Kun en ole kiireiltäni paremmin ehtinyt perehtymään, kuvia on kyllä rakentamisen vaiheista jonkun verran, viimeiset eilen torstaina 19.11.2020, myös sisältä läpijuostessani maski päässä, julkaisen verkkolehti Viisykkösessä julkaistun artikkelin ja siihen liittyvät lukijoiden kommentit.
Aluksi kuitenkin blogistani teksti muun jutun yhteydestä avajaispäivältä perjantailta 9.10.2020, siis Aleksis Kiven päivän aatolta.
—
”Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.
Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään niinkuin entinen nyt kuparien peittämä julkisivu.
Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat. Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.
Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä.
Ei suomenkielessä ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.
Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.
—
Edellä oleva siis kirjaston avajaispäivänä 9.10.2020
Nyt sitten verkkolehti Viisykkösen artikkeli:
LAINAUS
”
Kirkkonummen uuden pääkirjaston rakentamiskustannukset on selvitetty ja listattu desimaalin tarkkuudella. Samalla on selvitetty, miksi projektissa kävi niin kuin kävi.
Monivaiheisessa ja monivuotisessa projektissa kustannukset karkasivat pahasti käsistä.
Ylimääräisiä kustannuksia tuli muun muassa pääurakoitsijan konkurssista, mutta myös alkuperäisissä kustannusarvioissa oli paljon heittoa.
Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on tarkalleen 21 190 387,32 euroa, ilmenee projektin loppuselvityksistä.
Summa ei ole kuitenkaan aivan koko totuus. Siitä puuttuu noin 800 000 euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat konkurssista.
Niitä ovat esimeriksi suojaus-, siivous- ja asianajajakuluja, joita ei tilinpäätöskäytäntöjen mukaan voi kirjata rakennuskustannuksiksi. Loppusummassa ei myöskään ole kaikkia kalustamisen kuluja.
Koko summa ei tule Kirkkonummen kunnan ”piikkiin”. Kunnalle on tulossa varmuudella rahaa rakennusaikaisesta vakuudesta, kirjastohankkeen valtionapua ja joitakin pienempiä saatavia vielä noin 3,1 miljoonaa euroa.
Konkurssipesältäkin voidaan saada jotain, mutta sen mahdollisuus on todennäköisesti hyvin pieni.
Joten kunnalle rakennushanke maksaa noin 18,1 miljoonaa euroa.
Kun kirjastohankkeeseen päätettiin ryhtyä kuutisen vuotta sitten, rakentamisen kustannusarvio oli noin 9,2 miljoonaa euroa.
Nyt siis päädyttiin lopulta runsaaseen 21 miljoonaan euroon, joten ylitystä tuli noin 130 prosenttia.
Loppuraportissa on hyvin tarkkaakin kustannusselvitystä. Kun SRV jatkoi hanketta projektiurakkana konkurssin jälkeen, kaikki laskut maksoi kunta.
Raportin liitteenä on noin 30 sivua erilaisia kuluja yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi roskasäkkejä on ostettu työmaalle ainakin kerran 14,69 eurolla. Kuitti on siis tallessa.
Koska projekti ei mennyt kuten piti, kunnan sisällä on tehty pitkä selvitys syistä ja asioista, joista voidaan ottaa opiksi.
Raportit ovat tulossa palvelutuotannon lautakunnan käsittelyyn 25.11.
Onko kaikki kulut hyväksytetty ohjeiden mukaan? Kuka on sallinut kaiken tämän ylityksen?
Joku paikka täytyy olla rauhallinen tai sitten vanhempien saatava jälkikasvu kuriin!!
Minkäköhän on koulukeskuksen , hyvinvointikeskuksen ja kevyen liikenteen tien urakoiden ylitysprosentit.? Ja me maksetaan taitamattomien virkamiesten möhläykset plus virkamiehistä ei kukaan ota vastuuta ylityksistä. Raivostuttavaa…
Kommentit (17)