2021. Helmikuu. Argumentoinnin oppitunti. Esimerkkinä HS:ssä julkaistu artikkeli: Soten lainmukaisuus taas arvioitavana. Otsikko paperilehdestä.
Niin professori Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki kuin HS:n toimittaja Teija Sutinen ansaitsevat ehdokkuuden vuoden parhaan argumentoinnin palkinnolle, jo nyt helmikuussa 2021.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 11.2.2021. 11:24.
Juttu kokonaisuudessaan tässä lopuksi.
—
HS keskiviikkona 10.02.2021.
LAINAUS
”
Politiikka|Sote-uudistus
Kilpailuoikeuden professori pitää ongelmallisena sote-lakeihin sisältyvää mahdollisuutta mitätöidä jo tehtyjä sopimuksia
Aalto-yliopiston Petri Kuoppamäki: Taannehtiva mitätöinti on länsimaisen oikeuskulttuurin näkökulmasta poikkeuksellinen toimi.
Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki.KUVA.
Teija Sutinen HS
10.2. 7:10
PROFESSORI Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisältyvää vaatimusta mitätöidä jo tehtyjä sopimuksia hyvin ongelmallisena.
”Taannehtiva mitätöinti on länsimaisen oikeuskulttuurin näkökulmasta hyvin poikkeuksellinen toimi”, Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäki esitti arvion yksityisten palveluntuottajien etujärjestön Hyvinvointialan tilaisuudessa tiistaina. Yritysjuridiikan professori Kuoppamäki on perehtynyt erityisesti kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin.
Hallituksen sote-uudistus on parhaillaan käsittelyssä eduskunnan valiokunnissa, ja perustuslakivaliokunta arvioi lähiviikkojen aikana esityksen perustuslainmukaisuutta.
Esityksessä säädetään hyvinvointialueille siirtyvien ostopalvelusopimusten mitättömyydestä, jos sopimukset ovat sellaisia, että alue ei enää vastaa sote-palveluiden järjestämisestä eli on siirtänyt liian suuren osan sotestaan yksityisen yhtiön hoitoon.
Lakiesityksessä arvioidaan, että tämä koskisi yhtä ulkoistusta. Mehiläisen ja Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon kuntien yhteisyrityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa tehty sopimus olisi arvion mukaan ehdotuksen myötä kokonaisuutena mitätön. Sopimuksen pääkohde on Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.
KUOPPAMÄEN mukaan mitätöinti on erittäin ongelmallinen ajatus, koska kunnat ja yksityiset palveluntuottajat ovat tehneet sopimuksensa voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaisesti.
Hänen mukaansa hallituksen esityksessä ei kerrota, mitä ongelmia sopimuksiin on sisältynyt, jos ne joutuvat näin voimakkaan toimenpiteen kuin mitätöinnin kohteeksi.
”Mitätöintiin pitäisi olla pakottava syy”, Kuoppamäki sanoo.
Lisäksi Kuoppamäen mukaan esityksessä ei noudateta suhteellisuusperiaatetta eli sitä, että käytettyjen keinojen tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Mitätöintiä lievempi keino olisi esimerkiksi sopimuksen muutos neuvotellen.
Kuoppamäen mielestä voi kysyä, onko vaatimus mitätöinnistä perustuslain 15. pykälän eli omaisuudensuojaa koskevan sääntelyn vastainen.
Hallitus lievensi ensimmäistä sote-lakien versiota mitätöintien osalta ja toi sen rinnalle myös sopimusten irtisanomisen, josta hyvinvointialue voisi itse päättää.
”Irtisanomismahdollisuus kuulostaa paremmalta kuin mitätöiminen, mutta siinä tulevat samat kysymykset. Miksi tämä tehdään ja mikä on se ongelma, joka pitää uuden sääntelyn mukaan taklata?” Kuoppamäki sanoo.
SOTE-LAKIEN ytimessä on se, että uusilla hyvinvointialueilla pitäisi olla riittävä oma sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto muun muassa erilaisten häiriötilanteiden varalta.
Laissa sanotaan, että hyvinvointialue voi edelleen ostaa kaikkia palveluita, jollei tätä ole erikseen laissa kielletty. Yksityisten palveluntuottajien mielestä laissa on silti paljon rajoituksia, jotka tosiasiassa sitovat hyvinvointialueen käsiä.
Laissa esimerkiksi todetaan, että hyvinvointialueen tulisi pääsääntöisesti tuottaa itse neuvolapalvelut. Useimmissa kokonaisulkoistuksissa ja terveysasemien ulkoistuksissa neuvola on tähän asti ollut mukana.
Lue lisää: Onko neuvola julkista toimintaa vai voiko myös yritys hoitaa sitä? Tästä on jälleen eri näkemyksiä sote-ratkaisussa
Kuoppamäen mukaan perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan tulee turvata kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Perustuslaissa ei kuitenkaan vaadita, että julkisen vallan pitäisi tuottaa ne itse. Kuntalaissa puolestaan sanotaan, että kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut hankkimalla niitä yksityiseltä tuottajalta.
Hallitus on vedonnut viime kaudella perustuslakivaliokunnassa tehtyihin tulkintoihin, jossa arvioitiin edellisen hallituksen valinnanvapausmallia. Kuoppamäen mukaan perustuslakivaliokunnan aiempia lausuntoja on kuitenkin tulkittava aina siinä asiayhteydessä, jossa ne on annettu, eivätkä tulkinnat ole suoraan sovellettavissa tähän lakiesitykseen.
”
LAINAUS LOPPUU
—
