Posts Tagged ‘laki’

Väärensikö Jyrki Katainen valtakirjan? Täydellinen selvitys. Tuomas Sallinen toukokuu 2011. Lainattu kirjoitus. Väärennös?

keskiviikko, kesäkuu 22nd, 2011

Väärensikö Jyrki Katainen valtakirjan? Täydellinen selvitys. Tuomas Sallinen toukokuu 2011. Lainattu kirjoitus.

Kun tästä väärennös-asiasta jatkuvasti puhutaan ja kun professori Jyrki Virolainenkin blogissaan vähättelee asiaa tai väittää olevansa tietämätön siitä, niin tähän linkki, joka löytyi Virolaiselle lähetetyistä kommenteista.

Viikkosanomat Pertti Manninen, Keskiviikko 2011-06-22 klo 17:09.

LAINAUS
http://www.wikipress.eu/index.php?page=onko-laki-kaikille-sama

Onko laki kaikille sama?

Tuomas Sallinen | toukokuu 2011

Oikeusvaltion yksi kaikkein tärkein periaate on se, että laki on kaikille sama. Yhdysvalloissa tämä laintulkinta sai äärimmäisen näytön, kun IMF:n johtaja Straus-Khan pidätettiin viime viikolla. Siinä ei asema paljon painanut, kun hänet lyötiin rautoihin ja vietiin median eteen. Suomessa, jota on virheellisesti pidetty oikeusvaltiona, on aina totuttu siihen, että oikeus kohtelee kansalaisia aina sen mukaan mikä on hänen taloudellinen tai poliittinen asemansa. Poliitikoilla on esimerkiksi aina ollut omat lakinsa ja vaikkapa viime keväänä suoritettuja vaalirahasotkujen tutkimuksia voi hyvällä syyllä pitää vain kosmeettisena näytöksenä, jossa kansalaisille haluttiin antaa kuva siitä, että asioita oikeasti tutkitaan. Ei pääministeri Vanhasen talonrakennussotkuja kukaan tutkinut, hänen kanssaan tehtiin hyvä sopimus siirtymisestä pois politiikasta ja hänelle hoidettiin mukava ja rahakas työ. Tällaisen sopimukset eivät tule kysymykseen kun vaikeuksiin joutuu tavallinen liikemies tai palkansaaja.

Vai mitä sanotte seuraavasta tarinasta. Nuori kunnianhimoinen kokoomuspoliitikko haluaa osallistua Pohjois-Savon Kokoomus ry:n syyskokoukseen 27.11.1999. Hänet on valittu eduskuntaan samana keväänä vain 27 vuoden ikäisenä. Kukaan ei tiedä miksi hän haluaa osallistua kokoukseen. Vaikuttako asiaan se, että hän oli aikaisemmin samana keväänä  pyrkinyt Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ja hävinnyt vaalit? Niin tai näin, hänen osallistumiseensa tarvitaan tietysti valtakirja, jolla hänen oman paikkakuntansa kokoomus lähettää hänet edustajakseen. Kun sellaista ei muuten ole, nuorukainen turvautuu kekseliäisyyteen ja kirjoittaa tuon valtakirjan itse. Syntyy Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry:n hallituksen pöytäkirja, joka päivätään  9.10.1999. Nuorukainen soittaa kyllä oman järjestönsä puheenjohtajalle varmistaakseen, ettei tämä itse ole tulossa Pohjois-Savon Kokoomuksen syyskokoukseen. Väärentämiseen osallistuu myös muita nuorukaisen ystäviä. Asiat etenevät varsin hyvin. Nuorukainen valitaankin kokouksessa Pohjois-Savon Kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Kun valtionsyyttäjä Pekka Koponen saa asian pöydälleen hänen on otettava kantaa asiaan, jossa asianomistajana on Pohjois-Savon Kokoomus ry, Sanna Kristiina Ollila, Mikko Johannes Nissi ja Hannu Antero Isotalo vastassaan nyt jo tunnettua kansanedustajaa, Jyrki Kataista. Minkälaisen tuomion nuorukainen hairahduksestaan saa? Oikein, ei minkäänlaista. Asia numero R 01/20 ratkeaa syyttämättä jättämiseen. Syyttämättäjättämispäätös perustuu Koposen mukaan siihen, että kyseessä on lievä väärennös. Päätöksen perusteluna on vähäinen rikos. Seuraavassa Koposen kirjaus teonkuvaukseen:

Asiassa on katsottava tulleen selvitetyksi, ettei Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry ole asianmukaisella tavalla tehnyt päätöstä kokousedustuksestaan Pohjois-Savon Kokoomus ry:n syyskokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajan mahdollinen suostumus tähän edustamiseen ei ole riittävä ja puheenjohtaja Ollilan mukaan Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry ei ollut toimiva yhdistys. Väärässä muodossa tapahtuva päätöksenteko yhdistyksessä ei ole sinänsä rangaistavaa, mutta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaotteeksi nimetty asiakirja ei ole edellä mainituista syistä oikeaperäinen.

Väärennyksen tunnusmerkistö voi näin ollen menettelyllä täyttyä. Väärennys edellyttää em. oikeaperäisyyttä koskevan virheen lisäksi todistuskappaleen valmistamista käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttämistä harhauttavana todisteena.  Asiassa on pöytäkirjaotetta käytetty tällaisessa tarkoituksessa selvityksenä edustusoikeudesta piirikokouksessa. Mitään taloudellisluonteista hyötymistarkoitusta tunnusmerkistö ei edellytä.

Väärennyksen edellyttämä tahallisuus ja tietoisuus asiakirjan epäaitoudesta on väärää asiakirjaa käyttäneen Kataisen osalta selvitetty sillä, että pöytäkirjaotteen mukaan hän olisi ollut itse läsnä kokouksessa, minkä hän on itsekin myöntänyt tosiasioiden vastaiseksi.

Väärennyksen rangaistavuudella pyritään suojaamaan todistelutarkoituksessa tapahtuvaa tiedonvälitystä ja luottamusta todisteisiin. Teon moitittavuuden ja vahingollisuuden arvioinnissa on siten väärän asiakirjan luonteella ja käyttötarkoituksella olennainen merkitys. Tässä jutussa Pohjois-Savon Kokoomus ry on ilmoittanut, ettei sillä ole asiassa mitään vaatimuksia, vaan asia on käsitelty yhdistyksen omassa hallinnossa. Asianomistajina kuulluilla yhdistyksen kokouksessa päätöksentekoon osallistuneiksi merkityillä henkilöillä ei myöskään ole mitään vaatimuksia.

Teon haitallisuutta ja tekijän syyllisyyttä olennaisesti vähentäväksi on katsottava teon vaikutusten rajoittuminen yhdistystoimintaan eikä teolla ole ollut merkitystä myöskään itse syyskokouksen kulkuun. Ottaen huomioon mainittu todistuskappaleen laatu ja muut tekoon liittyvät seikat sitä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Teon on katsottava toteuttavan ainoastaan lievän väärennyksen. Seuraukseksi siitä olisi enimmillään odotettavissa lievä sakkorangaistus. Tähän ja edellä mainittuun teon vähäisyyteen viitaten jätetään syyte lievästä väärennyksestä Kataista vastaan nostamatta.

Jokainen voi itse päätellä onko Katainen syyllistynyt väärennökseen vai ei. Minusta on. Jos kuka muu tavallinen henkilö syyllistyy väärennökseen hän joutuu siitä vuorenvarmasti tilille. Yrittäjän joka on väärentänyt asiakirjan, mutta väittää ettei siitä ole ollut hänelle mitään hyötyä taloudellisesti tai muuten, tuskin pääsee asiasta kuin ”pikku kepposesta”.

Valtakunnassa valtakunnan tavoin. Katainen käy parhaillaan neuvotteluja uudesta hallituksesta ja on kohta maan pääministeri. Valtionsyyttäjä on todennut, että Katainen on syyllistynyt tekoon, jossa täyttyvät kaikki väärennöksen tunnusmerkit, mutta ”lievästi”. Siitä johtuen hän on tehnyt päätöksen olla syyttämättä Kataista.

Ehkä hyvä niin. Ehkä teko oli ”lievä” ja Katainen muuten kaikin puolin rehti mies. Oma luottamukseni ammattipoliitikkoihin on kadonnut viimeistään näiden vaalien jälkeisessä sotkussa. En luota yhteenkään niiden puolueiden puheenjohtajaan, jotka istuvat säätytalolla suljettujen ovien takana.

Kirjoitukseni otsikko on siis Onko laki kaikille sama? Ei se ole. Jos se olisi, voitaisiin yhdessä todeta että ”lievien” väärennösten tekeminen on luvallista. Siinä onkin hyvä ohjenuora six back porukalle.

Onko laki kaikille sama?
Tuomas Sallinen | toukokuu 2011

LAINAUS LOPPUU.

Laki tuloverolain muuttamisesta. 33 b § Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

maanantai, maaliskuu 28th, 2011
2004
Antti Kalliomäki SDPLaki tuloverolain muuttamisesta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040716

33 b §

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa (1537/1992) tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, osingoista 70 prosenttia on pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 70 prosenttia on ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

Jos osakas, jota ei työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 d §:n mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa.

Elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkaan ja hänen perheenjäsenensä ottama, yhtiön varoihin kuuluva rahalaina vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2004.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien saamista osingoista on kuitenkin veronalaista 57 prosenttia ja verovapaata 43 prosenttia vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.

Naantalissa 30 päivänä heinäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Antti Kalliomäki


2011 Jouni Backman SDP
http://www.sdp.fi/politiikka/artikkeli/3711/backman-suurosingot-verolle

Backman: Suurosingot verolle

27.3.2011 11:01

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Backman vaatii verotuksen ulottamista listaamattomien yhtiöiden osinkoihin. – Oikeudenmukaisuus edellyttäisi kaikkien tulojen olevan verotuksessa samalla viivalla. Nyt näin ei ole. 

– Listaamattomista yhtiöistä voidaan nostaa vuosittain henkilöä kohden jopa 90 000
euroa osinkoja ilman, että niistä maksetaan lainkaan veroa. Näiden henkilöiden veroprosentti voi siis olla nolla. Tällainen verottomuus ei ole perusteltua. Täysimääräisesti tästä verovapaudesta hyötyy vain muutama tuhat kaikkein varakkainta kyseenomaisesta yhtiöistä osinkoja saavaa, mutta verotulomenetykset ovat kaikkiaan satoja miljoonia euroja.

Backman huomauttaa, että yritysten vakavaraisuutta on tuettava myös verotuksen keinoin, mutta se ei edellytä osinkojen verottomuutta. – Listaamattomista yhtiöistä pääomatulona saatavasta ns. normaalituotosta on perusteltua periä muiden pääomatulojen tapaan kohtuullinen vero. Sosialidemokraatit ovat valmiit antamaan yrityksessä työskentelevälle, perheensä kanssa yrityksen enemmistön omistavalle yrittäjälle erillisen huojennuksen muutoin kattavasta uudesta osinkoveromallista.

– Kokoomus ja keskusta haluaisivat säilyttää jatkossakin varakkaimpien listaamattomien yritysten osinkojen verottomuuden nykyisellään. Tämä ei ole yllättävää, sillä ne tukevat muutoinkin hyvätuloisimpia.

– Yllättävää on kuitenkin se, että myös perussuomalaiset haluavat säilyttää mahdollisuuden verovapaisiin osinkoihin. Yllättävää tämä on siksi, että perussuomalaiset olisivat kyllä kiristämässä vähävaraisempien yrittäjien ansiotuloverotusta, joka on yrittäjien pääasiallinen vero, mutta säilyttämässä varakkaimpien yrittäjien verottomat osinkotulot.


Kommentti.
Tämäkin nyt velä paljastui SDP:n ja Vanhasen 1. hallituksen tekosiksi. Varallisuusveron poistosta nyt puhumattakaan.  Nyt sitten Kalliomäki jättää politiikan ja tilalle tulee (?) varallisuusveron poiston takuumies Lauri Ihalainen! Anna mun kaikki kestää!

Yrittäjien suojelemiseksi tarvittaisiin kiireesti laki, siitä, että asuntoa ei voi menettää konkurssin sattuessa eikä jäädä ikuiseen velkavankeuteen. Kerrasta poikki, jos huonosti on käynyt. Ja sitten uusi yrittäminen, josko sitten onnistuisi paremmin. Rikollisuus on tietenkin sitten toinen juttu, mutta kai se selviäisi asioita tutkimalla niinkuin nykyisinkin tapahtuu velallisen epärehellisyyttä selvitettäessä. Konkurssin tehneen yrittäjän kuuluu saada asua omassa asunnossaan jos sellaisen on onnistunut hankkimaan!. Arvatkaaavai säädetäänkö tällaista. Ei säädetä, koska lainsäätäjinä on arkajalat ja ministerreinä täydet nollat, esim oikeusministeri Tuija Brax, joka on luonut pätevyyden kehän ympärilleen, kun media ei halua paljastaa sitä kenen asialla oikeusministeri oikeasti on.

Tässä unohtui sitten nämä epäpätevät virkamiehet, joista yksikään ei uskalla ryhtyä yrittäjäksi vaan huolehtivat pankkien ja rikkaiden eduista toimissaan. Linkkejä tulossa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2011-03-28 klo 03:10

Lue myös Bisquit-arkisto.


”Antti Kalliomäen viimeinen vallankumouksellinen teko”
tiistaina 20. syyskuuta 2005. 

”Tässä esitetään seuraava veikkaus: Kapitaali bonuksesta. Moraali anuksesta. Tieto siitä, ettei pääomalla ole isänmaata, näyttää nyt levinneen jopa valtiovarainministeriöön. Antti Kallomäki esittää viimeisenä vallankumouksellisena tekonaan varallisuusveron poistamista isänmaasta. Forssan suunnassa saattaisivat pyöriä haudoissaan jos eläisivät, koska eivät ymmärtäisi maailman muutosta”. Maa ja maksattaminen. Bisquit, Iltasanomat tiistaina 20.09.2005.
http://www.12.fi/2005/09/20/bisquit.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/09/20/bisquit.htm

http://www.sanomanetti.fi/2005/09/20/bisquit.htm

Kuva:
PICT4745bisquitteksti700

Mitä Pauliine Koskelo oikein sanoi? ”Voi tietysti olla niin, että perustuslakivaliokunnalla on ollut vähän liikaa vaikeita asioita viime aikoina ja ehkä siellä ei ollut aikaa miettiä tätä ihan niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa.”

maanantai, maaliskuu 7th, 2011

Mitä Pauliine Koskelo oikein sanoi?

Ylen uutisen mukaan Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo arvosteli aika ilkeästi Eduskunnan peustuslakivaliokunnan kantaa parkkisakotusasiassa perjantaina 2011-03-04.

LAINAUS
Koskelo ihmettelee valiokunnan toimintaa
Korkeimman oikeuden presidentti kummeksuu sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi parkkimaksu-lakihankkeen.

- Voi tietysti olla niin, että perustuslakivaliokunnalla on ollut vähän liikaa vaikeita asioita viime aikoina ja ehkä siellä ei ollut aikaa miettiä tätä ihan niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/kkon_presidentti_haluaa_
selkean_lain_yksityiselle_pysakoinninvalvonnalle_2410709.html

LAINAUS LOPPUU

Tänään maanantaina 2011-03-07 hän puolustelee sanomisiaan ja on saanut tukea myös tasavallan presidentti Tarja Haloselta.

LAINAUS

– On tietysti selvää, että eduskunta säätää lait, mutta kyllä niistä saavat muutkin keskustella. On tärkeää, että muutkin keskustelevat ja jopa tuomarit saavat keskustella yleisistä oikeuspoliittisista kysymyksistä. Itse asiassa semmoista keskustelua saisi olla enemmänkin, hän sanoo YLE Uutisten haastattelussa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/kkon_koskelo
_puolustaa_lausuntoaan_2415794.html

LAINAUS LOPPUU

LAINAUS

Halosen mielestä se, ettei Suomessa ole perustuslakituomioistuinta, oikeuttaa terävään keskusteluun. Halonen arvelee, että parkkisakkokiistaan palataan eduskuntavaalien jälkeen.

– Tietysti vältän arvostelemasta tai arvioimasta niin korkeinta oikeutta kuin perustuslakivaliokuntaakin. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä ei kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta. Tässä mielessä yhteistyö lainsäätäjän, täytäntöönpanijan ja myös tuomioistuimen välillä vaatii jatkuvaa tasapainottelua.

– Luulen, että vaalien jälkeinen eduskunta palaa sitten tähän tilanteeseen ja uskon, että pitkäaikainen hyvä yhteistyö mahdollistaa terävänkin keskustelun, sanoo Halonen.

Halosen mielestä avoimessa demokratiassa keskustelua käydään puolin ja toisin.

– Mielestäni sekä presidentin, lainsäätäjän ja eduskunnan, täytäntöönpanijan ja tuomiovallan pitää elää nykypäivää.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/03/halonen_
parkkimaksukiistasta_terava_lakikeskustelu_oikeutettua_2414736.html

LAINAUS LOPPUU

Kommentti.

Taitavasti molemmat presidentit vesittävät sen, että presidentti Koskelo möläytteli halveksivasti perustuslakivaliokuntaa asiassa, josta se oli juuri tehnyt valiokunnan kannasta eroavan päätöksen. Tästähän tässä on kysymys. Siis siitä, että toimeensa valittu presidentti on niin ylimielinen, että antaa tällaisia lausuntoja. Nyt juuri toisella korvalla kuulin FST5:stä, että keskustelua pitäisi Koskelon mielestä käydä enemmänkin.

Toivottavasti Koskelo ei kuitenkaan osallistu keskusteluun. Ei korkeimman oikeuden presidentin tarvitse halveksia perustuslakivaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen Maanantai 2011-03-07 klo 19:37.

Aikaisemmin.
Omituinen maa: Suomi. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ei ymmärrä lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan eroa.
http://viikkosanomat.fi/2011/03/05/omituinen-maa-suomi-korkeimman-oikeuden-presidentti-pauliina-koskelo-ei-ymmarra-lainsaadantovallan-ja-toimeenpanovallan-eroa/

PS. Selitys. KKO edustaa kyllä perinteisen jaon mukaan tuomiovaltaa. mutta todellisuudessa toimeenpanovalta ja tuomiovalta on yhtä ja samaa. Esitutkinnassa ja syyttämisesssä tai syyttämättäjättämisessä käytetään uhriin nähden jo tuomiovaltaa. Tätä on Suomi täynnä.

Sama klo 19:43

Politiikasta kiinnostuneille: Lainaus blogista. Jyrki Virolainen: ”Timo Kalli -keskustan työhevonen”. Vaalirahoitusta koskevasta osasta pätkä.

keskiviikko, marraskuu 24th, 2010

Politiikasta kiinnostuneille: Lainaus blogista.  Jyrki Virolainen: ”Timo Kalli -keskustan työhevonen”. Vaalirahoitusta koskevasta osasta pätkä.

LAINAUS

”Timo Kalli töpeksi itsekin pahemman kerran vaalirahoitusjupakan alkumetreillä. Toukokuussa 2008 hän antoi Ylen A-studiossa haastattelun, jossa hän myönsi jättäneensä oikeusministeriölle toimittamassaan vaalirahailmoituksessa ilmoittamatta eräiden yli 1 700 euron suuruisten avustusten osalta sen, keiltä tai miltä yrityksiltä tuet olivat peräisin. Kalli sanoi, että tämä oli ”hänen ja antajan välinen asia.”

Kalli jätti alun perin ilmoittamatta, että hän oli saanut vaaliavustusta mm. Ruukki Groupilta 20 000 euroa, Ajanta Oy:ltä 10 000 euroa ja Kehittyvien maakuntien Suomelta (KMS) 10 000 euroa.

Tässä valtiopäivämies Kalli tietenkin erehtyi, mutta todellinen möläytys koettiin, kun Kalli jatkoi, että ”kun tämä asia (siis vaalirahoitusilmoituksen yksilöiminen) ei ole sanktioitu, koen että olen ainoastaan poliittisessa vastuussa tukijoilleni ja äänestäjilleni.”

Kalli siis tunnusti rikkoneensa tahallaan tärkeää kansanedustajia velvoittavaa lakia, jota hän oli ollut säätämässä ja hyväksymässä. Keskustan kasvojen pesu olisi edellyttänyt, että Kalli olisi eronnut keskustan ryhmänjohtajan paikalta. Mutta vielä mitä, Kalli jatkoi ja jatkaa edelleen niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kalli voi vedota tietenkin siihen, etteivät muutkaan vaalirahoitussotkussa kiusalliseen asemaan joutuneet keskustalaiset, Matti Vanhanen etunenässä, eronneet asemistaan, vaan jatkoivat entisillä paikoillaan. 

Kalli päätti kuitenkin rangaista itseään sillä, että ”kertoi kaiken” – siis täydensi vaalirahoitusilmoitustaan – ja palautti saamansa rahat, noin 40 000 euroa. Tällä tempulla hän koki pesevänsä kasvonsa. Niin tai näin, niin temppu kannatti sikäli, että sillä tavalla Kalli tavallaan osti itselleen jatkoajan keskustan ryhmänjohtajana.

Oliko Kalli todella niin tyhmä tai varomaton, että meni aivan noin vain möläyttämään tuollaisia? Tuskinpa. Muistamani mukaan oikeusministeri Tuija Brax oli jo ehtinyt julistaa eduskunnassa, että vaikka vaalirahoitusilmoitukset jätettiin oikeusministeriölle, ministeriöllä ei ollut valtuuksia tarkistaa ilmoitusten todenperäisyyttä, saati sitten vaatia edustajia täydennyttämään puutteellisia ja epäselviä ilmoituksiaan. Tässä kohdin Brax nojautui siihen, mitä ministeriön vaalijohtaja Jääskeläinen oli hänelle vakuuttanut lain sisällöstä.

Luultavaa on, että Timo Kalli tarkoitti ”asian sanktioimattomuudella” juuri samaa, mitä Brax oli kertonut eduskunnassa. Siis sitä, että että ministeriö tai mikään muukaan viranomainen ei voisi puuttua epätäydellisiin tai epäselviin vaalirahailmoituksiin. Olihan ”Suuri vaali- ja vaalirahoitusekspertti” Lauri Tarastikin ilmaissut käsityksenään, että vaalirahoitusilmoituksen paikkansapitävyyden tarkistaminen oli ollut lakia valmisteltaessa tarkoitus jättää yksinomaan median tehtäväksi. – Suorastaan hullunkurinen ajatus, mutta sekin kelpasi vuoden 2000 vaalirahoituslakia säädettäessä eduskunnalle.

Itse olin toista mieltä kuin Brax ja hänen vaalijohtajansa ja niinpä tein oikeuskanslerille toukokuun lopulla 2008 kantelun, jossa pyysin selvittämään, mikä oli vaalirahoituslain tarkoitus edellä mainitussa kohdin ja oliko oikeusministeriö rikkonut lakiin perustuvan tarkastusvelvollisuutensa. Oikeuskansleri Jonkan ratkaisu saatiin tammikuussa 2009 ja sen sisältö oli selvä: oikeusministeriön olisi pitänyt tarkistaa, täyttivätkö kansanedustajien vaalirahoitusilmoitukset yksilöinnin suhteen lain vaatimukset ja vaatia edustajia täydentämään puutteellisia ilmoituksiaan. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi vaalijohtaja Jääskeläiselle vakavan huomautuksen virheellisestä menettelystä. Oikeusministeri Brax, jonka sanomaan ilmeisesti Timo Kallikin oli luottanut, oli siis kertonut eduskunnassa pötyä, mutta Braxia Jonkka ei mitenkään huomauttanut asian johdosta.”

LAINAUS LOPPUU

Linkki:
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2010/11/352-timo-kalli-keskustan-tyohevonen.html

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti