soini olisi varmaankin tehnyt ja olisi näin voinut pitää puoluetukirahat itsellään.

Ei tästäkään ole paljon kerrottu. Enemmäm on ollut ministeri Jari Lindströmin valitusta siitä, että ei saisi ottaa totaalista selkävoittoa. Pakkohan se oli ottaa, jotta Soinin operaatio voitiin torjua. Voi olla, että Lindström oli ulkona tästä kuviosta tai sitten ei. Selittäähän hän kyllä osaa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 03.07.2017 16:03.
Korjattu Vanhalan puolue: PS, ei SMP! 17:50.