Kysely: ”Herra tasavallan presidentti, kuinka te kehtaatte nostaa Euroopan investointipankissta 3000 euron kuukausieläkettä?” (Sauli Niinistölle).

joulukuu 1st, 2017

Kysely: ”Herra tasavallan presidentti, kuinka te kehtaatte nostaa Euroopan investointipankissta 3000 euron kuukausieläkettä?” (Sauli Niinistölle).

20171201presidentinkysely

Ylen sivulla 01.12.2017:

”Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin suorassa radiolähetyksessä

JULKAISTU 11 PÄIVÄÄ SITTEN.
TUIRE JUUSELA HELSINKI

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa kysymyksiin ja keskustelee kuuntelijoiden kanssa Yle Radio 1:ssä lauantaina 2.12.2017 klo 13.00 – 14.00. Kyselytunti radioidaan suorana lähetyksenä Oulusta.

Kysymyksiä voi lähettää keskiviikkoon 29.11.2017 asti. Etukäteen lähetettävillä kysymyksillä pyritään varmistamaan, että ohjelmaan saadaan monipuolisia aiheita.

Toimitus valitsee kuuntelijoiden lähettämistä kysymyksistä ne, jotka pääsevät lähetykseen. Kysyjä itse esittää kysymyksensä puhelimessa suorassa lähetyksessä presidentille. Presidentti vastaa ja keskustelee kysymysten lähettäjien kanssa. Kysyjät voivat halutessaan esittää myös jatkokysymyksiä.

Presidentille on etukäteen kerrottu ohjelmaan tulevien kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutuu keskustelun mukaan.

Toimittajana on Krista Taubert.

Tasavallan presidentin kyselytunteja on aiemmin lähetetty Yle Radio 1:ssä vuosina 2000 – 2008 ja 2012 – 2016.

Kysymyksiä voi lähettää osoitteilla:

Sähköposti: kysypresidentilta@yle.fi
Postitse: Tasavallan presidentin kyselytunti, PL 3, 00024 Yleisradio.
Mukaan kysyjän yhteystiedot!

Kommentit lähetyksen aikana Yle Radio 1:n lähetysikkunassa yle.fi/radio1
Twitterissä tunnisteella #tpkysely

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/20/tasavallan-presidentti-sauli-niinisto-vastaa-kuuntelijoiden-kysymyksiin

—-

Kun aika on mennyt umpeen, esitän tämän kysymyksen tässä ja jään odottamaan, josko joku kansalainen kysyisi tätä asiaa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantaina 01-12-2017 15:35

Lähde;

Iltalehdessä käsiteltiin noin viikko sitten tasavallan presidentti Sauli Niinistön eläkeasioita, joissa kerrottin, ettei hän kehtaa nostaa mitään eläkettä Suomen valtiolta, vaikka olisikin niihin oikeutettu.

Lue myös:
Sauli Niinistö: ”Olen hulluna rahaan!”(muunnos).
Salvador Dali: ”Jag är galen i pengar!”(käännös).

Varatuomarinkin vaalirahailmoitus oli lainvastainen!
Nyt kun on hehkutettu sitä, kuinka eduskunnan puhemies, varatuomari Sauli Niinistö on palauttanut Kehittyvien maakuntien Suomi-yhdistyksen rahat takaisin, on unohdettu se nyt varmistunut tosiasia, että kaikkien sieltä 5000 euroa tai enemmän saaneiden vaalirahailmoitus on ollut lainvastainen. (Saikohan kukaan alle 5000 euroa?)

Aikaisemmin Nettisanomat on kirjoittanut pääministeri Matti Vanhasen leuhkimisesta, kun hän väitti että olisi ilmoittanut vaalitukensa oikein. Jo silloin näytti siltä, että asia ei aivan näin ollutkaan (Nettisanomat 2008-06-10).

Nyt kun on paljastunut, että tämän Novagroupin osuus on ollut KMS-potista jotakin 36 prosenttia, siis 10 000 euron avustuksesta noin 3600 euroa, se olisi pitänyt lain mukaan ilmoittaa. Tästä on aivan selvät ohjeet myös lomakkeen täyttöohjeissa.

”Olen hulluna rahaan!” tulee siitä, kun nyt varatuomari Sauli Niinistö olisi voinut muina miehinä muuttaa vaalirahailmoituksensa varmasti lain vaatimukset täyttäväksi, mutta ei raaskinut sitä tehdä, kun ei palauttanut koko summaa, niin kuin muuten jupakan ”isä” Timo Kalli teki jo ajat sitten. Edelleen voi olla niin, että siellä ilmoituksessa on jäänyt mainitsematta yli 1700 euron lahjoitus, vaikka laki sitä vaatii. Silloin jo aikaisemmin mainittiin, että oli vain viisi lahjoittajaa. Jos näin on, Niinistön ahneus meni laskutaidon edelle!

Hänellä on jäljellä sieltä saatua rahaa 6300 euroa. Tämä jaettuna neljällä tekee 1575 euroa. Jos siis jäljellä olevat lahjoittajat olisivat lahjoittaneet samansuuruisen potin, niin rimaa hipoen Niinistön vaalirahailmoitus täyttäisi lainvaatimukset. Mutta kun emme tiedä, ehkä emme koskaan saa tietääkään näitä summia, olisi järkevää ollut palauttaa koko summa, niin kuin Kalli teki.

”Olen hulluna rahaan!” sivuutti tämän puhdistautumismahdollisuuden ja tosiasiaksi jää, että varatuomari Sauli Niinistö on antanut Oikeusministeriölle lain vaatiman vaalirahailmoituksen, joka on ollut lainvastainen (Unohdettu mainita kaikki yli 1700 euroa antaneiden yksittäisten lahjoittajien nimet).

Oikeusministerinäkin toimineen varatuomari Sauli Niinistön olisi toivonut olevan tarkempi kuin tämän pragmaattisesti lakeihin ja niiden noudattamiseen suhtautuvan pääministeri Matti Vanhasen!

Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Lauantai 2009-09-19 klo 13:38.

DSC06484bld20090918svt2daligalen600sh

http://www.nettisanomat.com/2009/09/24/etusivu.htm#sauliniinisto

Nettisanomat lauantai 2009-09-19.

Screenshot 2017-07-30 at 11.02.12

”Myrkytetty presidentti-kuva.

PICT6511niinistomyrkytetty400osa1200shsh

2017. Harry Harkimo pelkää Fortumin Saksan seikkailussa käyvän samoin kuin omassa Hampurin hallissaan.

marraskuu 24th, 2017

2017. Harry Harkimo pelkää Fortumin Saksan seikkailussa käyvän samoin kuin omassa Hampurin hallissaan.

Iltalehdesssä Hjallis Harkimo -palstalla perjantaina 24.11.2017 Harkimo kertoo Saksan hallistaan jonkunlaisena mainetekona. Hän unohtaa kertoa, että hänet pelastettiin konkurssilta.

”Jättikaupan pitäisi jännittää meitä kaikkia”.

”Olen itse rakentanut ison hallin Saksaan ja tiedän, että se ei ole mikään helppo ympäristö tehdä liiketoimintaa.”

Iltalehti 24.11.2017.
https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2017/11/24/jattikaupan-pitaisi-jannittaa-meita-kaikkia/


Netistä löytyy hiukan tarkennusta:
”Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan.
Nettisanomat 01.12.2006.
http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

IMG_20171124_213616392

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 24.11.2017 klo 22.10.

Lue myös!

Nettisanomat maanantai 2006-11-27.

Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva.

Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi.

Entinen tupakkamannekiini ja nykyinen olutmannekiini on ryhtynyt ryöpyttämään keskustalaista naisministeriä. Itse kokoomuksen ehdokasta presidentinvaaleissa avoimesti tukenut tekee siis politiikkaa. Ehkä hän katkeroitui, kun sai porttikiellon itsenäisyyspäivän juhliin käyttäydyttyään sopimattomasti naisten vessassa. Menihän tämä kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen uuden neitokaisen kanssa linnan juhliin, jossa vaimokin oli kutsuttuna vieraana.

Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan. Nykyiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun on syytä tuoda mieliin tämän bisnesmiehen Ilta-Sanomissa joitakin vuosia sitten antama mielipide: ”Mitä pahaa on kaljanjuonnissa?”

Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-27. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Liitteenä juttuja vuodesta 1999 alkaen. Liite.

http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

Lue myös!
Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY.

Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä

Suomalaiset huippu-urheilijat ovat hemmotelleet meitä suomalaisia käsittämättömillä uroteoilla maailmantähtien joukossa. Kansallista identiteettiämme on vahvistettu ja itsetuntoamme pönkitetty olympia-areenoilla ja MM-kilpailuissa sekä muissa arvoturnauksissa.

Odotuksemme eivät ole muuttuneet mihinkään. Me haluamme yhä sankareita. Mahdollisuud et odotusten täyttymiselle ovat vain supistuneet olemattomiin, kun valtiovalta ei ymmärrä huippu-urheilun todellisia tarpeita kiristyvässä kilpailussa. Etenkin pienten lajien edustajat joutuvat nostamaan kätensä pystyyn. Ammattimaista harjoittelua vaativaan huipuntavoitteluun ei yksinkertaisesti ole taloudellisia edellytyksiä.

Valtionavun pienuus osoittaa arvostuksen puutteen. Ja jos valtiovalta ei arvosta, niin miten yritysmaailmakaan suhtautuisi toisin. Kulttuuriministeri Tanja Saarela (ent. Karpela, s. Vienonen) on yhteiskunnassamme huippu-urheilun ylin edunvalvoja. Huippu-urheilun onneksi hän on tuolla valtaistuimella enää vain muutaman kuukauden, sillä pelkkänä kauneuskilpailun voittajana ei voi ratsastaa toista ministerikautta.

Urheiluelämän odotukset tosin olivat Saarelankin kohdalla korkealla, kun hän aloitti Karpelana uudessa tehtävässään vajaa neljä vuotta sitten. Hän oli tehnyt kotiläksynsä hyvin ja ymmärtänyt käyttää asiantuntijoita apunaan asioissa, joita hän ei voinut urheiluelämästä hallita pelkällä aerobic-ohjaajan taustallaan. Mutta mitä sitten tapahtui, kulttuuriministeri käänsikin urheilulle selkänsä.

Ministeri, joka oli tottunut jo missivuosistaan lähtien olemaan huomion keskipisteenä, ryhtyikin välttelemään asiaa, jonka puolesta hänen odotettiin taistelevan. Mitä tästä opimme: ministeriä valittaessa pitäisi miettiä muutakin kuin hänen julkisuusarvoaan ja hänen edustamansa puolueen tarpeita profiilin nostamiseen. Keskustan populistiset pyrkimykset äänien kalasteluun nuoren, näyttävän ja teräväpäisen naisen avulla ovat koituneet suomalaisen huippu-urheilun tappioksi.

Lasten ja nuorten liikunnasta, joka sekin on erittäin tärkeää, ministeri on kyllä jaksanut huolehtia, koska sen avulla saa laajempaa julkisuutta eli enemmän ääniä. Teot silläkin saralla ovat valitettavasti jääneet turhanpäiväisen höpötyksen tasolle.

Urheilun edustustehtäviin ulkomaille, olympiakisojen kokkareille ja muille vastaaville estradeille Tanja Saarela on nainen paikallaan. Siinä miesvaltaisessa ympäristössä hän hallitsee ammattimaisesti tilanteet erinomaisine englannin kielen taitoineen ja näyttävine ulkomuotoineen toisin kuin kotoisissa urheilukinkereissä, joita hän tuntuu tietoisesti välttelevän.

Suomen urheiluväki on joutunut toistuvasti pettymään, kun erilaisissa alan tilaisuuksissa on odotettu kulttuuriministerin ottavan puheissaan kantaa kiperiin urheilupoliittisiin kysymyksiin, mutta paikalle onkin saapunut joku sijaispuhuja ministerin ilmoittauduttua sairaaksi. Johonkin kokoukseen, jossa ei puhuta urheilusta, ministeri Saarela pöräyttää näyttävästi moottoripyörällä kuin Bond-tyttö ikään ja kutsuu lehdistön paikalle, mutta ne kekkerit, joissa on riski saada negatiivista julkisuutta, hän jättää tyylikkäästi väliin.

Hän ei ymmärrä, että julkisuutta ei voi hallita ja että hyvä johtaja tarvitsee kritiikkiä tullakseen paremmaksi johtajaksi. Hän ei kestä arvostelua raivostumatta ja puolustelematta itseään aina häpeäksi asti. Näin on varmaan tämänkin kolumnin jälkeen.

Herkkähipiäisenä ministeri Saarela on yrittänyt kehittää ympärilleen suojamuurin. Hän pelkää – syystäkin – oman uskottavuutensa puolesta ja sortuu selittelemään sen sijaan, että kohtaisi aidosti tilanteet ja ottaisi niistä opiksi.

Me emme tarvitse kulttuuriministeriä, joka ei ole kiinnostunut urheilusta. Me kaipaamme urheilun keulakuvaksi ihmistä, jolla on kokemusta ja kanttia. Ihmistä, jolla on tahto kehittää urheilun rahoitusta. Ihmistä, joka tapaisi urheilijoita jo paljon ennen kuin he ovat meidän kaikkien sankareita.

Harry Harkimo
harry.harkimo @hartwall-areena.com.
Kirjoittaja on urheilun liikemies. (Kuva).

Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY.

http://www.nettisanomat.com/2006/12/01/harkimosaarela.html

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

marraskuu 15th, 2017

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa, Sitä isoa metstsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Sauli sählää susijengiltä vielä mitalit 2017. Presidentti Sauli Niinistö.

syyskuu 4th, 2017

Sauli sählää susijengiltä vielä mitalit 2017. Presidentti Sauli Niinistö.

Presidentinvaalikampanjaansa käyvä Sauli Niinistö tunkeutui lehtitietojen mukaan venäläisten omistaman Hartwall-areenan pukusuojaan onnittelemaan Suomen pelaajia voittoisan Puola-pelin jälkeen kesken turnauksen jolloin ratkaisupelit ovat vasta edessä.

Suomen sankari Lauri Markkanen vedettiin Suomen kansalle osoitetusta haastattelusta pois, jotta presidentti pääsi hehkuttamaan ja puristelemaan käsiä, siis kesken turnauksen!

Lähde: Iltalehti.fi sunnuntaina 03.09.2017 klo 23:00.
”Presidentti Niinistö odotti Susijengin pelaajia pukuhuoneessa – Markkasen haastattelut jäivät kesken.”

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantaina 04.09.2017 12:19 matkalla Suomessa Humppilassa.

Ilta-Sanomista löytyi linkki kuvaankin!

https://twitter.com/basketfinland/status/904444468673249280/photo/1?ref_src=twsrc%5Etfw&ref_url=http%3A%2F%2Fwww.is.fi%2Fkoripallo%2Fart-2000005352395.html

Lasse Lehtinen paransi tapansa. Tanner-kirjaansa ei hakenut vähävaraisille nuorille ammattiin opiskeleville tarkoitettua apurahaa.

syyskuu 2nd, 2017

Lasse Lehtinen paransi tapansa. Tanner-kirjaansa ei hakenut vähävaraisille nuorille ammattiin opiskeleville tarkoitettua apurahaa.

Lasse Lehtinen on kirjoittanut elämänkerran Väinö Tannerista, joka julkaistaan ensi tiistaina (05.09.2017). Lehtinen luonnehtii Väinö Tanneria Suomen tärkeimmäksi mieheksi, Ilta-Sanomien mukaan.

Tällä kertaa Lehtinen tiettävästi sai apurahansa säällisesti eikä ammattiin opiskelevista nuorille tarkoitetuista apurahoista. Tässä lopussa uutinen siitä Kekkos-kirjasta, jonka mukaan Suomi olisi ollut paljon parempi maa, jos Fagerholm olisi voittanut 1956 presuidentinvaalit.

Lopuksi isäni, Erkki Mannisen, kertoma tapaus Tannerista kun tämä oli Elannon pääjohtaja. Vieraillessaan Elannon omistamalla Seutulan tilalla, jossa nykyään on Helsinki-Vantaan lentokenttä tilan vihannesvarastoissa oli Tannerin mielestä huonoja kaalinpäitä. Isäni, joka nuorena miehenä oli töissä Elannossa luki laatikoiden etiketin: Sorkin tila, Vihti. Tanner hiljeni eikä puuttunut asiaan sen enempää, olihan Sorkin tila Tannerin omistuksessa!

Viikkosanomat. Pertti Manninen lauantaina 02.09.2017 16:05 matkalla Suomessa, Humppilassa.

Lisäys maanantaina 04.09.2017 12:04:
Elannon aikoinaan omistama tila Vantaalla oli nimeltään Backas.

Linkki Lehtisen apurahajuttuun:
http://viikkosanomat.fi/2010/02/10/lasse-lehtinen-nappasi-vahavaraisille-lahjakkaille-ammattiin-opiskelijoille-tarkoitetun-apurahan-riihisaatiosta/

Ja koko juttu vuodelta 2010:

Lasse Lehtinen nappasi ”vähävaraisille, lahjakkaille ammattiin opiskelijoille” tarkoitetun apurahan, Riihisäätiöstä.

Nyt Anssi Kaikkosta ryöpytetään, ansaitusti, Nuorisosäätiön rahojen holtittomasta käytöstä. Kokouspalkkioista on vaikea sanoa mitään, jos niiden eteen on tehty työtä kovastikin.

Tämä säätiökulttuuri on saanut surullisiakin muotoja. Demareita lähellä ollut, ellei sitten ollut yksityisomistuksessa, Riihisäätiö jakoi ex-kansanedustaja Lasse Lehtiselle ”vähävaraisille, lahjakkaille ammattiin opiskelijoille” tarkoitetun apurahan. Lehtinen kirjoitti jonkinlaisen väitöskirjatekeleen, joka hyväksyttiin. Siinä oli pohdittu sitä, millainen Suomi olisi ollut, jos Fagerholm olisi voittanut Kekkosen vuonna 1956. Aihealueena oli historia Oulun yliopistossa, mutta pikemminkin aihe olisi kuulunut utopian ja romaanien luokkaan, mutta sillähän ei olisi saanut tohtorin arvoa.

Arvoa sensijaan, siis rahan arvoa Lasse Lehtinen tunsi sitäkin paremmin kun röyhkeästi meni tekemään apuraha-anomuksen ””vähävaraisille, lahjakkaille ammattiin opiskelijoille” tarkoitetusta apurahasta ja vei sen siis jonkun nenän edestä. Lisäksi kyseinen säätiö osti ”runsaat tuhat” Lehtisen toista kirjaa ja jakoi kai niitä sitten asukkaille, ellei niitä jopa yritetty myydä, tällainenkin mielikuva on jostakin jäänyt.

Asia oli joku vuosi sitten esillä, sotkun lopputulosta en muista, mutta tämä Lehtisen härskiys tuli Ilta-Sanomista dokumentoitua. Kuva ja linkit ohessa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2010-02-10 klo 01:23.

Tässä kuva otsikkonaan ”Härski-Lehtinen vei leivän opiskelijalta”.

DSCI0899d20080527lehtinenapuraha450sh

Tässä teksit ja linkit:

”Härski-Lehtinen vei leivän opiskelijalta”. Ilta-Sanomat tiistai 2008-05-27. ”Syyttäjä: Apurahoja väärin perustein Lasse Lehtinen anoi 30 000 markan apurahaa väitöskirjaansa Sdp:n ja Urho Kekkosen suhteesta toukokuussa 2001. Syyskuussa Riihisäätiö myönsi Lehtiselle 20 000 markan apurahan. Apuraha oli tarkoitettu vähävaraisille, lahjakkaille ammattiin opiskelijoille.

Jouluna 2000 säätiö osti runsaat tuhat Lasse Lehtisen Entisen presidentin tekijä-kirjaa ja jakoi ne ”joululahjaksi” taloyhtiöiden asukkaille. Syytteiden mukaan hinnan (noin 60 000 markkaa) maksoivat taloyhtiöt eli asukkaat. Säätiö otti vielä voittoa välistä.” Kuva: Laukaa. Café Laukaa. Tiistai 2008-05-27 klo 08:58. Pertti Manninen.

Lue myös! Vuoden limbo. Tohtori Lasse Lehtinen: Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. 2003/01/02

Laitinen ylistää Lehtistä! ”Kun Juhani Suomi esimerkiksi halveksi Lasse Lehtisen väitöskirjaa, hän ei vieläkään tunnusta Lehtistä tohtoriksi, vaan pitää häntä kirjassa edelleenkin filosofian kandidaattina.” Iltalehti. Urho Kekkosen hovi. Kolumni. Aarno Laitinen. 2004/09/28

Kontrasti: Puolestapuhuja! Europarlamentaarikko Lasse Lehtinen, siis tupakkateollisuuden. Vielä voimissaan. Nyt lobbaa edelleen entisen isäntänsä hyväksi ryhmäkannetta vastaan. Aika alentavaa! Ei kuitenkaan tässä Keski-Suomen Viikon jutussa: ”Meidän on muututtava siltä osin kuin se on välttämätöntä ja säilyttää eurooppalaisuudessa se, mikä on mahdollista.” 2005/03/15

http://www.nettisanomat.com/2008/05/27/etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/2003/01/02/vuodenlimbo.htm

http://nettisanomat.com/2004/09/28/laitinenlehtinen.htm

http://nettisanomat.com/2005/03/15/kuvahelsinginsanomat.htm

Tags: Aarne Laitinen, apuraha, europarlaamentaarikko, Ilta-Sanomat, Juhani Suomi, K.A. Fagerholm, Keski-Suomen viikko, Lasse Lehtinen, Nuorisosäätiö, Riihisäätiö, ryhmäkanne, Tarja Halonen, Tellervo Koivisto, Tupakkaryhmäkanne, Urho Kekkonen