2020. Marraskuu. ”Kansa haluaa progressiivisen pääomaveron, Vanhanen torjuu eliitin elkein.”

marraskuu 22nd, 2020

Uuden Suomen kolumnistin, ei siis kommunistin niinkuin aluksi vahingossa kirjoitin, puheenvuoro ja siihen liittyvät kommentit, ainakin osa. Ja tekstistäkin vain osia:

LAINAUS

Kansa haluaa progressiivisen pääomaveron, Vanhanen torjuu eliitin elkein

Kansalta tätä ei ole taidettu kysyä ihan suoraan. Mutta vähän epätarkempi kysymys esitettiin kansalaisille viime aikoina, ja kyselyn tulos oli, että suurin osa suomalaisista haluaisi lisätä pääomatulojen verotuksen progressiota, ansiotulojen verotuksen tyyliseen suuntaan. Kuinka lähelle sitä? Ihanko samanlaiseksi, kaikki tulot yhteen pottiin? Sitä ei kysytty, joten siihen emme tiedä vastausta.

https://yle.fi/uutiset/3-11654812

Edustuksellisessa demokratiassa nähdään aina silloin tällöin tällainen ”kansan tahto vastaan poliittisen eliitin kootut selitykset”-asetelma. Ja sitten kansan tahtoa ei noudateta. Tällä kertaa Matti Vanhanen on selittäjän roolissa. Hän selittää meille, miksi pääomatuloja ei pidä verottaa nykyistä tiukemmin.

Selitys on täyttä puppua, mutta sillä ei ole merkitystä. Eikä pitäisikään olla. Demokratia perustuu siihen, kuinka moni äänioikeutettu äänestää mitäkin vaihtoehtoa. Harvainvalta perustuu selittelyyn, demokratia perustuu äänestämiseen. Myös edustuksellinen demokratia perustuu häiritsevän usein enemmän selittelyyn ja ehdotetun puheenaiheen väistelyyn, kuin kansan poliittisen tahdon kuuntelemiseen ja sitten sen toteuttamiseen.

LAINAUS LOPPUU

Tähän aluksi kirjoittamispäivänä torstaina 19.11.2020 lähetetyt kommentit ilman naamakuvia. Viimeinen 23:30.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Sunnuntai 22.11.2020 07:58.

LAINAUS

Kommentit (75)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.

  1. ”suurin osa suomalaisista haluaisi lisätä pääomatulojen verotuksen progressiota, ansiotulojen verotuksen tyyliseen suuntaan.”

    Aivan. Mutta jos noin tehtäisiin niin pääomat (ja tietotaito) karkaisivat ulkomaille kevyemmän verotuksen maihin.

    Kävisikö noin oikeasti? Voisiko Suomessa kuitenkin pysyä riittävästi pääomia, ja etenkin sitä tietotaitoa. Voisiko olla niin, että pääomatulojen progressiosta huolimatta Suomessa eläisi jatkossakin järkeviä sekä varakkaitakin ihmisiä?

    • Ion Mittler #3288296 Kirjoittaja 

      Vastaus kommenttiin: #3288270Riittävästi pääomia pysyisi varmasti. Maailma ei kaatuisi kenenkään niskaan, ei edes rikkaimpien. Politiikassa tulee aina vastaan liioittelua ja pelottelua, kun joku taho yrittää vältellä omien etujensa leikkaamista. Näin ei voida tehdä! Me emme kertakaikkiaan pysty tähän. Seuraukset olisivat … karmaisevat! Ette edes halua tietää, kuinka huonosti meille kävisi. Voi kuulkaa, olette onnekkaita kun ette joudu kokemaan sitä, kun me suojelemme teitä siltä kohtalolta.

      • Seppo Pajunen #3288437 

        Vastaus kommenttiin: #3288296…Sipilän, Bernerin, EK:n, Perheyritysten Liiton, Suomen Yrittäjien opit-ja totuudet ovat menneet perille ja nyt, pätkäkeikassa voi jo ”tuurata” keskustan yrittäjäsiipeä.
        – Ei ongelmana ole että vietäisiin veroilla investointirahat ja estettäisiin uudet työpaikat, vaan se, että ennen Koronaakaan ei juuri mihinkään investoitu, vaan jemmattiin Sipilän lailla miljoonat mm. ”edullisiin säästövakuutuskuoriin…?!”

      • Vastaus kommenttiin: #3288296Pääomatulojen yhdistäminen ansiotuloihin ja niiden verottaminen samassa skaalassa olisi tietenkin oikein.Siitä kyllä seuraisi pääomien kato muualle.Tulojen tasaaminen verotuksella on taasen siitä huono ratkaisu, ettei siinä samalla myös jaeta töitä. Nythän on niin, että Suomessa elää tekemättä yhtään mitään leipänsä eteen, vaikka olisi työkykyinen ja -ikäinen. Tämäkään ei ole oikein.

        • Ion Mittler #3288665 Kirjoittaja 

          Vastaus kommenttiin: #3288661Suhtaudun epäillen siihen väitteeseen, että merkittävä osa pääomasta katoaisi muualle. Isot pelurit asuvat muualla jo nyt, eikä Suomessa asuvan henkilön verotus koske heitä. Pääoman ei tarvitse poistua Suomesta, eikä se edes taida auttaa mitään. Se on henkilö jonka pitäisi poistua Suomesta, hänen rahansa voivat jäädä tuottaviin sijoituksiin edelleen. Joten puhe pääomien poistumisesta taitaa olla melko katteetontakin, kun se on henkilön poismuutto eikä pääoman poismuutto, joka muuttaa asianosaisen henkilön verotuksen tilannetta.

          • Vastaus kommenttiin: #3288665Korjaan vähän käsitystäsi todellisesta tilanteesta. Suomalaisilla on merkittäviä sijoituksia ulkomailla Suomen verottajan ulottumattomissa.Näitä sijoituksia hallinnoidaan yhtiöiden kautta, jotka eivät ole verovelvollisia Suomessa tai eivät maksa veroja missään. Näet omistamisen liikaa henkilöityneenä.Omistajat ovat toki lopultakin henkilöitä, mutta heidän omistuksistaan ei täältä saada selvyyttä. Verottajalle ei edes vastata, jos se ryhtyy kyselemään veroparatiiseista yritysten omistajista. Usein omistajan sijaisena toimii myös bulvaani eli luottohenkilö tai juristi.

            Kun kiinnijäämisen riskiä ei käytännössä ole niin henkilöt eivät ilmoita omistuksiaan ja tulojaan kotimaansa verottajalle. Tiedän useita tällaisia tapauksia pelkästään Hesasta. Näissä on mm. yrittäjiä, lääkäreitä ja poliitikkoja. He käyttävät tyypillisesti ulkomaisten pankkien luottokortteja voidakseen käyttää kotimaassaan ulkomailla olevia verottomia tulojaan ja varojaan.

            Toinen maailmantalous pyöriikin veroparatiisien kautta ohittaen verotuksen kokonaan.

  2. Lauri Turpeinen #3288281 

    Eli veroparatiisit ja harmaa talous kunniaan, meillähän toimii jo varsinkin isoja yrityksiä jopa valtio omisteisia jotka näyttää pientä tulosta Suomessa kun tuloutetaan halvemmin verotettuihin yhteiskuntiin.
    Jos välttämättä verotusta halutaan muuttaa eikö kenellekään tule mieleen tasapuolistaa verotusta esim. listaamattomat/pörssiyritykset.
    Siitä voisi yhteiskunnallekin olla rahallistakin hyötyä ?

    • Vastaus kommenttiin: #3288305Ahaa…Kerrotko tilastototuuden:
      – pääomatulot vuonna X (esim. 2018 = saatavilla tilastokeskuksesta)
      – pääomatuloista maksetut verot tuolloin?
      – entä jos olisikin ollut progressiivinen ”palkkatuloverotus”?Nykyisinhän pieniä pääomatuloja ei veroteta lainkaan, miksi ei? (HYVÄ!).

    • Ion Mittler #3288321 Kirjoittaja 

      Vastaus kommenttiin: #3288305Minulle mieluisimpia ovat sellaiset ehdotukset, että pääomatulot yhdistettäisiin samaan verotettavaan pottiin ansiotulojen kanssa.Julkisuudessa on myös vähemmän radikaaleja ehdotuksia, jossa pääomatulot pysyisivät erillisenä saarekkeena, johon luodaan uusia progression portaita. Ne jotka tällaista ehdottavat, haluavat joko kiristää suurituloisimpien veroja, tai sitten nimenomaan ilmoittavat haluavansa keventää pienten vuokratulojen tms. saajien verotusta — jolloin se on sitten kyllä ehdottajan tavoitteenakin, että valtio saa heiltä vähemmän verotuloja.

      • Max Stenbäck #3288396 

        Vastaus kommenttiin: #3288321Tiedostathan, että monen kohdalla tuo laskisi veroa? Ei siinä mitään, minunkin puolesta 40 000 € vuosittaisilla pääomatuloilla elävän veroprosentti saisi mielellään laskea. Kunhan kysyn onko se sinun tarkoituksesi ja minkä arvioit olevan vaikutuksen verokertymään?

        • Ion Mittler #3288401 Kirjoittaja 

          Vastaus kommenttiin: #3288396Verotuksen ensisijainen tarkoitus on minun silmissäni olla tasapuolinen kaikille. Toissijainen ja myös elintärkeä tarkoitus on kerätä valtiolle sopiva määrä tuloja. Jos ja kun nähdään oikeaksi, että pienituloinen maksaa veroja pienellä prosentilla, näen sen yhtä oikeaksi, olipa tulojen muoto ansiotulo tai pääomatulo.Jos valtion tulot pienenevät sillä, että pienituloinen maksaa jatkossa myös pääomatuloistaan yhtä matalaa veroastetta, kuin on katsottu sopivaksi hänen tulotasolleen ansiotulojen osalta, näen tämän mielekkääksi menettelyksi, joka tulisi toteuttaa. Jos sen jälkeen laskelma näyttää siltä, että valtion verokertymä ei ole riittävä, sitten siitä tasapuoliseksi saavutetusta tilanteesta käsin lähtisin tekemään korjaavia toimenpiteitä, kohdellen edelleen kaikkia tasapuolisesti.Näin ollen se seikka, että veroasteen madaltaminen pienituloiselle vähentäisi valtion tuloja, ei ole minulle ensisijainen näkökulma josta lähestyn aihetta vaan vasta toissijainen — mutta silti elintärkeä näkökulma sekin, koska valtion täytyy toimia ja sillä täytyy olla rahaa siihen.

          • Max Stenbäck #3288419 

            Vastaus kommenttiin: #3288401Sinulla sitten riittää taisteltavaa, jos oikesti näet tasapuolisuuden ensisijaisena tarkoituksena. Voisit aloittaa vaikka progressiosta verotuksen eri muodoissa. Se on luonnollisesti tasapuolisuuden vastakohta, vaikka se koettaisiin miten oikeudenmukaisena. Tasapuolista olisi kai lähinnä ”jäsenmaksu”, mutta mahdollisesti myös suhteellinen verotus kiinteällä prosentilla (joskin tuossa jo joutuu tulkitsemaan tasapuolisuutta varsin luovasti). Progressiivinen verotus on tasapuolisuuden vastakohta.

            • Ion Mittler #3288426 Kirjoittaja 

              Vastaus kommenttiin: #3288419Meinasin mainita tämän jo edellisessä viestissäni, ja arvasin että tartut siihen jos en mainitse sitä. Jälleen jostain täytyy löytää korkein prioriteetti, mikä on elämässä tärkeintä. Jollekin se on mekaaninen tasapuolisuus, vaikka tasavero, kävipä yksilöille sitten hyvin tai huonosti sen myötä. Minulle mekaanista tasapuolisuutta tärkeämpi näkökulma on, että kaikilla olisi vähintään säädyllinen perus toimeentulo. Tämä voidaan toteuttaa kahdella tavalla, joko sosiaaliturva ja pienimmät palkat ovat riittävän suuria, tai sitten ne eivät ole riittävän suuria ja niitä verotetaan maltillisemmin, jotta niistä jää käteen riittävästi. Tämän blogin tarkoituksena ei ollut rönsyillä tähän aiheeseen asti, mutta olen avoin ainakin keskustelemaan aiheesta, jos pöydällä on jompi kumpi näistä mainitsemistani vaihtoehdoista. Sen sijaan jos joku ajaa tasaveroa korottamatta samalla sosiaaliturvaa ja matalimpia palkkoja, sitten ei välttämättä synny kauppoja minun kanssani siitä aiheesta.

              • Max Stenbäck #3288433 

                Vastaus kommenttiin: #3288426Sinä pidit tasapuolisuutta ykkösasiana. Minä olen vahvasti eri mieltä. Nyt kirjoittamasi perusteella tasapuolisuus ei vaikuta olevan sinulle prioriteetti ensinkään.Ensin pitää olla oikeutus verotukselle. Se on mielestäni ensisijaisesti välttämättömien yhteiskunnallisten toimintojen rahoittaminen. Toissijaisesti hyvinvointia lisäävien toimintojen rahoittaminen. Jos peruste ei ole kumpikaan näistä, on tasapuolisuuden tai edes oikeudenmukaisuuden pohtiminen ihan turhaa. Ei veroa pidä kantaa vain koska pystyy, vaan koska on pakko.

                reply icon Ion Mittler #3288441 Kirjoittaja 
                • Vastaus kommenttiin: #3288433Demokratiassa päätetään mitä kansa tahtoo, ja se on paljon enemmän kuin mikä olisi aivan ehdoton pakko. Pakko on vain kuolla, kaikki muu on vapaaehtoista.

                  • Max Stenbäck #3288445 

                    Vastaus kommenttiin: #3288441Niin, tuon pakon premissinä on toki järjestäytynyt yhteiskunta. Ilman sitä ei tietenkään ole pakkoa, mutta ei toisaalta oikeutusta veronkannollekaan, joten argumenttiini tuo ei vaikuta.Tuo demokraattiseen päätöksentekoon viittaaminen on älyllisesti laiskaa. Jos demokraattisesti päätämme määrätä Ion Mittlerille 100% veroasteen, olisiko se tasapuolista koska kansa halusi niin?

2020. Marraskuu. Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. 1. Pääovi torille, mutta on ahdas ja luotaantyöntävä, ikkunat torille poistettu! 2. Rakennuksen kustannusarvio ylittyi vain 130 prosenttia! Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan.

marraskuu 20th, 2020

Kun en ole kiireiltäni paremmin ehtinyt perehtymään, kuvia on kyllä rakentamisen vaiheista jonkun verran, viimeiset eilen torstaina 19.11.2020, myös sisältä läpijuostessani maski päässä, julkaisen verkkolehti Viisykkösessä julkaistun artikkelin ja siihen liittyvät lukijoiden kommentit.

Aluksi kuitenkin blogistani teksti muun jutun yhteydestä avajaispäivältä perjantailta 9.10.2020, siis Aleksis Kiven päivän aatolta.

”Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 09.10.2020 22:31. Aleksis Kiven päivän aattona, päivänä jolloin Kirkkonummen uudistettu pääkirjasto Fyyri avattiin.

Oodin arkkitehtien fiasko on se ettei kirjasto avaudu torille etelään  niinkuin entinen nyt kuparien  peittämä julkisivu.

Vanhassa oli ikkunat torille päin, aluksi kahvilan ja sitten myöhemmin lehtilukusalin ikkunat. Nyt torin ovikin on sijoitettu arkkitehtuuri edellä niin vinosti, että sisälle ei näy, eikä sisältä näy tässä omituisessa sisennyksessä, josta hyvinkin tulee iltaisin jonkunlainen kuseskelupaikka. Ainakin tässä suhteessa Fyyri on fiasko.

Kirjaston nimeksi muotoutui omituinen fyyri-sana, joka kuulemma on jonkinlainen höyrylaivan tulipesä.

Ei suomenkielessä  ole mitään f:llä alkavaa sanaa alkujaan, ellei sitten filunkia lasketa mukaan. Vain kaupungin nimi Forssa on paikallaan. Onhan se niin upeasti johdettu toisesta kotimaisesta! Sama.

Faaraot ja muut ovat maailman sanoja.

Edellä oleva siis kirjaston avajaispäivänä 9.10.2020

Nyt sitten verkkolehti Viisykkösen artikkeli:

LAINAUS

(17) kommenttia
Kirjaston hinta on nyt laskettu sentilleen – kustannukset nousivat alkuperäisestä noin 130 prosenttia

Uusi kirjasto avattiin lokakuun alkupuolella noin 14 kuukautta myöhässä alkuperäisestä rakennusaikataulusta.

Kirkkonummen uuden pääkirjaston rakentamiskustannukset on selvitetty ja listattu desimaalin tarkkuudella. Samalla on selvitetty, miksi projektissa kävi niin kuin kävi.

Monivaiheisessa ja monivuotisessa projektissa kustannukset karkasivat pahasti käsistä.

Ylimääräisiä kustannuksia tuli muun muassa pääurakoitsijan konkurssista, mutta myös alkuperäisissä kustannusarvioissa oli paljon heittoa.

Kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on tarkalleen 21 190 387,32 euroa, ilmenee projektin loppuselvityksistä.

Summa ei ole kuitenkaan aivan koko totuus. Siitä puuttuu noin 800 000 euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat konkurssista.

Niitä ovat esimeriksi suojaus-, siivous- ja asianajajakuluja, joita ei tilinpäätöskäytäntöjen mukaan voi kirjata rakennuskustannuksiksi. Loppusummassa ei myöskään ole kaikkia kalustamisen kuluja.

Koko summa ei tule Kirkkonummen kunnan ”piikkiin”. Kunnalle on tulossa varmuudella rahaa rakennusaikaisesta vakuudesta, kirjastohankkeen valtionapua ja joitakin pienempiä saatavia vielä noin 3,1 miljoonaa euroa.

Konkurssipesältäkin voidaan saada jotain, mutta sen mahdollisuus on todennäköisesti hyvin pieni.

Joten kunnalle rakennushanke maksaa noin 18,1 miljoonaa euroa.

Kun kirjastohankkeeseen päätettiin ryhtyä kuutisen vuotta sitten, rakentamisen kustannusarvio oli noin 9,2 miljoonaa euroa.

Nyt siis päädyttiin lopulta runsaaseen 21 miljoonaan euroon, joten ylitystä tuli noin 130 prosenttia.

Loppuraportissa on hyvin tarkkaakin kustannusselvitystä. Kun SRV jatkoi hanketta projektiurakkana konkurssin jälkeen, kaikki laskut maksoi kunta.

Raportin liitteenä on noin 30 sivua erilaisia kuluja yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi roskasäkkejä on ostettu työmaalle ainakin kerran 14,69 eurolla. Kuitti on siis tallessa.

Koska projekti ei mennyt kuten piti, kunnan sisällä on tehty pitkä selvitys syistä ja asioista, joista voidaan ottaa opiksi.

Raportit ovat tulossa palvelutuotannon lautakunnan käsittelyyn 25.11.

> Kirjastohanke on ollut harvinaisen mutkikas − näin asia eteni yli 6 vuotta urakoitsijan konkurssiin (15.3.2019)

(17) kommenttia
LAINAUS LOPPUU
Ja sitten Viisykkösen lukijoiden kommentit:
LAINAUS
Kommentit (17)

Kommentit (17)

 

Kuka tätä kaikkea on kontrooloinut, kun näin käyttöönoton jälkeen loppusummaa reknaillaan?
Onko kaikki kulut hyväksytetty ohjeiden mukaan? Kuka on sallinut kaiken tämän ylityksen?
Ihmettelen kovasti

 

Voin käsi sydämmellä sanoa,jos ite ryssis firmassa noin pahasti,niin olis kengänkuva takamuksessa.Ei auttais mitkään selitykset.
Et sillee.

 

Kaunis on kirjasto. Joka sentin arvoinen. Valitettavasti kirjasto ei nykyisin ole hiljainen tila enää missään, vaan yhteinen olohuone.
Positive

 

Heikolla osaamisella saatiin siis aikaiseksi törkeän kallis, ruma, meluisa ja sokkeloinen tivoli. Kirjastohan siitä piti tulla? Tällaisten vastuuttomien päättäjien pitää lähteä!
Kyllästynyt sikailuun

 

Normaalissa yrityksessä aika huoneesta pihalle otettaisi ks. tapauksessa kellosta ja päälle pamahtaisi vahingonkorvaus vaatimus. Kirkkonummella tämänkaltainen huolimattomuus ja välinpitämättömyys on kuitenkin hyväksytty tapa, joka näkyy niin investoinneissa kun niiden ylläpidossakin. Tämän vuoksi päätöksentekijöiden ja valvontaan osallistuneiden naamakuvat pitäisi aina julkaista näiden uutisfiidien yhteydessä. Valtaan kuuluu aina vastuu – etenkin kun käytetään veronmaksajien rahoja huolimattomasti. Kirkkonummi on tässä suhteessa erikoinen tapaus – kukaan ei puutu eikä ketään tunnu kiinnostavan kun kuntalaisten seteleitä silputaan ikkkunasta yhä kiihtyvällä tahdilla.
Uskomatonta touhua

 

Joo eniten minuakin nyppii nuo remuavat pennut! Ei ihme, että näitä kauhuteinejä tulee, kun kaikki tehdään penskojen ehdoilla :(
Joku paikka täytyy olla rauhallinen tai sitten vanhempien saatava jälkikasvu kuriin!!
Ei näin..

 

Viime vuosina melkein kaikki kunnan tilaamat urakoiden hinnat on ylittyneet koskien rakentamista, tietöitä, asematunnelin korjausta jne.jne.
Minkäköhän on koulukeskuksen , hyvinvointikeskuksen ja kevyen liikenteen tien urakoiden ylitysprosentit.? Ja me maksetaan taitamattomien virkamiesten möhläykset plus virkamiehistä ei kukaan ota vastuuta ylityksistä. Raivostuttavaa…
Veronmaksaja

 

Nyt kyllä herää kysymys minkälainen koulutus on näillä päättäjillä jotka tämän projektin ovat hyväksyneet. 130% ei todellakaan ole pieni heitto!!Mutta hei! Tuskin he sitä alkavat suremaan, eihän nuo tuhlaa omia rahojaan.Ja mitä itse rakennukseen tulee… Ruma kuin mikä. Tuo mieleen peltisen ruumisarkun. Pilaa kauniin kivikirkon ympäristön. Ja mitä ihmeen tekemistä meluavilla pikkulapsilla on kirjastossa? Eikö niille riitä leikkipuistot meluttavaksi paikoiksi? Niitähän on nyt rakennettu isolla innolla pitkin puistoja. Ei kirjasto ole mikään päiväkoti, se on kirjasto ja siellä ollaan hiljaa. Moni tulee sinne lukemaan tentteihin. Lue siinä nyt sitten kun kakarat meluavat kurkku suorana.
Homehtumista ja kosteusvaurioita odotellessa

 

Yksityisessä yrityksessä joku saisi kenkää tämän luokan ylityksesstä. Voisi ehkä olla korvausvelvollinen, jopa.
sivusta

 

Näistä asioista yleensä päättävät ihmiset jotka katsovat papereita.paperilla asiat näyttävät hyvältä ja varmaan tässäkin tapauksessa ”paras” voitti.mutta oikeassa maailmassa asiat ei suju välttämättä näin.he jotka tutkivat papereita heidän pitäisi tutustua mitä samanlaiset hankkeet ovat ennen maksaneet ja vertailla kustannuksia niihin.
Höpöhöpöjälleen

 

Mihinköhän on loput roskat jemmattu?Etsivä löytää.
Paavi

 

Tarjous kuntalaisille.Tulen rakentamaan pienet tai suuremmat kohteet,vain 120%ylityksellä.
Parempi diili.

 

Kysyn vaan että kannattaako käydä koulua jos menee 130% metsään.
Voi voi.

 

Tämän kuparikuution hinta oli siis yhteensä noin 22 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa noin 550€ per kuntalainen. Olisitte vaikka ostaneet kaikille 200€ lahjakortit Suomalaiseen kirjakauppaan, niin oltaisiin saatu osa rahoista järkevämpiin kohteisiin.
Pihi kuntalainen

 

Hyvin laskettu, hienoa jonkun osaavan vielä numerot tosin niiden lukemisessa ja asettelussa oikeaan järjestykseen toivoisi olevan vielä petrattavaa…..kirjoitustaidoista ei taida kannata mainita juurikaan mitään kun tyypit osaavat vain näppäimistön käytön..:)
Uffe

 

Puuttuu siis alkeellinen laskutaito. Hyvä toki, että roskasäkkejä oli hankittu 14,69 eurolla. Å
Äyripää

 

Eipä kannattanut.. Ei ole rahansa väärti.. Liian ahdas ja penskat metelöi!
Ei kiitos!

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

marraskuu 16th, 2020

2020. Marraskuu. Mistä kansalaiset muistavat Keskisuomalaisen äyrikuninkaan Matti Hällin?

Lainaus Keskisuomalaisen verouutisesta ja siihen liittyvistä lukijoiden kommenteista!

LAINAUS

Matti Hällin mukaan tulovirta on seurausta onnistuneesta yrittämisestä. Häll on ollut ajan hermolla tietotekniikan kehityksessä vuosikymmenet. RISTO AALTO

Keijo Lehto, Jorma Rahkonen, Ilkka Hartio

Jyväskyläläisen pörssiyhtiö Admicomin huima pörssitaival näkyi viime vuonna Keski-Suomen suurimpien veronmaksajien listalla.

Maakunnan seitsemästä suurimmasta veronmaksajasta peräti viisi on kuitannut isot pääomatulot. Kaikki he työskentelevät tai ovat työskennelleet Admicomissa.

Admicom myy itse kehittämäänsä toiminnanohjausjärjestelmää yrityksille, joiden toimialana on talotekniikka, rakentaminen tai teollisuus. Yrityksen lokakuun alun tietojen mukaan Admicom työllistää 172 henkilöä, mikä oli 39 enemmän kuin vuosi sitten. Valtaosa yrityksen henkilöstöstä työskentelee Jyväskylässä.

1 Matti Häll, 6 546 279

Matti Häll vei ohjelmistoyhtiö Admicomin pörssiin helmikuussa 2018. Admicom on ollut pörssiraketti, jonka osakkeen hinta on yli kymmenkertaistunut pörssitaipaleen aikana. Häll on erityisesti tänä vuonna vähentänyt omistustaan Admicomissa, mutta on edelleen yhtiön suurin omistaja 30,7 prosentin osuudella.

Jyväskylä on saanut lukuisia  miljonäärejä pörssiyhtiö Admicomin työntekijöistä, jotka ovat myyneet edullisesti ostamansa osakkeet hyvällä voitolla. RISTO AALTO

LAINAUS LOPPUU

Ja sitten lukijoiden kaikki kommentit (16.11.2020)

LAiNAUS

Kaikki6

Kirjoittajan tiedot
Hällä väliä. Jotkut saa enemmän täppiä, toisille siunaantuu jytkymmästi kurjuutta.
Onneksi veroja ja maksuja reippaammin peritään, kun työttömien jonot kasvaa ja leipäjonojen tarve lisääntyy.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
Eikös tämä viitekuvassa poseeraava ajanut moottoveneensä 27.5m rannan puolelle plaaniin, joku vuosi sitten.
Merkillinen tapa parkkeerata miljonääreillä.

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle AlienAted
No, joo… sattuuhan sitä paremmallekin väelle. Sitä nukahtaa ruoriin ja käsi tyrkkää kaasukahvan täysille niin pitkälle ”mänöö” kuivalle maallekin, jos suunta sinnepäin. Avomerellä voisi loppuu polttoaine ennen kuin…Oliha sitten tuo paatinrähjäraato vielä Pirkkalan vahinkokeskuksessa myynnissä – hyvään hintaan. Menikö etiäpäin – en tiedä!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle T-i-e-t-ä-j-ä
Tais kaasu hirtää kiinni ja aiheutti tämän ikävän onnettomuuden. Tuskin kumminkaan liittyy veronmaķsuun millään tavalla. Turha on provosoida!

Ilmoita asiattomia kommentteja

Kirjoittajan tiedot
reply Vastaus käyttäjälle Doctor veritatis
”Turha on provosoida!”
Ei tietenkään. Muistan elävästi kuinka ajoimme kerran -80 luvulla Rautalammilta Myhinperälle peräprutkuveneellä onnistuneesti.
Vene oli hienosti aamulla laiturin kupeessa kiinni, mutta kumpikaan kuskeista ei muistanut kuka sitä navigoi, lämmitimme saunan ja päättelimme että taxikuski varmaan.
Ei tullut rapuja sillä kertaa.

Ilmoita asiattomia kommentteja
LAINAUS LOPPUU
Vaikeahan se on täältä kaukaa arvata mitä rahoja ja minkä maan rahoja tuossa pyörii, mutta voitothan on kotiutettu ja verot maksettu.
Liinoksestahan kaikki alkoi eikä varmaan Admicomiin vielä pääty.
Viikkosanomat. Pertti Manninen. Kirkkonummella maanantaina 16.11.2029 07:23 pari viikkoa myöhässä!
+
 Nettisanomat

 

Liinos ei tuonut pikavoittoja.

Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.

Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.

Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm


Muualta:

Arsenal 
tietopuhallettiin

Merita luisui
 ruotsalaisille, siniristi haalistuu

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan

Mitä Pehkonen oikein sanoi?


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

TALOUHISTORIAA VIIME VUOSITUHANNELTA!
Sivulla oli myös artikkelit:

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.

Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.

Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

Lue myös:

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: ”Tällä kertaa en epäonnistu.”
 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999

”taiteilua telineillä”

JA


 ”asfalttikukka”

”Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta.”
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

JA

Juha Kankkunen sijoittajana

”Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten.”

”Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa.”

”Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt.”

Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999



”vauhdin hurmaa”

 

”Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia.”
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

Nettisanomat

 

2020. Marraskuu. Suomen pankin pääjohtaja on huolissaan. Kommentti: kukahan tämän töpeksi?

marraskuu 14th, 2020

2020. Marraskuu. Suomen pankin pääjohtaja on huolissaan. Kommentti: kukahan tämän töpeksi?

Iltasanomien Taloussanomat perjantaina 13.11.2020.

LAINAUS

Olli Rehn huolissaan työllisyydestä: ”Etäisyys hallituksen työllisyystavoitteeseen on kasvanut”

Euroopan keskuspankin strategian uudistaminen on yhä tärkeämpää, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi tänään.

–On huolestuttavaa, että työllisyys uhkaa heiketä pitkäaikaisesti sekä Suomessa että euroalueella, Rehn sanoi tänään Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.

–On huolestuttavaa, että työllisyys uhkaa heiketä pitkäaikaisesti sekä Suomessa että euroalueella, Rehn sanoi tänään Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.­

13.11. 14:18

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi, että Euroopan keskuspankin (EKP) strategian uudistaminen on entistäkin tärkeämpää. Kehno työllisyystilanne ja hidas inflaatio ovat hänen mukaansa suuria huolenaiheita.

LAINAUS LOPPUU

Eräs lukijan kommentti 101:n kommentin joukosta (14.11.2020 06:50).

 

LAINAUS

KukahanTämänTöpeksi 

  • Olli Rhen, mistä te oikeasti olette huolissanne?
    Kerrotteko faktoilla, miten suomalaisten kilpailukykyä ja työllistämistä edisti suomalaisten veronmaksajien valjastaminen EU-ja EURO-jäsenyydellä maksamaan EU-alueen matalan verotuksen maiden verovajetta?
    Niin kauan kunnes myönätte oman syyllisyytenne, voitte lopettaa tuollaisen vastuunpakoilun olemalla muka huolissaan. Mitä jos alkaisitte korjaamaan tekemiänne tuhoja, ei menisi turhaa energiaa huolissaan olemisen näyttelemiseen ja olisitte siten palkkanne ja toimenne arvoinen. Ei veronmaksajien kannata maksaa vastuunpakoilusta ja omien laiminlyöntien ihmettelemisestä ”huolissaan olemalla”. Kuulutte Lintilän kanssa samaan porukkaan, joka ihmettelee laiminlyöntejään julkisesti ja syyllistäen syyttömiä omiin virheisiinne.
    Katsokaa peiliin molemmat, siellä on syyllinen.

LAINAUS LOPPUU

Näinhän se menee. Aikoinaan Olli Rehn väitti kirkkain silmin, että ”Kreikka on aina maksanut velkansa”. No todellisuus oli jo silloinkin ihan muuta.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 14.11.2020 06:43.

2020. Marraskuu. Kansanedustaja Harkimo, tupakkamannekiinista venäläisten mannekiiniksi 4 miljoonan korvauksella, ainakin.

marraskuu 13th, 2020

 

Iltalehti paljastaa kansanedustajan saaman hinnan, tai ainakin asiakirjoissa mainitun hinnan jääkiekkojoukkueessa Jokereista. Artikkeli alkoi näin:

LAINAUS

Perjantai 13.11.2020
 Yli neljä miljoonaa – Jari Kurrin ja Hjallis Harkimon Jokerit-diilin hinta paljastui

Kurrin yhtiö sai myös merkittävän pääomalainan, joka kanavoitiin Jokereille.
Katso video
Jokerit piti tiedotustilaisuuden toukokuussa vuonna 2019 kauppojen jälkeen.

Jokerien omistajuus vaihtui keväällä 2019, kun Jari Kurrin Jack Promotions Oy osti Jokerit Hockey Club Oy:n osakekannan Hjallis Harkimon Hjallis Promotions Oy:ltä. Kauppahintaa ei tuolloin kerrottu julkisuuteen, mutta se selviää hiljattain julkaistusta Jack Promotionsin tilinpäätöksestä.

Tilinpäätöksen perusteella Kurri maksoi Jokereista 4,064 miljoonaa euroa.

Jack Promotions sai myös 15,3 miljoonan euron pääomalainan, joka ohjattiin Jokereille. Kurrin yhtiö kirjasi omassa tilinpäätöksessään lainan alas eli teki 15,3 miljoonaa euroa tappiota

LAINAUS LOPPUU

Erään lukijan kommentti ei jättäne ketään kylmäksi.

LAINAUS

7 tuntia sitten
Missä muussa länsi-maassa pakotelistalla olevat venäläiset oligargit voivat maksaa kansanedustajan tappiollisen liiketoiminnan ilman korruptio epäilyjä.