Posts Tagged ‘oikeusministeri’

Suomessa ei ole tänään 25.05.2017, eikä muuten huomennakaan oikeuskansleria.

torstai, toukokuu 25th, 2017

Suomessa ei ole tänään 25.05.2017, eikä muuten huomennakaan oikeuskansleria.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt oikeuskansleriksi 01.01.2018 alkaen Tuomas ”Sote” Pöystin.
Alkuvuodesta 2017 tehtäviä hoitanut Jaakko Jonkka on jäänyt eläkkeelle.

HS:ssä valtiosääntöoikeufden asiantuntijat ihmettelivät tilannetta. Kommentteja oli heti reilut sata.
Tässä Yksi kommentti vastauksena aikaisempaa.:

”Rational as
24.5. 18:28
reasonable: Kannattaisiko käydä katsomassa oikeuskanslerinviraston sivuilta miten homma toimii, ei Suomi ole yhtään päivää ilman oikeuskansleria. Minusta toimittajan etiikkaankin kuuluisi tuoda esille asian toisen puolen faktat eikä toimia kritiikittömänä alustana tarkoitushakuiselle pöyristelylle.

Edellinen oikeuskansleri on jäänyt virastaan eläkkeelle. Tänään tasavallan presidentti nimitti valtioneuvoston esityksestä ”valtioneuvoston oikeuskanslerin virkaan 1.1.2018 lukien oikeustieteen tohtori alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin”. http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8052f062

Koska uusi oikeuskansleri aloittaa virassaan 1.1.2018 eikä edellinen oikeuskansleri ole siinä enää, tällä hetkellä Suomessa ei ole oikeuskansleria. Ainoa oikea vastaus kysymykseen, kuka valtioneuvoston oikeuskansleri on: ei kukaan. Tämä ei ole mitään tarkoitushakuista pöyristelyä eikä asialla ole mitään toisen puolen faktoja.”

Tähän näkökantaan yhtyen.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. torstaina 25.05.2017, 11.10, helatorstaina joka toisille muuttui työpäiväksi KIKY:n johdosta Humppilan lasitehtaalla.

2017. Taas sotkua kunnallisvaaleissa. Äänestäjien ei annettu äänestää. Kukaan ei eroa, ketään ei eroteta.

sunnuntai, huhtikuu 9th, 2017

Tänään sunnuntaina 09.04.2017 klo 17 Ylen radiouutisissa kerrottiin, kuinka äänestämään tulleita kansalaisia ei päästetty äänestämään! Vika oli tällä kertaa sähköisessä vaaliluettelossa useilla paikkakunnilla. Kone väitti, että henkilö on jo käyttänyt äänioikeutensa näissä vaaleissa ja sitten estettiin kansalaista äänestämästä.

Oikeusministeriö vastaa äänestyksen sujuvuudesta ja tietenkin myös oikeellisuudesta ja vaalisalaisuuden säilymisestä.

Vastuullinen virkamies on ns. vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja vastuullinen ministeri on työ- ja elinkeino- ja oikeusministeri Jari Lindström. Se, että Lindströmiltä puuttu ministerin tehtäviin riittävä ammattitaito ei ole mikään puolustus. Hän on vastuussa ja hänen olisi erottava tehtävästään.

Uskomattomalta sensijaan tuntuu, että jo kerran totaalisen fiaskovaalit hoitanut vaalijohtaja Jääskeläinen on saanut jatkaa tehtävissään. Hänhän oli niiden kuntavaalien aikaan vaalijohtaja, ja intoili silloin niinkuin taas nykyään, sähköisen äänestyksen ihanuudesta, Matti Vanhanen oli pääministeri ja Tuija Brax oikeusministeri, kun kolmessa kunnassa jouduttiin käymään kunnallisvaalit uudestaan, koska ääniä katosi, ts. järjestelmä oli sellainen, ettei äänestäjä painanut nappeja tarpeeksi usein!

Ne vaalit olivat muutenkin katastrofaaliset, mutta asia jätettiin tutkimatta, oikeuskansleri lepsuili tarkoituksenmukaisesti.

Tuija Brax pääsi kuin koira veräjästä, eikä joutunut valtakunnanoikeuteen. Järjestelmässä oli käsittämätön mahdollisuus rikkoa kaikkein pyhintä: vaalisalaisuutta. Siellä oli mahdollisuus murtaa vaalisalaisuus ns. äänestyslukko aukaisemalla. Tosin tähän murtamiseen ei olisi riittänyt yksi henkilö, vaadittiin useampi, mutta siitä huolimatta. Taisipa olla niinkin, että murtoavain oli myös yksityisen yhtiön Tieto Oy:n edustajalla.

Tietoturvan asiantuntijaelin Suomessa Effi (?) teki valtuksen ensiksikin itse vaalista ja puuttuvista äänistä, joka johtikin sitten uusintavaaleihin. Effi teki myös valituksen tästä perustavaa laatua olevasta vaalisalaisuuden rikkomisesta, mutta hallinto-oikeudet jättivät tämän osan tutkimatta, koska se ei kuulunut niiden toimivaltaan. Oikeuskanslerikin oli hiljaa ja niin ministeri Brax ei joutunut valtakunnanoikeuteen. Nämä asiat on kerrottu myös Nettisanomat.com-sivustossa ja löytynevät googlaten.

Tähän päivään. Siinä 17 uutisissa haastateltiin jotakin ministeriön virkailijaa, ei siis vaalijohtaja Jääskeläistä, ja hän kertoi, että virhe on tapahtunut ehkä 15 äänestyspaikalla ja se johtuu siitä. että jonkinlaiset harjoitusäänestykset ovat jääneet tietokantaan.

En halua syyllistää yksittäisiä vaalivirkailijita, vaan oikeusministerön vaaliohjeita. Eikö ne voisi olla hyvin selkeät: Jos sähköisessä järjestelmässä on jotakin häikkää, niin on heti otettava käyttöön paperiset vaalilistat, joissa yksikäsitteisesti selviää, kuka on ennakkoäänestänyt tai jo vaalipäivänä käyttänyt äänioikeutensa.

Putooko Jääskeläisen pää edes tällä kertaa ja jatkaako Lindström ministerinä?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 2017-04-09 18:43.

Isän kädestä: Ohjeita ex-oikeusministeri Braxille. Etyj:n vaaliraportti.

lauantai, heinäkuu 23rd, 2011

Isän kädestä: Ohjeita ex-oikeusministeri Braxille. Etyj:n vaaliraportti.

Ministeri Brax intoili kolmen prosentin äänikynnyksen puolesta. Tietenkin muutkin. Esitys jopa hyväksyttiin edellisessä eduskunnassa ja uuden sen pitäisi hyväksyä, jotta se tulisi voimaan. Kokoomuksen Kimmo Sasille lienee tihkunut ennakkotietoja EtyJ:n raportista, koska hän on ilmoittanut, ettei kokoomus sitä hyväksy, enää. SDp:hän on vastustanut sitä koko ajan ja huvittavasti myös perussuomalaiset, Timo Soini, on ilmoittanut myös sitä vastustavansa.
Edellisen oikeusmnisteri Tuija Braxin lausuntoja ei ole kuulunut. Ehkei kuulukaan. Ehkä hän on mennyt jonnekin nurkkaan häpeämään häpeämättömyyttään.

Tähän liitteeksi Etyj:in raportin ko asiaa koskeva sivu sellaisenaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-07-23 klo 03:18.

Linkki.
Silmänkääntö- ja temppuministeri pilkkaa perustuslakia oikeusministerin valekaavussa!
http://www.nettisanomat.com/2008/04/25/etusivu.htm

ja vielä pakkoruotsi-hömppää:
Oikeusministeri Tuija Brax pilkkaa perustuslakia!
http://viikkosanomat.fi/2010/10/05/oikeusministeri-tuija-brax-pilkkaa-perustuslakia/

 

 

 

 

 

2

The Constitution of Finland requires at least 12 and at most 18 constituencies. The district of Åland, in Finnish called Ahvenanmaa, is an autonomous Swedish-speaking region of Finland. Åland is entitled to one seat in the parliament regardless of its population.

 

 

 

 

 

3

ELECTORAL SYSTEM
 

 

 

 

 

 

 

 

Parliament is elected through a regional proportional list system with no legal threshold. The country is currently divided into 14 multi-member electoral constituencies and one single-member district (Åland).

Candidates from parties and constituency associations may run for seats separately or as coalitions. Voters cast their ballots for a single candidate within their constituency. While the current system has no legal threshold requiring a minimum proportion of the vote, disparity in the size of constituencies results in wide variation in the effective threshold required to win a seat in different parts of the country. For instance, in the Etelä-Savo constituency that has six allocated seats, the effective threshold was approximately 12 per cent in the 2011 elections. However, in the Uusimaa constituency which has 35 seats, it was some 2.5 per cent. Although the equality of the vote is maintained, in constituencies that have fewer seats, the current system tends to favour larger parties.

This variation in effective threshold has been widely discussed in Finland for some time. To retain the current electoral system and address this issue, re-districting would be required to reduce the variation in the number of seats in each constituency. Such re-districting was not undertaken, reportedly due to attachments to current district boundaries. After a cross-party parliamentary committee process, the parliament adopted a proposal for modifications to the Republic of Finland Page: 4

2 Equal suffrage is assured by the periodic reassignment of the number of seats to be elected in each multi-member constituency according to the number of citizens registered as residing in the constituency. The allocation of seats is carried out by the state council ahead of each parliamentary election on the basis of data in the Population Information System.3 Seat allocation was deemed accurate and was well regarded by OSCE/ODIHR EAM interlocutors.

Parliamentary elections, 17 April 2011 OSCE/ODIHR Election Assessment Mission Final Report  

 

 

 

 

electoral system on 15 March 2011. A simple majority was necessary to pass the motion, but a two-thirds majority in the next parliament is required for the law to enter into force.

The new system would retain the current electoral districts, but to allocate seats to parties, the country would be counted as single constituency (except for Åland). Seats would be distributed, by district, proportionally to the votes cast nationally for each electoral list using a combination of the d’Hondt method and the Hare-Niemeyer method. The new system would include a three per cent national threshold. Electoral alliances between parties would no longer be permitted for parliamentary elections. While dispensing with electoral alliances would make it clearer which specific party would actually benefit from a vote during seat allocation, such a system may tend to favour larger parties.

The new system with the three per cent threshold requirement

4 would reportedly favour current smaller parliamentary parties, while making it very difficult for new parties and popular regional parties to enter parliament. Independent candidates would be very unlikely to be able to pass the three percent threshold; they, therefore, risk being excluded

de-facto.5 It is important to retain the effective opportunity for independent candidates to be elected, as prescribed in paragraph 7.5 of the OSCE Copenhagen Document.6 It is recommended that the proposed three per cent threshold be reviewed in order to maintain opportunity for independent candidates to be elected in line with OSCE commitments.
The number of seats allocated to the electoral districts for the 2011 parliamentary elections was decided by the Council of State on 11 November 2010 (958/2010).
 

 

 

 OSCE/ODIHR Election Assessment Mission Report

 http://www.osce.org/odihr/81121

Office for Democratic Institutions and Human Rights

 

REPUBLIC OF FINLAND

 

PARLIAMENTARY ELECTIONS

 

17 April 2011

 

20110723etyjraporttielelctoralsystemosaLue myös!
Janne Paalijärvi, poliittinen piraatti
http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/78641-etyjin-tarkkailijat-eduskuntavaaleista-aanikynnys-ongelmallinen

 

Paavo Lipponen ja Jaakko Jonkka. Puhemiehen toilailut oikeuskanslerin ulottumattomissa. Vuoden 2003 tapahtumat silloinen kansleri Paavo Nikula jätti tutkimatta, vaikka ne koskivatkin toimintaa pääministerinä.

tiistai, helmikuu 8th, 2011

Tänään tiistaina 2011-02-08 kuulemme oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausuneen, etteivät eduskunnan puhemiehen toimet kuulu hänen tutkittavikseen. Kysymyshän on tästä lavertelusta USA:n lähettilään luona Helsingissä, asioista, joista Paavo Lipposen ehkä piti tietää, mutta ei tietenkään laverrella.

Nettisanomat julkaisi Petri Rissasen kantelun Lipposen toimista irakilaisdiplomaattien karkottamispäätöksestä 2004. Suomihan oli suostunut USA:n pyyntöön ja karkottanut diplomaatteja muutamaa päivää ennen sotaa, jota ”ei voi enää määrättömästi odottaa, vaan täytyy toimia”. (Lipposen julkinen lausunto sodan kynnyksellä).

Rissanen kertoo kantelun käsittelystä näin:”… ja siihen vastattiin, että Suomella on oikeus karkottaa haluamansa diplomaatit. Oikeuskansleri jätti täysin käsittelemättä kanteluun liitetyn kysymyksen karkotuksen määrääjästä, eli oliko ulkoministeri Tuomioja tai presidentti Halonen allekirjoittanut karkotuspäätöksen. Tästä syystä pyysin kopiota karkotuspäätöksestä Ilkka Kanervan johtamalta ulkoministeriöltä, joka kieltäytyi antamasta kopiota, koska se vaarantaisi Suomen turvallisuuden.”

Nyt siis oikeuskansleri on jo viisastunut sen verran, ettei käsittele tätä Lipposen uusinta ollenkaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 2011-02-08 klo 17:37.

Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2004/06/17/operaatiotaivaanranta.htm

Arkisto 2006:
Nettisanomat tiistai 2006-12-05. Pääkirjoitus.

Paavo Lipposen hallituksen päätös irakilaisdiplomaattien ja heidän perheenjäsentensä (selvitettävänä) karkottamisesta Suomesta juuri ennen Irakin sotaa jätetty oikeuskanslerin tutkittavaksi.

Petri Rissanen on tehnyt kantelun oikeuskanslerille Paavo Lipposen hallituksen toimista sen karkoittaessa irakilaisdiplomaatteja ja heidän perheenjäseniään (selvitettävänä) Suomesta hiukan ennen USA:n ja liittolaisten hyökkäystä Irakiin. Petri Rissanen on selvittänyt tarkoin yksityiskohdin tätä asiaa perustellessaan kanteluaan.

Nettisanomat julkaisee seuraavassa kantelun perustelun, ts. tapahtumien kulun. Asia ei ole ollut paljoakaan julkisuudessa ja se on mitä ilmeisimmin haluttu unohtaa. Toivottavasti silloinen pääministeri Paavo Lipponen sitten muistelmissaan kertoo, mitä tuli tehdyksi. Toivottavasti hän myös on tahtonut ottaa selville, kuinka nämä irakilaisdiplomaatit ja heidän perheenjäsenensä (selvitettävänä) selvisivät Irakissa karkotuspäätöksen jälkeen sodan melskeissä.

Asia on jälleen toista kautta mielenkiintoisella tavalla ajankohtainen.Nyt marras-joulukuussa 2006 kiisteellään oikeusministeri Leena Luhtasen toimista hänen allekirjoitettuaan omin päin (tuomatta asiaa eduskuntaan) luovutussopimuksen Euroopan Unionin puolesta USA:n kanssa.

Itsenäisyyspäivän aattona 2006 Pertti Manninen. Nettisanomat 2006-12-05.

http://www.nettisanomat.com/2006/12/05/irakkarkotus.html

2011.
Mitä keväällä 2003 oikein tapahtui. Kirjoitus muutamaa vuotta myöhemmin. Lipposen kootut munaukset, ilkeydet ja naisen (Arja Alhon) uhraaminen ja miehen (Ulf Sundqvist) pelastaminen.

http://viikkosanomat.fi/2011/02/07/mita-kevaalla-2003-oikein-tapahtui-kirjoitus-muutamaa-vuotta-myohemmin-lipposen-kootut-munaukset-ilkeydet-ja-naisen-arja-alhon-uhraaminen-ja-miehen-ulf-sundqvist-pelastaminen/

Palaute: viikkosanomat@hotmail.com

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

Politiikasta kiinnostuneille: Lainaus blogista. Jyrki Virolainen: ”Timo Kalli -keskustan työhevonen”. Vaalirahoitusta koskevasta osasta pätkä.

keskiviikko, marraskuu 24th, 2010

Politiikasta kiinnostuneille: Lainaus blogista.  Jyrki Virolainen: ”Timo Kalli -keskustan työhevonen”. Vaalirahoitusta koskevasta osasta pätkä.

LAINAUS

”Timo Kalli töpeksi itsekin pahemman kerran vaalirahoitusjupakan alkumetreillä. Toukokuussa 2008 hän antoi Ylen A-studiossa haastattelun, jossa hän myönsi jättäneensä oikeusministeriölle toimittamassaan vaalirahailmoituksessa ilmoittamatta eräiden yli 1 700 euron suuruisten avustusten osalta sen, keiltä tai miltä yrityksiltä tuet olivat peräisin. Kalli sanoi, että tämä oli ”hänen ja antajan välinen asia.”

Kalli jätti alun perin ilmoittamatta, että hän oli saanut vaaliavustusta mm. Ruukki Groupilta 20 000 euroa, Ajanta Oy:ltä 10 000 euroa ja Kehittyvien maakuntien Suomelta (KMS) 10 000 euroa.

Tässä valtiopäivämies Kalli tietenkin erehtyi, mutta todellinen möläytys koettiin, kun Kalli jatkoi, että ”kun tämä asia (siis vaalirahoitusilmoituksen yksilöiminen) ei ole sanktioitu, koen että olen ainoastaan poliittisessa vastuussa tukijoilleni ja äänestäjilleni.”

Kalli siis tunnusti rikkoneensa tahallaan tärkeää kansanedustajia velvoittavaa lakia, jota hän oli ollut säätämässä ja hyväksymässä. Keskustan kasvojen pesu olisi edellyttänyt, että Kalli olisi eronnut keskustan ryhmänjohtajan paikalta. Mutta vielä mitä, Kalli jatkoi ja jatkaa edelleen niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kalli voi vedota tietenkin siihen, etteivät muutkaan vaalirahoitussotkussa kiusalliseen asemaan joutuneet keskustalaiset, Matti Vanhanen etunenässä, eronneet asemistaan, vaan jatkoivat entisillä paikoillaan. 

Kalli päätti kuitenkin rangaista itseään sillä, että ”kertoi kaiken” – siis täydensi vaalirahoitusilmoitustaan – ja palautti saamansa rahat, noin 40 000 euroa. Tällä tempulla hän koki pesevänsä kasvonsa. Niin tai näin, niin temppu kannatti sikäli, että sillä tavalla Kalli tavallaan osti itselleen jatkoajan keskustan ryhmänjohtajana.

Oliko Kalli todella niin tyhmä tai varomaton, että meni aivan noin vain möläyttämään tuollaisia? Tuskinpa. Muistamani mukaan oikeusministeri Tuija Brax oli jo ehtinyt julistaa eduskunnassa, että vaikka vaalirahoitusilmoitukset jätettiin oikeusministeriölle, ministeriöllä ei ollut valtuuksia tarkistaa ilmoitusten todenperäisyyttä, saati sitten vaatia edustajia täydennyttämään puutteellisia ja epäselviä ilmoituksiaan. Tässä kohdin Brax nojautui siihen, mitä ministeriön vaalijohtaja Jääskeläinen oli hänelle vakuuttanut lain sisällöstä.

Luultavaa on, että Timo Kalli tarkoitti ”asian sanktioimattomuudella” juuri samaa, mitä Brax oli kertonut eduskunnassa. Siis sitä, että että ministeriö tai mikään muukaan viranomainen ei voisi puuttua epätäydellisiin tai epäselviin vaalirahailmoituksiin. Olihan ”Suuri vaali- ja vaalirahoitusekspertti” Lauri Tarastikin ilmaissut käsityksenään, että vaalirahoitusilmoituksen paikkansapitävyyden tarkistaminen oli ollut lakia valmisteltaessa tarkoitus jättää yksinomaan median tehtäväksi. – Suorastaan hullunkurinen ajatus, mutta sekin kelpasi vuoden 2000 vaalirahoituslakia säädettäessä eduskunnalle.

Itse olin toista mieltä kuin Brax ja hänen vaalijohtajansa ja niinpä tein oikeuskanslerille toukokuun lopulla 2008 kantelun, jossa pyysin selvittämään, mikä oli vaalirahoituslain tarkoitus edellä mainitussa kohdin ja oliko oikeusministeriö rikkonut lakiin perustuvan tarkastusvelvollisuutensa. Oikeuskansleri Jonkan ratkaisu saatiin tammikuussa 2009 ja sen sisältö oli selvä: oikeusministeriön olisi pitänyt tarkistaa, täyttivätkö kansanedustajien vaalirahoitusilmoitukset yksilöinnin suhteen lain vaatimukset ja vaatia edustajia täydentämään puutteellisia ilmoituksiaan. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi vaalijohtaja Jääskeläiselle vakavan huomautuksen virheellisestä menettelystä. Oikeusministeri Brax, jonka sanomaan ilmeisesti Timo Kallikin oli luottanut, oli siis kertonut eduskunnassa pötyä, mutta Braxia Jonkka ei mitenkään huomauttanut asian johdosta.”

LAINAUS LOPPUU

Linkki:
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2010/11/352-timo-kalli-keskustan-tyohevonen.html

http://www.viikkosanomat.fi – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html – lehti

http://www.nettisanomat.com – lehti