LAINAUS
”ITSEKRITIIKKI 25.5. 21:13
Jos meillä olisi oma valuutta kuten Ruotsilla selviäisimme paljon helpommin vastuista. Sauli Niinistö vei meiltä markan ja euro tilalle (EMU). Tämä tapahtui perustuslain vastaisesti eikä Eduskuntakaan saanut lain vaatimaa selvitystä. Tästäkin Niinistö on hiljaa.”
LAINAUS LOPPUU
—
Tämä oli ilta-sanomien pääkirjoitukseen liittyvä erään lukijan kommentti. Pääkirjoitus ilmestyi 25 05 2020.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 25.05.2020 22:44.
Helsingin Sanomista lainaus:
”Ennen kuin kansanedustajan valtiopäivillä lausuma mielipide voidaan viedä syyteharkintaan, täytyy eduskunnalta perustuslain mukaisesti pyytää syyteharkintalupa”, hän sanoi toissa viikolla poistuessaan perustuslakivaliokunnan kuulemisesta.
HS 14.02.2020
—
Perustuslaissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa ”syyteharkinnasta” vain syytteestä, sen nostamisesta.
Niinpä perustuslakivaliokunta päätti pyytää Toiviaiselta lisäselvitystä. Voi olla, että Toiviainen joutuu nöyrtymään ja lukemaan uudestaan perustuslakia ja lopettamaan intoilunsa.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 29.02.2020 10:13. Karkauspäivänä 2020.
Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kansanedustajaksi.
Huhtikuun lopulla, kun Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa Europarlamentista Eduskuntaan, eduskunnassa oli yksi täysjärkinen virkamies: hallintojohtaja Pertti Rauhio. Hän sanoi yksiselitteisesti, että Väyrysellä on oikeus palata eduskuntaan. Esim Pohjalaisessa 26.04.2018 oli asiasta seuraavaa:
”–Lainsäädännössä on erillinen kohtansa juuri toiminnasta EU:n parlamentissa tai eduskunnassa. Juuri työjärjestyksen 77 pykälän ensimmäinen lause sanoo, että Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa, Rauhio toteaa.
Näin Väyrynen voisi puhemiehelle ilmoittamalla tulla eduskuntaan, koska hänet on sinne vaaleissa 2015 valittu.”
Tämä artikkelissa: Kärnä harkitsee Väyrysen valtakirjan riitauttamista – Väyrysellä on eduskunnan hallintojohtajan mukaan oikeus palata.”
—
Sensijaan eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen rupesivat venkoilemaan ja haaskaamaan samalla yhteiskunnan rahoja turhuuksiin ”ymmärtämällä” edustaja Mikko Kärnän venkoilua.
Näin HS:ssä 26.4.2018:
”Tilanne on sillä tavalla juridisesti haastava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-parlamentaarikko haluaa palata kesken kauden eduskuntaan. Ei ole ihan selkeää, onko lainsäätäjä tarkoittanut, että se olisi mahdollista”, sanoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.”
”Koska edustaja Kärnäkin on nostanut tämän esiin, niin haluamme tehdä asiasta perusteellisen selvityksen”, Paavola sanoo.
HÄNEN mukaansa tulkittavaksi nousee nyt perustuslain 28. pykälä, joka säätelee kansanedustajan edustajantoimen hoitamisen keskeytymistä siksi ajaksi, kun edustaja toimii EU-parlamentissa.
”Asiaa selvittää eduskunnan virkamieskunta. Tarvittaessa käännymme valtiosääntöasiantuntijoiden puoleen”, Paavola kertoo.”
Helsingin Sanomat 26.4.2018.
Väyrysen paluu eduskuntaan vaatii pohdintaa perustuslain tulkinnasta – ”Tilanne on juridisesti haastava”, sanoo eduskunnan pääsihteeri
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005657503.html
Apulaispääsihteerin lausunnoista kertoi ILtalehti 26.4.2018 seuraavasti:
”Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen myöntää Iltalehdelle, että Väyrysen tapaus aiheuttaa perustuslaillista pohdintaa eduskunnassa.
– Ollaan uuden tilanteen edessä. Ihan vastaavaa ei ole aikaisemmin ollut, Tuovinen sanoo.
Tuovisen mukaan eduskunnan työjärjestyksessä otetaan kantaa menettelytapoihin vaalien jälkeen. Työjärjestyksen mukaan Euroopan parlamenttiin valitun kansanedustajan on ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, kumpaa tointa hän ryhtyy hoitamaan.
– Työjärjestyksessä ei ole otettu kantaa tähän paluuseen, Tuovinen sanoo.”
…
Jos ja kun Väyryselle myönnetään ero Euroopan parlamentista, alkaa Tuovisen mukaan perustuslain 28 pykälän tulkinta. Pykälän mukaan edustajatoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä.
– Kysymys kuuluu, että mikä merkitys sillä on, että Väyrynen palaa kesken Euroopan parlamentin toimikauden. Onko sillä vaikutusta hänen asemaansa kansanedustajana?
– Käsitykseni mukaan perustuslain kyseisestä pykälästä on erilaisia kantoja. Eli kyllä tätä täytyy oikeasti miettiä ennen kuin ollaan kesäkuun 10. päivän tienoilla. Ei tämä (tilanne) ole varmasti niin selvää kenellekään. Töitä tämä teettää, Tuovinen sanoo.”
JA LOPUKSI TUOVINEN VIELÄ HERTTAISESTI:
”Toisaalta vaihtoehtoja on vain kaksi.
– Kansanedustajia on 200 eikä yhtään enempää. Kansanedustajana on joko edustaja Väyrynen tai edustaja Kärnä. Jompikumpi heistä istuu täällä kesäkuun puolenvälin tienoilla.”
Iltalehti 26.4.2018.
Paavo Väyrysen paluu aiheuttaa harmaita hiuksia eduskunnassa – apulaispääsihteeri: ”Kansanedustajana on joko Väyrynen tai Kärnä”
—
Sinänsä kunnioitettavaa, että ollaan avoimia, mutta kai joskus voisi pitää mölyt mahassaan, jottei tarvitsisi päästellä kaiken maailman sammakoita.
Nythän asia on sitten tutkittu ja kolmea viikkoa myöhemmin pääsihteeri Paavolakin on tullut vakuuttuneeksi selvitysten jälkeen samaan lopputulokseen kuin hallintojohtaja Rauhio heti kättelyssä:
”Eduskunnan pääsihteeri vahvistaa – Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan: ”Asia on sillä sipuli”.
– Nyt kun Väyrynen palaa hoitamaan kansanedustajan tehtävää, niin meiltä lähtee ilmoitus oikeusministeriöön, joka sitten kirjelmöi Euroopan parlamenttiin, joka toteaa, että Väyrynen on ottanut hoitaakseen kansanedustajan tehtävän.
Paavolan mukaan eduskunnan kuulemat asiantuntijat ovat asiassa yksimielisiä: Väyrysellä on oikeus palata hoitamaan edustajantointaan.
– En tiedä, mitä edustaja Kärnä aikoo tehdä, mutta ajattelin keskustella vielä hänen kanssaan, Paavola sanoo.
Kärnä on vedonnut asiassa eduskunnan työjärjestykseen. Paavolan mukaan eduskunnan työjärjestys ei voi ohittaa perustuslakia, joka suojaa kansanedustajan – ei varaedustajan – tehtävää.
- Perustuslaissa sanotaan selkeästi, että edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Mielestäni asia on sillä sipuli, Paavola sanoo.
– Emme ole löytäneet prosessuaalista keinoa, jolla hän (Kärnä) saisi asian perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.”
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805142200941058_pi.shtml
KOMMENTTI tähän lopuksi.
On hyvä, että pääsihteeri Paavolakin on lopulta löytänyt sipulin. Hallintojohtajallahan se oli hallusssaan alusta alkaen.
Nyt on tilaisuus päästä seuraamaan jääkiekkoa: Suomen kohtalonottelua, taas kerran.
Mittarissa on varjossa 31 ja täällä sisällä jotenkin selviää läkähtymättä Rasmus-kissan nukkuessa kylmimmässä pohjoishuoneessa.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 15.05.2018 13:38 Kirkkonummen Kauhalassa.
PS:n Mauno Vanhala 02.07.2017: ”Kohta perusterveydenhuollosta ei ole jäljellä kuin rauniot”. Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa.
Mielipidekirjoitus 02.07.2017 03:00
Sotesta on kohta jäljellä vain rauniot
Terveyskeskusten palveluiden rapautuminen oli varsinainen syy vuosia sitten sote-uudistuksen käynnistymiselle. Lain valmistelu on kuitenkin ollut melkoista teatteria.
Henkilökohtaisesti läheltä asiaa seuranneena tiedän, että esimerkiksi edellisen vaalikauden aikana tapahtunut sote-valmistelu tapahtui tietoisena silloisen lakiesityksen perustuslaillisista ongelmista.
Kuitenkin haluttiin eräänlaisena poliittisena naamanpesuna saada aikaiseksi esitys, joka koeponnistettaisiin perustuslakivaliokunnassa. Kaikki muistavat, että pieleen meni.
Huhut nykyisen esityksen perustuslaillisista ongelmista kiersivät jo pitkään, ja kohdatkin, jotka eivät menisi läpi, olivat tiedossa.
Mutta taas, tavallaan keskeneräisestä lakiesityksestä haluttiin perustuslakivaliokunnan lausunto. Nyt se saatiin.
Yleisesti on ollut myös tiedossa, että ministeriöissä lain valmistelua on jatkettu siten, että nyt julki tuodut ongelmat on otettu huomioon. Eli ei tullut yllätyksenä.
Tämä epäselvä tilanne on johtanut siihen, että perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa ulkoistetaan kovalla tahdilla.
Vanhusten palveluasuminen on kohta kansainvälisillä suuryrityksillä, jotka toteuttavat hoivan ja hoidon aina voittoa tavoitellen ja laatuvaatimuksia venyttäen; henkilökunnan jaksamista samalla kuristaen. Tästähän on Jyväskylässäkin tuore esimerkki.
Kunnat ovat lakivalmistelun viivästyessä tehneet peruspalveluiden kokonaisulkoistuksia pirstaloiden häikäilemättömästi samalla maakunnallista kokonaisuutta.
Viimeisenä uutisena on erikoissairaanhoidon sementoiminen omaksi valtakunnakseen aikomalla perustaa miljoonapiirien sairaaloita, jotka olisivat perusterveydenhuoltoon nähden etulyöntiasemassa ainakin rahanjaon suhteen.
Mahdollisesti syntyvät maakunnatkin ovat täysin hampaattomia näiden erikoissairaanhoidon suurten yhtymien kanssa. Samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteensovittaminen etääntyy.
Sosiaalitointa ei olisi kannattanut alun perinkään ottaa alkuvaiheessa uudistukseen mukaan, vaan se olisi pitänyt tuoda erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämisen jälkeen asteittain uuteen kokonaisuuteen. Mutta politiikka voitti, ei järki.
Nyt perusterveydenhuoltoa uhkaa todellinen kaaos ja romuttuminen.
Jo pari miljoonaa ihmista Suomessa saa terveydenhuollon palvelunsa terveyskeskusten ulkopuolelta, yksityisiltä terveysasemilta, vakuutusrahotteisesti. Ja samalla kokonaisuuden kannalta erittäin eriarvoisesti.
Köyhillä ja työttömillä kun ei ole varaa ostaa vakuutuksia, eikä heillä tietenkään ole työnantajien maksamia vakuutuksia.
Sydämeen sattuu seurata, kun julkinen perusterveydenhuolto on ollut vuosia onnettoman lainvalmistelun rusikoitavana. Kohta siitä ei ole jäljellä kuin rauniot.
Mauno Vanhala
kaupunginvaltuutettu
yleislääketieteen professori
Jyväskylä
Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 02.07.2017.
—-
Tässä mielipidekirjoituksessa käytetään sanoja teatteri ja tietoisuus siitä, että suunnitelmat ovat olleet perustuslainvastaisia.
Toisin sanoen: Perusterveydenhoito on ajettu alas ja sitä on kurjistettu suunnitelman mukaan. Tähän ei media ole kovin paljon ja kauan aikaa puuttunut. Onko sitäkin vedetty nenästä vai onko se juonessa mukana.
Kysymys on samanlainen kuin koko puolueen pirstominen. Siitäkään ei etukäteen puhuttu, jotta se voisi toteutua. Siinähän meni vain yksi asia pieleen. Jussi Halla-aho oli lukenut tai muuten selvillä Timo Soinin pari vuotta sitten MTV3:lle antamasta lausunnosta: ”Puoluehallitus voi erottaa vaikka puheenjohtajan puolueesta”.
Niinpä Halla-aholaiset valloittivat koko puoluehallituksen, joten uuden puoluejohdon erottaminen kävi mahdottomaksi. Senkin Timo Soini olisi varmaankin tehnyt ja olisi näin voinut pitää puoluetukirahat itsellään.
Ei tästäkään ole paljon kerrottu. Enemmäm on ollut ministeri Jari Lindströmin valitusta siitä, että ei saisi ottaa totaalista selkävoittoa. Pakkohan se oli ottaa, jotta Soinin operaatio voitiin torjua. Voi olla, että Lindström oli ulkona tästä kuviosta tai sitten ei. Selittäähän hän kyllä osaa.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 03.07.2017 16:03.
Korjattu Vanhalan puolue: PS, ei SMP! 17:50.
Uuden Suomen Petteri Ritalan puheenvuoroon kommentti perjantaina 03.04.2020.
Matti Lehtinen #3150396
Jaahans, antikvariaattorin aamulöysät valuu taas tänne.
Tartuntatautilaissa on kaikki tarvittavat työkalut jopa kuppiloiden sulkemiseen. Kaikki on mennyt perustuslain taakse piiloon kun uskallus soveltaa olemassa olevaa lakia on hukassa.
”58 §
Laajaan tartunnanvaaraan liittyvät toimenpiteet
Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.
Jos muu kuin 1 momentissa tarkoitettu tartuntatauti aiheuttaa laajaa tartunnan vaaraa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin ja aluehallintovirasto voivat alueellaan päättää oppilaitosten ja päiväkotien sulkemisesta, jos se on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.”